Koiran kohtaaminen ja haukkuminen!!

Koiran perusopetus

Valvoja: Maarit Seppänen

Vastaa Viestiin
Ilpo

Koiran kohtaaminen ja haukkuminen!!

Viesti Kirjoittaja Ilpo » 19.3.2007 22:42

Tervehdys, neuvoja kaipaillaan.

Meillä vuosikas uros, ulkoilutettu paljon heti pennusta asti ja kohdannut lenkkeillessä paljon koiria. Välillä annettu koirien nuuskutella ja pelmuta keskenään. Miten saa koiran opetettua niin, ettei se vonkaa joka hemmetin koiran perään. On nimittäin pitämistä kun rontti haluais mennä jokaista koiraa tervehtimään...

Toinen veemäinen asia on haukkuminen, koira ollut taasen pennusta asti lasten puistoissa mukana. Tietenkin jossain puussa liekassa, haukkua pätkii niin p.... koko ajan ja edelleeen vaikka kuinka kieltäis tai kurittaisi.

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 20.3.2007 00:12

Sääntö, joka pätee nyt, pätee aina. Eli jos vastaantulijoita tervehditään sillointällöin, koiralla on oikeus odottaa sitä joka ikinen kerta. Miksi vieraita koiria pitäisi tervehtiä? Koira ei varsinaisesti hyödy siitä, vaan oppii isännän malliin ohikävelyyn. Näinollen saatetaan säästyä monelta sairaudeltakin, kennelyskältä, ripuleilta, täiltä jne. inhotuksilta. Koiran elämä ei todellakaan jää kaipaamaan näitä vieraiden laumojen tapaamisia.

Koira kytketään puuhun, se näkee että muilla on kivaa (tai kenties se pelkää että muille tapahtuu jotain), se tekee kaikkensa herättääkseen omistajansa huomion. Haukkuminen herättää huomion, eli tehtävä suoritettu. Mitä sen jälkeen tapahtuu (selkäsauna vai vapaaksipääsy) on toisarvoinen juttu. Haukahdus = omistajan huomio. Eli koiran rankaisu ei todellakaan ole mikään ratkaisu. Harjoittelu lyhyillä ajoilla, koiralla apuna vaikka joku siankorva tms että malttaa olla hetken hiljaa, omistaja kehuu ja hakee koiran pois. Ensin 5 sekuntia, sitten 15, kohta minuutti ja myöhemmin menee jo vaikka tunti. Koiraan kiinnitetään huomiota ainoastaan silloin kun se on haukkumatta.

Lisää aiheesta mielenkiintoisesti kerrottuna mm. kirjasta Koiraongelmia ja ongelmakoiria, Anders Hallgren tai Kuuntelen koiraani, Jan Fennel
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Mervi Kukkonen
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 6.1.2006 16:21
Paikkakunta: Muhos
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mervi Kukkonen » 20.3.2007 11:50

Susihukkanen kiteytti asian toisten koirien kohtaamisen suhteen hyvin.

Eräs kokenut kasvattaja antoi minulle valmiin lauseen, ja sanoi että se tulisi minun jokaiselle pennunottajalle esittää: kuinka moni ottaa metsästyskoiran sen vuoksi, että se saa leikkiä muiden koirien kanssa? Hyvä kysymys!

"Sosiaalisuus" on hyvästä, mutta tältä kannalta yliarvostettukin juttu.. Itse pidän tavallaan "epäsosiaalisina", rauhattominakin koirina sellaisia, jotka läpi elämänsä haluavat joka paikassa vorhätä, leikkiä, saalistaa, haastaa jne. toisia koiria viihdyttämään itseään.. Siis rasittavia koiria esimerkiksi yhteisillä jahtireissuilla, silloin kun muut metsästäneet koirat haluavat levätä..?

Toki toimeenhan niiiten on koirien tultava toisten koirien kanssa näyttelyissä, kokeissa, ystävien koirien kanssa jahtireissuilla yms..

Pennulle kuitenkin kehottaisin opettamaan, että pääsääntö on se, että toisista koirista ei piitata lainkaan - ei hyvässä (halu leikkiin), eikä pahassa (halu pullisteluun) mielessä. Eli kohtaamishetkillä ei anneta pennun millään tavalla edes kiinnittää huomiota toisiin koiriin..

Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, että pennun tulee saada riehua ja leikkiä pentuaikana jonkun toisen koiran kanssa, anna se mahdollisuus pennulle jonkun tutun koiran kanssa aina tietyssä paikassa.. Ja anna pennulle turvallisen, tutun aikuisen koiran kohtaamismahdollisuuksia, ne opettavat sen korien tavoille.

Näin saat koiran, jota voit ulkoiluttaa vapaana, se ei ryntäile tai huuda jokaisen nelijalkaisen lajitoverin perään.. Helpoin koira on pitää se, jolle toiset koirat ovat kuin ilmaa..

Ja luulen tämän koulutusmetodin auttavan seisojan tottelevaisuutta myös muissa hallittavuutta vaativissa tilanteissa (ihmiset - riista).

tiipiie

Viesti Kirjoittaja tiipiie » 25.3.2007 16:47

Kun nyt sattuu olemaan tuollainen kuusivuotias narttu taloudessa, niin pentuaikanen neuvonta menee minulla hukkaan.
Koira ollut meillä kaksikuukautta.
Koira huutaa siis huutaa kuin tapettava sika toisten koirien perään, miten sen saisi pois ?
Olen heittänyt koiraa hanskalla, kääntyy vain katsomaan minua, mutta huuto jatkuu.
Namipaaria olen pitänyt auki, suorastaan tunkenut namia suuhun.Syö namit huutaen.

Ja tietysti samalla hirvittävä veto toista koiraa kohti.

Samoin kysyisin onko rusakoitten perään lähteminen aina ja ikuisesti riesana, vai voiko metsästyskoiraa opettaa ohittamaan kamikatserusakot?

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 25.3.2007 18:05

Namipaaria olen pitänyt auki, suorastaan tunkenut namia suuhun.Syö namit huutaen.
Mietipä mitä tuossa teet. Palkitset koiraa siitä mitä se parhaillaan tekee - huutaa.

Järjestettyjä kohtaamisia ottaisin ma. Helpointa on varmaankin aloittaa siten, että toinen ohittaa teidät. Koiralle on tehtävä selväksi, että sen touhu on täysin "laitonta". Kun härvääminen alkaa, niin niskasta kiinni ja koira kenttään. Otteet on sitten oltava määrätietoisia ja oikea-aikaisia.

Vastapainona tällaisille varsin stressaaville harjoituksille ottaisin sitten ihan normaaleja kontaktiharjoituksia, joissa kontaktin ottaminen palkitaan - vaikka sillä namilla. Tähän voi yhdistää vaikka käskyn "katso". Nämä treenit siis pidetään erillään noista ohituksista.

Voit sitten yhdistää nämä treenit niin, että kun kohtaava koira tulee kauempaa kohti, niin sanot koirallesi "katso". Jos katsoo, niin palkka. Jos ei katso, niin lisää kontaktitreeniä. jos alkaa härväämään, niin koira taas kenttään.

Kun se sitten lopulta kääntyy siinä kohtaamistilanteessa katsomaan sinua, - käskystä tai ilman - niin koira palkitaan.

Rusakoita ei mettäkoiran pidä "ohittaa", mutta niiden perästä se pitää saada pois. Toisten koirien kohdalla se on hyvin helppoa, toisten kohdalla lähes mahdotonta.
Kuva

tiipiie

Viesti Kirjoittaja tiipiie » 25.3.2007 20:48

Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Olen käynyt koirakoulussa heti koiran tulosta asti.
Minulla vanha seropi, jonka kanssa olemme käyneet vuosia, ei sillä mitään tarvetta ole, mutta hengaillaan toisten kanssa.
Joten tämä tulokas joutui heti mukaan.
Ensimmäinen kerta meni huutaessa, toisella kerralla huudettiin pariin otteeseen, loput kuusikertaa mennyt ilman huutoa.
Tilanne jo tuttu ja toiset koirat tuttuja.
Mielellään se sinne tulee, häntä heiluu kokoajan. Tehdään vähän jälkeä, ohituksia,luoksetuloja ja kaikkea mitä kaupunkikoira tarvitsee.
Samoin koira on tosi onnellinen ja iloinen lenkkikaverikoirista.

Pääsemme noin kaksi ohitusta kolmesta, olen asettanut itseni lähinnä koiran ja toisen koiran väliin. Ja kuonosta kääntämällä ottanut sen katsekontaktin.
Tänään iltalenkillä huuto oli jo lähdössä käyntiin kun sanoin tiukasti -TÄNNE-koira tuli nojaamaan jalkoihini, katsoi silmiin ja minä taputtelin, huomasin että sen sydän hakkasi aivan täysillä. Joten se kai ilmeisesti pelkää.
Mutta sitten on tilanteita, kun mikään ei auta.Maata viistäen nelivetoa toista koiraa kohti ja huuto on kauhea.

ps, en uskalla selättää ulkona. Ohikulkijat käyvät minun kimppuun tai tulevat tarjoamaan kukkatippojaan.

Onkos siihen rusakoitten ja kissojen perästä pois saamiseen mitään ohjeita.
Kun meinaa noi kädet lähteä olkapäistä irti.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 25.3.2007 21:37

Koirankoulutuksessa ei saa välittää ohikulkijoista. Aatelkoot mitä aattelevat, sama se niille. Tyhmät ei kuitenkaan ymmärrä ja viisaat ei välitä.

Eppäilen, että teillä on vielä paljon tekemistä sen aikuisen koiran kanssa ihan perussuhteen luomisessa. Varmaan sillä on vielä paljon epävarmuutta hierarkioiden ja oman asemansa suhteen. Ei ole vaan löytänyt paikkaansa vielä. Ei näyryyttä eikä varmuuttaa laumassaan. Parempaan päinhän tuo on kuitenkin menossa, se on kuitenkin selvä, että töitä tommonen aikakoira teetättää.
Kuva

Emma

Viesti Kirjoittaja Emma » 26.3.2007 09:04

Meillä toimii vinkumiseen ja huutamiseen erinomaisesti kukkien suihkupullo. Pari kertaa kun on suihkauttanut päin näköä niin nyt harmaalle herralle riittää, kun näytän sille suihkupulloa. Se menee saman tien omalle paikalle ja hiljenee. Yhdellä kaverilla on lenkillä mukana kannettava versio eli semmoinen sitruunan mallinen pieni pullo joita myydään kaupassa sitruunaliemen kera. Mahtuu taskuun ja toimii yhtä tehokkaasti. Ei tartte pelätä kukkatippaporukkaa tai ultra-Hallgrenejä mutta voi silti olla tosi tehokas keino saada koira kuriin. Ite en kyllä pelkää koiran julkista kurittamista (kauhistus niitä katseita joita joskus olen lenkillä saanut osakseni...) mutta tuo suihkupullo on ollut tehokkaampi keino kuin koiran ravisteleminen.
Ei silti toimi kaikilla koirilla... kaverin dalmis ryösti pöydältä ja sille kokeiltiin päin näköä suihkuttamista niin räpytteli vähän silmiään ja jatkoi puuhasteluaan... :roll: :D

Eero Suokonautio

Viesti Kirjoittaja Eero Suokonautio » 26.3.2007 11:14

Koirankoulutuksessa ei saa välittää ohikulkijoista... vaan mitäs sitte jos ne meinaa käydä päälle?

Kävi tuossa viime viikolla, heittelin lenkin ohessa damia ja otettiin maahanmenoa-seuraamista, takana tuli herra koiransa kanssa, joka aikaisemmin ohitettiin tämän herran koiran ankaran rähinän kera. En edes huomannut, että tämä mies meitä seuraili kunnes rusakko meni tien yli ja komensin koiran maahan. Kaveri takana alkoi huutelemaan, että "Mene muualle kouluttamaan koiraasi ja ärsyttämästä tahallaan muita. Kaikki ei ole niinkuin sinä. Mitä luulisit tapahtuvan, kun päästän oman koirani vapaaksi?" Kaveri kävi tosi kuumana ja meinasin itsekin lämmitä, hyvä ettei oikeasti päästänyt koiraansa irti. Sanailtiin siinä sitte puolin ja toisin. Tilanne päättyi siihen, että yliystävällisesti pahoittelin aiheuttamaani häiriötä heidän lenkkeilyynsä ja lähdin linnuntietä lähimpään puskaan.

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 26.3.2007 14:48

Argh... kuulostaapa tutulta. :evil: Ennenvanhaan lenkkeilin tanskandoggieni kanssa aina ilman hihnaa, koirat kävelivät kuin pässit narussa vieressäni eivätkä koskaan kiinnittäneet huomiota muihin ihmisiin saatikka koiriin. Aina löytyi joku joka alkoi määkimään siitä kun huomasivat että koirilla ei ollut hihnoja lainkaan, ainoastaan hopeiset kaulaketjut kaulassa. Tästä hermostumatta (no vähän piti kyllä v*ttuilla takaisin: näiden herkkua on käkättävät mummot) laskin opiskelujeni päättymistä ja muuttopäivää takaisin maalle.

Kylläpä helpotti. :D
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Emma

Viesti Kirjoittaja Emma » 26.3.2007 16:01

Joo, kuulostaa tutulta...
Kerran olin lenkillä koirien kanssa ja harmaa herra oli hihnassa mutta pikkukoira oli irti koska kävelee koko ajan nilkoissa kiinni ja sotkeentuu hihnaan. Eräs mies tuli hölkäten vastaan ja koska tie oli kapea niin siirryin ystävällisesti polun viereen. Harmaa herra oli siis hihnassa ja seisoi mun vieressä. Pikkukoiran komensin sivulle istumaan jossa se nökötti kaikessa rauhassa.
Mitä tekee herra lenkkeilijä... tiuskii vihaisesti, että eikös koirien kuulu olla kiinni. Meinasin lentää perseelleni koska olin mielestäni ollut ystävällinen kun annoin hänelle vielä tietä. Sanoin sitten vaan ettei viittis moisesta nurista niin tämä ihmiskunnan jalokivi huutaa mulle, että kyllä te koiranomistajat olette kusipäitä... :roll:
On tullut monta kertaa huomattua, että ihmiset purkavat pahaa mieltään ja huonoa elämäänsä koiranomistajiin :(

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 26.3.2007 19:27

Hmmm… pitäisköhän nyt kuitenkin miettiä kuka on ollut oikeassa ja kuka ei. Harvemmin noissa tapauksissa oikeassa oleva osapuoli on se ylimielinen osapuoli, vai kuinka?
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 26.3.2007 19:55

No itseasiassa... ei. Tuohon aikaan ei vielä ollut järjestyssäännöissä määräystä koirien kiinnipidosta, ja esimerkiksi metsäpoluilla koirien irtipito oli aivan arkipäivää. Lakien rikkominen on taas juttu erikseen. :wink:
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 27.3.2007 07:35

Juuri tuosta lainrikkomisestahan tuossa koiran luvattomassa irtipidossa oli kyse ja koirahan on irti jos se ei ole kytketty. Siihenhän ei voi vedota että moni muukin näin tekee/teki, tuohon vedoten voisimme tehdä ihan mitä vain.

En myöskään noita niska/perse/selätys koulutus otteita esittelisi julkisesti. Jos ajatellaan noin kuin Petteri tuon esitti että
Koirankoulutuksessa ei saa välittää ohikulkijoista. Aatelkoot mitä aattelevat, sama se niille. Tyhmät ei kuitenkaan ymmärrä ja viisaat ei välitä.
niin se mielestäni on jo aikamoista ylimielisyyttä, niin seisojaharrastajia kuin muita ihmisiäkin kohtaan.
Kyllä minun mielestäni kannattaa kiinnittää huomiota siihenkin minkälaista julkisuuskuvaa meistä kanakoira/ koiraharrastajista omalla käytöksellään luo.

Jos tuollaisia koulutusotteita joku tarvitsee, niin ne on mielestäni kyllä hyvä käydä läpi muualla ennen kuin mennään koiran kanssa julkisemmille paikoille.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Emma

Viesti Kirjoittaja Emma » 27.3.2007 09:20

Juu, meikäläisellä on kyllä parantamisen varaa mitä tuohon pikkukoiran kiinnipitoon tulee. Se on kun asuu maalla ja lenkkeilee 99% pois ihmisten näkyvistä niin ei osaa enää käyttäytyä kun menee kaupunkiin.

Olen kyllä vähän eri mieltä tuosta julkikurittamisesta. Mutta en kannata koirankoulutuksessa minkäänlaista väkivaltaa enkä myöskään selättämistä jonka periaatetta en ole koskaan ymmärtänyt.
Mutta milloin niitä oikean elämän tilanteita muutoin tulee kun lenkillä? Tokihan niitä asioita pitää harjoitella ensin kotona tai osallistua kursseille jossa harjoitellaan toisten koirien kohtaamista mutta tavallinen arki on kuitenkin joskus kohdattava. Kaikki pehmeät keinot ovat ehdottomasti suotavia kuten makkarat, naksut, suihkupullot ym. Silti on mielestäni sallittua ottaa koira sivulle rauhoittumaan ja komentaa sitä suullisesti (ei tartte kiroilla kuin noita-akka mutta kai EI-sanaa saa vielä käyttää?). Ja se on tehtävä silloin kun se tilanne on päällä, ei se auta mennä kotiin kurittamaan koiraa. Vastaantulevalle voi jopa selittää (ai niin mutta eihän suomalaiset puhu...) mitä on tekemässä ja miksi.
Mutta nykyaikana on tosiaan valloillaan käsitys jonka mukaan koiralle pitää aina vain hyssytellä, ainakin julkisesti, ja sitten vielä ihmetellään kun on niin paljon ongelmakoiria ja ongelmaomistajia...

Vastaa Viestiin