Maahan !

Koiran perusopetus

Valvoja: Maarit Seppänen

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 9.2.2010 14:54

Lakelander kirjoitti:Millä käskyllä/vihellyksellä pysäytät koiran?
Pillillä yksi vihellys.

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 9.2.2010 15:49

Mun koira tottelee komentoa maahan, silloin se jää paikalleen istumaan. Pillillä yksi pidempi vihellys ja jos koira jostain syystä sattuu katsomaan muhun päin, maahan meno onnistuu myös nostamalla käsi suorana ylös. Metsästys tilanteessa, tilanteen ollessa päällä, koira ei vaan usein miten katso mua niin että tuo käden nosto on tarpeeton. Joskus siitäkin on ollut kyllä hyötyäkin. Mutta, metsästys tilanteessa komento sana on maahan. Jos koira edes yrittää linnun tai laukauksen perään, on komentona silloinkin, maahan. Äänen sävy kylläkin silloin muuttuu, käskevämpään suuntaan.
jouni.l

Heikki Lehtonen
Juniori
Viestit: 6
Liittynyt: 19.1.2010 17:00
Paikkakunta: Loppi

Viesti Kirjoittaja Heikki Lehtonen » 10.2.2010 20:24

Mulle on nyt jäämässä sellainen ajatus, että nyt toisella viikolla olevalta pennultani en tule vaatimaan riistatilanteessa maahanmenoa vaan ainoastaan pysähtymisen. Siihen tulisi käskyksi SEIS ja vaihtoehdoksi pitkä vihellys pillillä.

Tokoilua varten opetan maahanmenon käskyllä MAAHAN ja käsimerkillä.

Oletteko kukaan kokeillut samaa?

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 11.2.2010 11:32

Toi meiän seisoja pysähtyy, jos sille huutaa SEIS. En ole varma johtuuko se sanasta vai siitä, että usein seis huutaessa, äänen sävy on sellainen käskevä. Metsästys reissuilla komento on MAAHAN. Se on meillä semmonen "yleiskäsky".
jouni.l

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 11.2.2010 13:29

Riistatilanteessa mie en kovin välitä pilli suussa juosta ja ampua, joten pillillä en ainakaan pysäytä. Muuten minusta on ihan yksilysti millä käskyllä ja mihin asentoon koira pysähtyy, kunhan pysähtyy. Jos käsken sen maahan, niin en ala kovin tulkuttaa jos se ei olekkaan siitä käskystä työntänyt päätänsä turpeeseen, vaan kattelee sattuiko isännällä vaikka vahingossa osumaan siihen lintuun.

Avatar
Mikko Kärnä
REPPUKOIRA!
Viestit: 204
Liittynyt: 20.1.2006 17:27
Paikkakunta: Inari
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mikko Kärnä » 12.2.2010 14:22

Kertokeepa nyt jos täällä oikeasti on joku, joka metällä ollessa pitää pilliä suussaan ampumaan mennessä? Kyllähän sitä karjastaan PAIKKA tai jotain vastaavaa kun linnut lähtee eikä mihinkään pilleihin vihellellä. En ainakaan osaa omalle kohdalleni tuommoista tilannetta kuvitella, sitten sylkisin pilliä suusta haulikkoa poskelle nostaessani tai ampuisin joku härpätin suussa. Ei, ei. Ei tuu mittään.

Kokeilemisen arvoinen vaihtoehto on myös pysähtymisen ehdollistaminen laukauksen ääneen. Tahtoo vaan helpommin käydä että ehdollistuu se nouto siihen. :)
Life is too short to hunt with an ugly dog.

"Jos ei viina ja terva ja hauta, auta pilkkomaan pimeää, hiillos hiipuu, tuhka tummuu, kylmä löytää kotiin kuin routa maahan, tuhka tiheään. "

Pasi Putkonen
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 25
Liittynyt: 28.12.2005 18:17
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja Pasi Putkonen » 12.2.2010 16:28

Esim. minä käytän pilliä riistatilanteissa. Mielestäni monessakin suhteessa toimivampi kuin metsässä karjahtelu.
Tv Pasi Putkonen

Mauri Koivuporras
REPPUKOIRA!
Viestit: 110
Liittynyt: 21.2.2007 13:34

Viesti Kirjoittaja Mauri Koivuporras » 12.2.2010 16:47

Minä käytän myös pilliä.... ylösajavien kanssa totuttu tapa ja jäänyt. (Taitaa olla Pasilla sama vika... :wink: )

Hannu Kyllönen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 14.2.2006 21:03
Paikkakunta: Kiiminki

Viesti Kirjoittaja Hannu Kyllönen » 12.2.2010 19:40

Pari kertaa joskus "muinoin" haulikon nostossa pillin hampaisiin iskeneenä, kokemukset ovat hieman ohjanneet...:)

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 12.2.2010 22:45

Eikös se mene niin että ensin ammutaan, sitten vasta pillillä seis, jos tarve on. Toivottavasti ei ole, vaan koiruus pysyy paikoillaan ammuttaessa. Fiksumman kuuloista kuin huutaminen metsässä. :)

Mauri Koivuporras
REPPUKOIRA!
Viestit: 110
Liittynyt: 21.2.2007 13:34

Viesti Kirjoittaja Mauri Koivuporras » 12.2.2010 23:10

Meinaatko, Hilu, että ehdit sen pillin sitten ampumisen jälkeen kaivamaan suuhusi ja puhaltamaan :shock:
Mulla se pilli on ainakin vasemmassa suupielessä, ylösajavilla aina ja seisojalla riistatilanteessa, eikä haittaa ampumista yhtään. Pilli suussa pystyy sille koiralle vielä juttelemaan mukavia, kuten kehumaan yms. :wink:
Pillillä maahan avanssiluvan jälkeen ja laukaus varmistaa, ettei lähde paukkunoutoon. Olen koittanut koiran saada tajuamaan, että laukaus on yhtä kuin maahan-komento.
Ylösajavilla toimii hyvin ja tuskin nämä seisojan sen sakeampia on :wink:

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 12.2.2010 23:46

MK05 kirjoitti:Olen koittanut koiran saada tajuamaan, että laukaus on yhtä kuin maahan-komento.
Koitahan saada se koira tajuamaan, että kun lintu siivittää niin se on yhtäkuin kaikki liike seis. Saattaa se koira olla jo aika kaukana linnun siivityspaikasta (johonka sen tulisi pysähtyä) ennen kuin sen tirpan ammut, ellet sitten ihan pomppuun pudota. :wink:
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 13.2.2010 15:19

Joka koira pysähtyy siihen laukaukseen - kunhan se osuu. :twisted:

Ite olen Sepon linjoilla: Käytännön metsästyksen kannalta katsottuna optimi on, että koira pysähtyy ilman eri komentoa ja siten ettei ole laukauksen tiellä.

Se että onko pilliin puhaltaminen vai sanallinen komento fiksumman kuuloista on aivan yksi lysti. Tarkoitushan on että komento hukkuu paukkeeseen. Ainakin puskissa metsästäessä komennon ja laukauksen välinen aikaero on useasti joitain sekunninkymmenyksiä ja siinä rytinässä koirankin tulisi pysähtyä ennen laukausta ja ajaa lintu siten lentoon että se lähtee mihin pääsee eikä mihin haluaa. On senverran vaikea yhtälö mulle, etten oikein osaa sanoa mihinkä siinä tilanteessa koira oppii sen pysähtymisen ehdollistamaan. Alkuunhan sille se pysähtymiskomento kuitenkin tulee annettua ja katsottua että pysähtyy, mutta kun sillä aletaan metsästämään, niin se oppiminen vasta tapahtuu.

Mauri Koivuporras
REPPUKOIRA!
Viestit: 110
Liittynyt: 21.2.2007 13:34

Viesti Kirjoittaja Mauri Koivuporras » 13.2.2010 18:29

Seppo Lehtovirta kirjoitti:
MK05 kirjoitti:Olen koittanut koiran saada tajuamaan, että laukaus on yhtä kuin maahan-komento.
Koitahan saada se koira tajuamaan, että kun lintu siivittää niin se on yhtäkuin kaikki liike seis. Saattaa se koira olla jo aika kaukana linnun siivityspaikasta (johonka sen tulisi pysähtyä) ennen kuin sen tirpan ammut, ellet sitten ihan pomppuun pudota. :wink:
Just näin. Sehän on perus edellytys toimivalle koiralle.

Mutta, mutta... Monesti ne koirat tuppaa ryntäämään silloin kun lintu pudotetaan. Ei ole ollenkaan harvinaista tai poikkeus, että koira pysähtyy kyllä ylösajoon, mutta kun näkee linnun putoavan, ryntää heti paukkunoutoon. Ja tähän apuna on tuo laukauksen käsittäminen "Maahan" käskyksi. Jos koiralla onkin taipumusta paukkunoutoon, jää se paikalleen "käskyn" saadessaan = laukauksen kajahtaessa.
Ja nämä kaikki asiat ylösajavien kanssa opetettuna ja koettuna, mutta näyttää kyllä pelaavan myös seisojan kanssa aivan samalla tavalla. (Tilannehan on aivan samanlainen ylösajosta eteenpäin, seisojilla ja ylösajavilla. Ja vaatimuksetkin samat )

Tuohon "markoa" kommenttiin.
Ite olen Sepon linjoilla: Käytännön metsästyksen kannalta katsottuna optimi on, että koira pysähtyy ilman eri komentoa ja siten ettei ole laukauksen tiellä.
Olen aivan samaa mieltä. Sehän on toisekseen koiran paras mahdollinen henkivakuutus. Ja käytännössä ainut tapa metsästää lintukoiralla ilman suurempia riskejä. Ikävä kyllä kokeissakin on sattunut, että ohjaaja on ampunut koiraansa. Anteeksi antamatonta tohelointia !!

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 13.2.2010 19:34

Ns. paukkunoutoon on perinnäinen taipumus kaikilla koirillamme, mikäpä koira olisi niin välinpitämätön että katselisi selkeän saaliin tippumista ”toimettomana”, ellei sille ole luotu sääntöä tuollaisen toiminnan poissulkemiseksi? Aina joku käsky voidaan luoda ehdottomaksi, eli se menee muiden käskyjen ohi.

Sen sijaan fiksu koira kyllä melko nopeasti oppii pysähtymään (jos sille sen oppimiseen mahdollisuudet luodaan), kun saalis ei enää ole tavoitettavissa. Koira myöskin on ilmiömäinen tunnistamaan heikkokuntoisen ja haavoittuneen linnun, ja jos pysähtyminen ei ole sillä metsästysääntöihin ehdottomasti kuuluva rajoite, niin silloin mennään ja pitkälle. Edelleenkin kehtaan sanoa, että ne toko- kentältä tulevat säännöt eivät välttämättä toimi enää metsästystilanteissa. Ne säännöt, jotka pätevät myös metsästyksessä, luodaan metsästystilanteissa, tai ainakin koiran mielestä metsästyksellisissä tilanteissa. Monelle ohjaajalle nuo tilanteet ovat niin kiihottavia, että koira ja sen kiittäminen oikeasta toiminnasta unohtuu, ja se on iso virhe.

Muistan erään tapauksen tuolta alkuajoilta, kun olimme kaverin kanssa tunturipusikossa metsällä ja näkyvyys oli melko surkea. Meillä oli käytettävissä kaksi koiraa (molemmat kaverin) ja toisen saadessa vainun linnuista, jätimme toisen yhden vaivaiskoivun kupeeseen paikalle komennettuna. Ajauduimme jonkin matkan päähän, ennen kuin saimme riistatyön aikaiseksi. No… sitten lähdimme etsimään sitä paikalle komennettua koiraa, vaan emme sitä siinä sumussa löytäneet. Niinpä kaveri ensin huuteli koiraansa, ei tulosta. Kaverilla rupesi jo ”kuula” punottamaan ja äänikin alkoi olla jo melko kuuluva ”tehosteineen” päivineen. Minä tuolloin vielä en omaa koiraa omistanut, mutta kehtasin kuitenkin tuoda oman näkemykseni kuuluville. Sanoin, että sinähän komensit sille että paikka, kokeile vapaa komentoa. Niinhän kaveri sitten teki ja pusikko vain rytisi kun koira kaahasi pelipaikalle, eikä ollut loppujen lopuksi edes kaukanakaan.

Kun koira yhdistää tietyn käskyn tiettyyn toimintaan, voidaan se turha komentaminen hiljalleen lopettaa, kunhan muistetaan jollakin tavalla koiraa jälkikäteen kehaista tai kiittää, eli sillä vahvistaa koiran käytöstä.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Vastaa Viestiin