oma luu

Koiran perusopetus

Valvoja: Maarit Seppänen

Janet Tervashonka

oma luu

Viesti Kirjoittaja Janet Tervashonka » 17.9.2004 13:21

Annatteko koiranne murista perheenjäsenille, kun se syö omaa luutaan?

[%sig%]

Kairankiertäjä

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Kairankiertäjä » 17.9.2004 16:24

Met emmä suvaitte murinaa emmekä muunkaanlaista omimista. Luulot otettiin poisa heti kun koira alkoi puolustaan luutansa. Kolmesti on toistaiseksi kerrottu koiralle mielipide. Kahesti emäntä ja viimeksi mie. Sen viimisen opetuksen jälkeen luu on tippunu suusta kun kävelen ohi. En tiä onko sekään mitenkhään hyvä, mutta mimulle ei koirat murise eikä ärise.

[%sig%]

arto_m

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja arto_m » 17.9.2004 20:33

Jos en pelleile, ei koiralla ole tarpeen murista. Se tietää paikkansa laumassa ja sen, että minä (tai vaimo) saan ottaa luun pois, jos haluan. Jos taas ärsytän sitä hiiviskelemällä, kun se syö luuta, alkaa kuulumaan murinaa.

Susi tietääkseni puolustaa ruokaansa ylempäänsä vastaan, joten murina ei välttämättä kerro laumajärjestysongelmasta. Jonkun tutkijan mukaan sudella on noin 30 cm alue suunsa ympärillä, josta ei kukaan muu saa tulla ottamaan ruokaa. Se koskee myös laumassa ylempänä olevaa. Koiralta täytyy kuitenkin pystyä ottamaan tarvittaessa luu vaikka suusta, joten sen vuoksi se ei saa puolustaa ruokaansa oman perheen jäseniä vastaan.

katajamaaska

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja katajamaaska » 18.9.2004 09:07

meillä pentu opetetaan jo heti pienestä siihen, että ruokakupin ,luun tai jonkun muun herkun voi ottaa pois - eikä siinä sitten mitään murinoita suvaita. parhaiten opetus menee koiralle "jakeluun", kun perheen lapsi ottaa herkut pois ja siitä sitten pääsee määrätietoisesti murisevaa pentua kieltämään.

[%sig%]

Tomppav

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Tomppav » 19.9.2004 17:10

nojoo...onko tuo nyt luusta vai tikusta asiaa...mutta kyllä koiralta pitää kestää ottaa suusta pois mitä tahasa ilman murinoita.vai miten sitte jos koiralla onki suussa jotain mikä esim on koiralle itelleen vaarallista?? tuota asiaa nyt ei varmaankaa tarvi kovinkaa paljo miettiä...

Jukka Rouhiainen

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 24.9.2004 12:57

Olen aina vaatinut koiriltani ehdottoman ruuan luovutuksen ilman vastamurinoita. Myös lasten on pitänyt voida ottaa luu koiran suusta ilman vastusteluja, olipa kyseessä seisoja tai terrieri. Vaikka joissakin koulutusohjeissa hyväksytään oman ruuan puolustaminen koiralle, en pidä sitä suotavana seisojalle, jolle saaliin luovutus isännälle kuuluu toimenkuvaan.

Päästäkseni tavoitteeseeni (kaikissa tilanteissa vastustelematon luovutus) olen opetellut antamaan luut tai ruuan TAKASIN koiralle. Tuolloin koira on oppinut pitämään ruuan poisottoani väliaikaisena. Vastustelu vähentyi nopeasti. Aika ajoin opitun ylläpitämikseksi teen sen vanhoillekin koirille, suoritan ruokailun keskeytyksen pienen päästä ruuan palauttaen.

Alussa huomasin kuitenkin omissa toimissani liiallista ankaruutta, jolloin luovutus noudossa kärsi. Lintu putosi jalkoihin, vaikka esine tuli hyvin käteen. Opin, että pitää toimia määrätietoisen tiukasti, muttei liian ankarasti. Palauttamalla pois otetun pian takaisin tuli samalla opetettua OTA-käskyn merkitystä.

Janet Tervashonka

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Janet Tervashonka » 1.10.2004 12:34

Kiitos kaikille, jotka olette innostuneet "oma luu"-aiheesta. Itselleni aihe tuli ajankohtaiseksi eräänä päivänä, kun koirani söi luutaan ja ohimennen sipaisin sitä ystävällisesti päälaelle. Koira aloitti hiljaisen murinan. Mietin ensin valehtelevatko korvani ja palasin takaisin ja silitin koiraa uudestaan. Murina jatkui. Koira ei kuitenkaan ruvennut "omimaan" luuta kitaansa tai asettamalla tassua luun päälle, vaan antoi nöyrästi aarteen pois, kun sitä pyysin.

Arto tuossa viestitti, että susikin puolustaa luutaan ylempäänsä vastaan. Meilläkin sen huomaa koiralaumassa; nuorinkin hulehtii omasta syötävästään ja varoittaa kuuluvasti murinalla, kun toisia koiria tulee lähelle.

Tämän kirjoittelun aiheuttanut koira on koiralaumamme pomokoira. Koska koira on muuten ystävällinen ja luovuttaa pyydettäessä (ei tarvitse sanoa edes kovasti) luun pois, en ajatellut tehdä asialle yhtikäs mitään. Silloin kun aloitin koiraharrastuksen joskus kolkytä vuotta sitten, kaikkien koulutustilaisuuksien tärkein anti oli, ettei koiran saa antaa hyppiä nenille, ja jos kuuluu vähäistäkin murinaa, tai epäilystäkään, että koira yrittää ottaa vallan , pitää ottaa luulot pois. Sitä nimenomaan korostettiin kaiken koulutuksen aana ja oona.

Sanna

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Sanna » 11.10.2004 21:41

Meillä kanssa tällainen koira joka hurisee joissain tilanteissa esim. kun joku vieras katsoo hampaita tai vaikka kun itse painii ja leikkii koiran kanssa.
Koira ei ole ikinä näyttänyt hampaita tai tapellut kenenkään koiran kanssa tms. ja olen tullut siihen tulokseen että se on koiran tyyli "jutella."
Eikä ole pomottajatyyppinen koira vaan alistuu helposti meille omille ihmisille. Luun/ruuan luovuttaa ilman hurisemista vaikka toiselle koiralle.
Näyttelyyn vaan en viitsi enää viedä tuon hurisemisen takia vaikka tiedän ettei koira todellakaan ole vihainen.

Kermaani

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Kermaani » 12.10.2004 22:17

Oletko varma siitä vihaisuudesta ?
On monia tapoja johtaa laumaa ja koirat on siinä mestareita.
Alistuvaa joka antaa periksi että saisi tahtonsa läpi ja muille ihmisille voi
olla tosi röyhkeä jopa purra. Sen olen itse saanut kokea kun isäntäväki ei
ollut paikalla niin koira jota yritin autossa ohjata takapenkille edestä
vauhdissa kävi päälle. Koira oli muuten isäntäväen vietävissä
sopivissa tilanteissa vai oliko ? Ehkä ystävällinen murina muuttuukin joksikin muuksi kun leikkimässä on esimerkiksi lapsi ? Toivottavasti ei !
Perushommat heti kuntoon ensin ihmiset pitkä väli ja sitten koira.
Koira ei saa näyttää mieltään mistään mitä käsketään ei edes alistumalla, jos käsket jotain sen on tapahduttava ja siitä ei saa luistaa.
Tämä ei tarkoita hakkaamista vaan johtamisessa on eri muotoja yleensä
yksi kunnon "komennus" riittää mutta se on tultava oikeassa paikassa
oikeaan aikaan. Kuria ja paljon sydäntä niin siitä hyvä tulee.

[%sig%]

Sanna

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Sanna » 13.10.2004 13:24

Olen kyllä aika varma omasta koirasta. On tottunut olemaan laumassa keskimmäisenä ja sopeutunut hyvin. Toimii aina sovittelijana eikä hermostu pentukoirallekkaan vaikka välillä olisi aihetta...

Niin ja hampaita on katsottu koulutuskentällä koko koiran elämän ajan, hurraa mutta häntä heiluu koko ajan. Samoin on ollut hoidossa muualla jossa vieraita ihmisiä ympärillä niin ei ole tullut ongelmia. Luonteeltaan on kyllä enempi pidättyväinen vieraita kohtaan kuin avoin, mutta kunhan saa vähän aikaa tutustua niin kaikki ok.


Eihän se koira tietysti täydellinen ole, mutta hyvin on pärjätty tähän asti!
Ja itse olen koiraan ihan tyytyväinen kun ei tuon isompia hankaluuksia ole.

Teija

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Teija » 18.1.2005 20:52

Tässäpä aihe, jota olen suuresti murehtinut. Meillä on 6 kk ikäinen munsteri-uros. Ossi on sosiaalinen ja kiltti koira, mutta valtavan omapäinen tietyissä asioissa. Luiden päältä on käyty matsia pienestä pitäen, mutta tulosta ei näy syntyvän. Nykyään korvat menee luimuun heti, jos se näkee jonkun lähestyvän. Tulee kamala kiire syödä luu pois, ennen kuin joku sen ehtii ottaa. Pienempänä tein aina sarjana, että otin luun pois, ja heti kun murina loppui, koira sai luunsa takaisin. Monen kerran jälkeen se sujui jo hyvin. Nyt Ossi on jo niin iso, ettei huvita sylipainia harrastaa, varsinkin kun on muutaman kerran saanut hampaanjäljet käteensä.

Sama tilanne on myös sellaisten lelujan suhteen, joiden sisälle on piilotettu jotain herkkua. Tai jonkun ulkoa löytyneen aarteen, kuten esim. jäätynyt lantakikkare tiellä. Joka kerta olen kaivanut kielletyt jutut vaikka suusta, mutta ikuinen murina alkaa jo tympiä.

Mikä avuksi? Onko kyseessä auktoriteettiongelma, vai vain temperamenttinen murkku???

Meillä on periaatteena, että perheenjäsenille koira ei saa missään tilanteessa murista. Vieraiden taas ei tarvitse kokeilla onneaan luiden eikä ruokakuppien suhteen.

Saksu

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Saksu » 19.1.2005 08:31

Oletko kokeillut antaa koiralle vaikka jokin makupala samalla kun otat luun tai lelun pois sen suusta? Näin koiralle ei tule ainakaan sellaista tunnetta, että "varastaisit" siltä luun suusta! Meillä oli nimittäin sama ongelma silloin, kun meidän pentu oli ehkä 3kk. Pentu murisi aina kun siltä vietiin luu. Pian se oppikin siihen, että kun joku tulee lähemmäs täytyy joko luu syödä kauheaa vauhtia tai sitten mennä piiloon syömään. Sitten huomasin, että kun annan koiralle makupalan samalla kun otan luun pois, koira lopetti murinan ja pakoilun. Tällä hetkellä koiralta voi ottaa ihan mitä tahansa suusta pois eikä koira juuri siitä välitä. Usein jopa tiputtaa luun pois, jos huomaa, että saa sitten tilalle jotain muuta.

kova laki

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja kova laki » 19.1.2005 10:46

reilu potku saappaalla saa hännän koipien väliin ja murinat loppuun, muuten se puree pian isäntäänsäkini

veijo toimela

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja veijo toimela » 19.1.2005 11:19

Ehken itte ihan potkasis, mutta muuten "kova laki" -nimimerkin perimmäinen ajatus kohilhan.

"Anna pikkusormi (vrt. nami) ja kohta se vie koko käen", jos nyt tämmösen vertauskuvan sallitta.

Heikki Pöllänen

Re: oma luu

Viesti Kirjoittaja Heikki Pöllänen » 19.1.2005 11:54

Eipä osattu aikoinaan kokeilla tuota luun vaihtoa makupalaan ensimmäisen seisojamme kanssa. Koira murisi todella vihaisesti, ja vain todella kovalla käskemisellä uskalsi mennä edes samaan keittiöön missä koira luutaan söi. Monotus ei auttanut! Lopulta lopetettiin luiden antaminen kokonaan tai annettiin sen syödä rauhassa ulkona. Muun päälle se ei muistaakseni murissut (tapahtui 60 -luvulla!). Koira osoittautui kuitenkin vartioivaksi tai muuten arvaamattomaksi, puri kerran vierastakin käteen kun tämä kätteli isääni. Koiran lopettamista suunniteltiin vakavasti, mutta se jäikin auton alle noin 1,5 vuotiaana ja menehtyi. Onneksi vastaavaa ei ole myöhemmin kohdalle osunut, mutta jos tulisi, kokeilisin heti noita pehmeämpiä konsteja ja ennenkuin tilanne pääsee pahaksi.

[%sig%]

Vastaa Viestiin