Seisoja porojen perässä

Koiran perusopetus

Valvoja: Maarit Seppänen

Merja

Seisoja porojen perässä

Viesti Kirjoittaja Merja » 27.11.2005 21:36

Meiltä löytyy 1,5 vuoden ikäinen saksanseisoja uros, jonka kanssa metsässä liikkuminen on nykyään lähes mahdotonta. Koira karkaa porojen perään heti kun se vain saa vainun niistä. Takaisin se kyllä tulee, mutta vasta sitten kun on saanut tarpeekseen "porojahdista". Parhaimmillaan se on ollut porojen perässä reilun tunnin. Syksyllä metsästämisestä (tai paremminkin treenaamisesta) ei tullut mitään, koska aina lähdettiin kauhealla haukulla porojen perään ja takaisin tultiin sitten kun huvitti. Koira ei piittaa mistään käskyistä saadessaan vainun poroista vaikka muuten tänne-käskyä totteleekin. Mitä siis asialle voisi tehdä vai voiko tehdä mitään? Eipä juuri kiinnosta lähteä koiran kanssa metsään, kun koira katoaa saman tie omille teille!

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 27.11.2005 21:41

Ja pahinta omistajan kannalta asiassa on, että saattaa jäädä takaisin tulematta! :(

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 27.11.2005 21:43

Iskekääpä se hurtta ajohärkien kanssa samaan aitaan pariksi tunniksi, voi olla ettei porot juuri sen jälkeen kiinnosta...
Kuva

Avatar
Petri Allén
KVA -keskustelija
Viestit: 96
Liittynyt: 22.11.2005 17:11
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja Petri Allén » 28.11.2005 00:33

Petterin mainitsema keino on eittämättä tehokas, mutta on siinä omat riskinsä. Käykää toki moikkaamassa aidattuja poroja, mutta pysykää ainakin aluksi ulkopuolella. Kytkettyyn koiraan voi vaikuttaa välittömästi normaaleilla kielloilla ja tarvittaessa keinoja voi tarkentaa, jos koiran höyryt eivät laannu.

Me ollaan käytetty pentuja tuttujen lemmikkiporoilla. Onneksi kaikki koirat ovat olleet aika iisisti porojen läheisyydessä. Puhumalla on vielä selvitty.

Onneksi tuo meidän seisoja ei osoita mielenkiintoa poroihin – ainakaan vielä. Olisikohan syynä eräs kellokaulainen puhisija, joka vartioi haaremiaan. Olimme koiran kanssa samaa mieltä siitä, että sen kuumakallen kanssa ei kannata alkaa ryppyilemään..

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 28.11.2005 08:15

Ihan aiheesta petri varoitit, toki siinä pitää itse olla valmiina pelastamaan koira, ettei jää pahasti alakynteen. Ihmeesti ne vaan osaa väistellä äkäistä poroa siellä aidassa. Joku oli myös koulannut koirallensa porokammon laittamalla koiran ja härän samaan liekaan, koiralle vaan puolitoista metriä pidempi naru... :roll:
Kuva

vieras

Viesti Kirjoittaja vieras » 28.11.2005 09:41

Kaverin ajokoiraa epäiltiin kanojen jahtaamisesta mitä hän ei uskonut .Vei koiransa hihnassa ko.kanalaan ja koira ei osottanut yhtään kiinnostusta kanoihin.Parin päivän päästä pyydettiin kaveria tunnistamaan ajokoira joka olitappanut useita kanoja.Se oli kaverini koira.Jos koira ei osoita kiinnostusta kiellettyyn riistaan isännän läsnäollessa,ei se todista paljon mitään.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 28.11.2005 10:03

Juu, ei todista ei. Lienee kuitenkin erona se, että sille ajurille ei se kanalassa käyttäminen tuonut "kanakammoa".

Noh, helpointa se poroista eroon olisi opettaa heti pentuna. Käydään kattelemassa poroja muina miehinä, jolloin niistä tulee arkipäiväisiä elukoita, ei riistaa. Ja osa sitten taas koirista vaan on sellaisia paukapäitä, että ajavat poroa vaikka kuinka yrittäisi eroon koulia. Semmoset on sitten uudelleensijoitettava joko mullan alle tai Etelä-Suomeen.

Tässä Merjan tapauksessa on kuitenkin kyseessä koira, joka on päässyt jo porojen ajamisen makuun. Siihen pitäis nyt sitten joko päästä koiran ja porojen väliin antamaan koiralle selkään (vaikeeta) tai saada muuten koira pitämään poroa epämiellyttävänä elukkana.
Kuva

Vieras

syökää poroo

Viesti Kirjoittaja Vieras » 28.11.2005 10:12

Ei muuta kuin poro kumoon, kun koira sitä ajaa ja sitten koira noutamaan, kun se on tunnin verran sen kanssa äheltänyt ja yrittänyt noutaa niin tajuaa ettei tästä perkele mitään tuu ja porojen ajaminen loppuu siihen.

Muutenkin poro on mielestäni turhaan hyljeksitty riista eläin, itse kaadaan aina kun paikka on. Jänisajokin on mielestäni turhempaa kuin poro ajo, poro ajossa on sitä jotain.

vieras

Viesti Kirjoittaja vieras » 28.11.2005 10:15

Meidän nuorta seisojaa on totutettu täällä etelässä hevosiin,lehmiin ja lampaisiin,mutta poroihin ei ole mahdollisuutta.Tänä syksynä ensimmäistä kertaa vietiin poroalueelle ja ilmoitettiin paikallisille poroisännille ettei ole tietoa koiran "porovapaudesta" ja että vakuutukset on kunnossa.He olivat oikein ymmärtäväisiä.

Japi

Viesti Kirjoittaja Japi » 28.11.2005 10:31

Jos poromies sattuu näkemään, että sinun moppe on porossa kiinni niin kyllä siinä meleko nopiasti 308 yskäisee jos ei yhdesti niin kahdesti. Että kannattaa se moppe opettaa ajoissa.

Avatar
veijo toimela
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 60
Liittynyt: 24.11.2005 14:39
Paikkakunta: Jämsä (sydämelthän umpilappilainen)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja veijo toimela » 28.11.2005 11:35

Kuten tuossa yllä jo tuli ilimi, niin jos mahollisuus pennusta saakka käyttää poroilla, niin ajohalut saa pois tosin sillä omalla rauhallisella käytöksellä. Mutta jos perhän lähtee, niin yksinkertasesti keppi opettaa. Onnistuu siis jos kyse nuoresta koirasta ja pääset juoksemalla tilanteeshen.

Vanhemmalle koiralle, tai ellei ole muuten mahollisuutta, on ehottomasti hyvä käyttää jollaki näitä asioita ymmärtävällä poromiehellä (meillähän on omassa joukossaki seisovilla mettästystä harrastavia poromiehiä) ja nimenomhan heän "tarhassa": hyvin ihmishin tottunhet pari-kolome hirvasta kun aitauksessa pistävät komiat sarvet alas ja pikkuhilijaa hivuttautuvat mahollisesti jopa ärhentelevää koiraa kohti kaikessa rauhassa, niin ei mene kauaa kun koira alakaa vilikuilemhan isäntää, että ekkö meinaa pelastaa tästä...tempun jälkhen kun kerrot koiralle, että eihän met noista olla kiinnostunheja, niin melekosella varmuuella muistaa. Ainaki jonku aikaa :lol:

vieras

Viesti Kirjoittaja vieras » 28.11.2005 14:26

Minkälaisia kokemuksia on seisojista "etelän porojen" kanssa?Tuskin poroa ajavaa koiraa kannattaa peura ja kaurisalueille ottaa.Tuntuu,että täällä etelässäkin on paljon ns.kiellettyä riistaa.Oma kokemukseni on,että seisojan meille tultua naapurit ottivat kissansa sisäkissoiksi.

Sotka

Viesti Kirjoittaja Sotka » 28.11.2005 18:42

Taitavat olla Petterin ja Petrin ohjeet ainoita tapoja voida vaikuttaa tuohon
poroiluun.

Hannamari_N

Viesti Kirjoittaja Hannamari_N » 2.12.2005 19:21

Koiralle vaan luoksetulo kuntoon. Henkilökohtaista kokemusta viime syksyltä Lapista, kun koira lähti poron perään. Kyllä sitä olis se poro niin maan pirusti kiinnostanu, mutta käänty saman tien takas kun kuuli isännän vislauksen ja tänne- käskyn. Luoksetulon kanssa ollaan tehty töitä, mutta kyllä se on mahtavaa kun koira sinua uskoo! :)

Mutta samaa mieltä olen, että kun koirasi on jo niin päässyt porojahdin makuun, niin ainoa keino päästä eroon siitä ongelmasta on näyttää jollain keinolla että ne porot onkin ihan tyhmiä :) Mikä se keino sit onkaan...

Lassi Hed
REPPUKOIRA!
Viestit: 107
Liittynyt: 22.11.2005 19:19
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Lassi Hed » 4.12.2005 17:55

Pohdittavaa

Mikä seuraavista mahtaa olla eläinsuojelulain tulkinnan mukaan pahin rikos

1.Antaa koiran ajaa vaahto suunpielissä tuntitolkulla porot henkihieveriin. (Vaarantaa sekä porojen että koiran hengen)

2.Pistää koira ajohirvaiden aitaukseen kurmootettavaksi.
(Vaarantaa mahdollisesti koiran hengen)

3.Näpäyttää "impulssipannalla" koiran niskaan muistutus, ettei porojen
perässä saa juosta.

4.Esittää nämä kysymykset omalla nimellään. :D

Vastaa Viestiin