Seisoja ja kylmänä maastosta tavattu riistaeläin.

Keskustelua kanakoiran riistatyöstä.

Valvoja: Maarit Seppänen

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 19.10.2007 21:07

Heikki Sarvikivi kirjoitti:...yläpäinen seisoja voi tietyissä olosuhteissa "passeerata" riistan, jonka nokka maassa möyrivä noutaja löytää.
Miusta tuossa on järkeä. Vauhdilla yläpäisesti hakeva seisoja voi helpostikin jättää (epähuomiossa) väliin kylmän otuksen, jonka kärtsä ei välttämättä kovin seireenisesti ilmassa leiju. Kovasti riistaintoinen voi priorisoidakin vainuttavansa, vallankin jos maastossa on lämmintäkin tavaraa.
Kuva

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 19.10.2007 21:32

Heikki Sarvikivi kirjoitti:Olisi ehkä hyvä ensin sisäistää seisojan "syvin olemus" myös entisen (?) noutajaihmisen, ennenkuin alkaa rinta rottingilla neuvomaan vaikkapa Sepon kaltaista vanhaa konnaa.
Ei kuulkaas, ei minusta ole ketää seisojaihmistä neuvomaan, vasta ensimmäinen seisoja meillä kasvamassa ja reilu 30 vuotta noutajaharrastusta takana. En todellakaan ole halunnut neuvoa ketään vaan ajattelin että tämä olisi keskustelupalsta jossa voi vapaasti jakaa mielipiteitä koirien kouluttamisesta. :oops:

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 19.10.2007 22:44

Tuskinpa täällä tarvitsee kenenkään itseään (tai toista) jalustalle korottaa. Koiramaailmassa pitäisi tapoihin, ajatuksiin ja olettamuksiin suhtautua mielestäni kuten tiedemaailmassa tutkimustuloksiin ja teorioihin. Tutkimuksen tekijä on onnistunut kun hänen ajatuksensa herättävät puhetta, jalostuvat ja herättävät kritiikkiä. Yleensä siis näissäkin meidän "piireissä" tekijämiehen/naisen pitäisi olla ylpeä jos hänen ajatuksensa herättää kysymyksiä, kritiikiä ja keskustelua. Valitettaan usein reaktio vaan pukkaa olemaan loukkaantuminen. Jos kukaan ei kiinnitä sanomisiin ja tekemisiin mitään huomioita tai vastaavasti jos aletaan paeta jonkinlaisen proffession taakse kommenteilta, niin pielessä ollaan. Nöyryys ja avoimuus se pitää säilyttää, vaikka olisi kuinka taaplannut saman asian kimpussa iät ajat. Itse ainakin pyrin siihen, että olisin avoin vaikutteille, vaikka en edes muista milloin olin ensimmäistä kertaa metsällä seisojan kanssa. Välillä pitää ihan töitä tehdä että osaa katsoa näitä touhuja vähän kauempaa. Mutta se avartaa, joten ponnistella kannattaa.

Noh, tämä tästä. Pointti oli kuitenkin, että hyvin mieluusti näkisin ajatusten kirjon mahdollisimman laajana, enkä alkaisi sormea heristelleen pistämään harrastajakuntaa ruotuun.
Kuva

Heikki Sarvikivi
REPPUKOIRA!
Viestit: 257
Liittynyt: 25.11.2005 15:50
Paikkakunta: Kanakoiraharrastuksen kehto

Viesti Kirjoittaja Heikki Sarvikivi » 20.10.2007 07:36

:?:
Viimeksi muokannut Heikki Sarvikivi, 7.10.2013 13:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 20.10.2007 08:17

Te varmaan sitten kerrotte missä kohtaa Seppoa on vedätetty? (Tarkoittaako se muuten samaa kuin huijattu? )

Oikaisin todellakin hänen käsityksensä keppien heittelystä noutajakoulutuksesta ja siitäkö veditte johtopäätöksen että noutajaihmisillä on seisojien "syvin olemus" hukassa?

Voin kertoa ennenkuin lopetan täällä höpöttämisen että olen todella innokkaana seurannut seisojamme kehitystä pennusta ensimmäiseen metsästyssyksyyn. Se valtava potentiaali mikä koirassa on todella ilahduttaa, ja myöskin se että on pystynyt luomaan koiraan hyvän suhteen ja kontaktin joka toivottavasti kantaa jatkossakin hyviin metsästyshetkiin. Ja jos se "syvin olemus" on vielä hukassa? niin eiköhän se kirkastu tässä tulevina vuosina syksyn kirkkaina pakkasaamuina teerien suhauttelujen, siipien havinan ja kotkotuksien myötä.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 20.10.2007 08:32

syksyn kirkkaina pakkasaamuina teerien suhauttelujen, siipien havinan ja kotkotuksien myötä.
Tuohon aikaan nukutaan krap... univelkaa pois. :D Seisojan syvin olemus kirkastuu iltapäivän leudoissa tuulissa ;)
Kuva

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 21.10.2007 20:30

Jep...kirkastui tänään iltapäivällä leppeässä lounatuulessa erään eteläkainuulaisen ryteikköpuron varressa, kun hentoinen typykkä piti isoa ukonkörilästä piikissä. :D
Kuva

Teppo Sirkiä
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 37
Liittynyt: 24.10.2006 12:30
Paikkakunta: Nuorgam

Viesti Kirjoittaja Teppo Sirkiä » 22.10.2007 14:18

Petteri_N kirjoitti:Tuskinpa täällä tarvitsee kenenkään itseään (tai toista) jalustalle korottaa. Koiramaailmassa pitäisi tapoihin, ajatuksiin ja olettamuksiin suhtautua mielestäni kuten tiedemaailmassa tutkimustuloksiin ja teorioihin. Tutkimuksen tekijä on onnistunut kun hänen ajatuksensa herättävät puhetta, jalostuvat ja herättävät kritiikkiä. Yleensä siis näissäkin meidän "piireissä" tekijämiehen/naisen pitäisi olla ylpeä jos hänen ajatuksensa herättää kysymyksiä, kritiikiä ja keskustelua. Valitettaan usein reaktio vaan pukkaa olemaan loukkaantuminen. Jos kukaan ei kiinnitä sanomisiin ja tekemisiin mitään huomioita tai vastaavasti jos aletaan paeta jonkinlaisen proffession taakse kommenteilta, niin pielessä ollaan. Nöyryys ja avoimuus se pitää säilyttää, vaikka olisi kuinka taaplannut saman asian kimpussa iät ajat. Itse ainakin pyrin siihen, että olisin avoin vaikutteille, vaikka en edes muista milloin olin ensimmäistä kertaa metsällä seisojan kanssa. Välillä pitää ihan töitä tehdä että osaa katsoa näitä touhuja vähän kauempaa. Mutta se avartaa, joten ponnistella kannattaa.
Täysin samaa mieltä, Petterin kanssa!

Samoin, olen samoilla linjoilla mitä Hilun kirjoituksiinkin tulee!

Satun itsekkin kuulumaan noihin entisiin noutajaharrastajiin tai paremminkin noutajalla metsästäjiin.
Noutajaahan pääsääntöisesti käytetään ammutun jo kuolleen/tai haavoittuneen riistan noutoon tai jäljestämiseen.
Se hakee hakutyöskentelyssään aivan samoin yläpäisesti niinkuin seisojakin jos ei ole sitten jäljestyksestä kyse, myös seisoja oikein jäljellä toimiessaan menee alapäisesti jälkeä mukaillen. Tämä vain teidoksi niille jotka eivät ole perillä miten esim. noutaja hakee ja käyttää nenäänsä.
Noutajaa käytetään myös ylös ajavana koirana, omat noutajani koulutin
ylös ajaviksi. Ja täyttyy sanoa, että aika pahaa jälkeä synty kanalintujen parissa keski ja itä-suomen risukoissa.

Omat seisojani ovat ja tulevat saamaan jatkossakin noudon koulutuksessa tai harjoittelussa pentu vaiheessa päähänsä noutaja oppeja.
Sillä seurauksella että metsällä oltaessa, hausta tulee kylmät, kuumat ja raanakkolinnut ukolle.
Koira jolla on vahvat metsästystaipumukset, käsittää kyllä mitä hänen tulee noutaa/tai toimia metsällä ollessa. On aivan sama koulutatko koirallesi noutoa vaikka kusenpolttamilla sukkahousuilla! Ei sen ensimmäistä kertaa ole tullut noutajilla taikka seisojilla raatoja, ei variksia, ei lokkeja.
Vaikka niitä on koulutuksessa käytetty.
Vain metsästettävää riistaa, eikä niitä myöskään syödä.

Ihmettelen käsityksiä jossa koira tuo vain sille syötäväksi kelpaavaa, sehän on jo osoitus että koiran noudossa ja koulutuksessa on puutteita!.
Jos seisoja ei nouda kylmää riistaa, siihen hakualueella törmätessään.
Mielestäni tällöin koiralla on puutteita metsästysominaisuuksissa, noudon koulutuksessa, noudossa ja varmaan suurimpana puutteena metsästyksen puute!

Kumpaisenkaan roturyhmän koirat, eivät valmistu kirjekurssilla. Töitä joutuu tekemään. On vain huvittavaa huomata vielä 2000 luvullla minkälaisia käsityksiä esim. seisojaharrastajilla on noutajista.
Yleensä käsitykset perustuvat tietämättömyyteen, ja hyvin heikkoihin suorastaan avuttomiin esimerkkeihin.
Se että ei ole esimerkiksi kuunapäivänä nähnyt tai saati metsästänyt oikein toimivalla käyttölinjaisella noutajalla, on jokaisen oma häpeä. Itselläni on onneksi ollut tämä oikeus, enkä niistäkään metsästysvuosista jättäisi yhtäkään pois! Niinkuin en jättäisi näistä seisoja vuosistakaan.
Siitä vain nyt sitten kokeilemaan ulkomerelle ensi kuussa, miltä se allijahti maistuu kun parhaimmillaan pitäis se lähemmäksi sata lintua noutaa jos muutto osuu kohdilleen.

Se mihin mielipiteeni perustan. Olen kumpaisessakin roturyhmässä omistanut/tai omistan 2kpl VOI-luokan koiria, molemmissa roturyhmissä KVA-koiran, joista molemmat ovat vielä SM-mitallistejakin.
Joten mielipiteeni eivät perustu mihinkään olettamuksiin,mutuun, kerran nähtyy taikka kaverilta kuultuun!

Ja mitä seisojan vesityöskentelyyn tulee, nykyinen VOI-luokan vesityön joutuu jo noutaja tekemään taipumuskokeessa. Sen verran tasokas se meidän vesityö on.
Sisua lainatakseni aivan se sama vaikka metsästän pikkupossulla, kun homma toimii!
Mikähän se seisojan syvin olemus on :?:
Luokaton keskustelija!

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 22.10.2007 20:39

Vai pitäs tässä oikein alkaa häpeämään sitä, että ei ole ymmärtänyt hankkia kokemuksia "oikein toimivasta käyttölinjaisesta noutajasta"... :o
No onneks on noilla seisojillakin pärjännyt joten kuten, ettei itsetunto ole aivan pohjamudissa. :wink:
Itse kysymykseen tuli myös valaistusta. Taitaapi olla monen tekijän summa tuo kylmän noteerattomuus, kuten pikkasen ounastelinkin.
Kuva

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 23.10.2007 16:13

erakko kirjoitti:Itse kysymykseen tuli myös valaistusta. Taitaapi olla monen tekijän summa tuo kylmän noteerattomuus, kuten pikkasen ounastelinkin.
Samaamielipuolta, vaikka olisinkin toivonut enemmän keskustelua ite asiasta. Sitä voisi olla aihetta jopa kerhon taholta selvitellä..kait?

Mulla on aika helppo vertailla tuossa noutopuolessa seisojaopein ja noutajaopein kouliintuneita koiria. Siltä pohjalta voin sanoa että aivan sama kummalla tyylillä homma on hoidettu, sillä linnut tulee reppuun koulutustyylistä riippumatta. Ja sinne tulee sekä kuumat että kylmät. Oma koira oppi tänäsyssynä olemaan tuomatta mädäntynyttä lokkia, kun ei neljännelläkään yrittämää mulle kelvannu. Valitettavasti sopivasti elttaantu telkkä ei jääny repertuaarista poes.

EDIT: Omani "koulutin" nuilla pk opeilla, ja pelaa seki.

Heikki Sarvikivi
REPPUKOIRA!
Viestit: 257
Liittynyt: 25.11.2005 15:50
Paikkakunta: Kanakoiraharrastuksen kehto

Viesti Kirjoittaja Heikki Sarvikivi » 25.10.2007 23:30

:roll:
Viimeksi muokannut Heikki Sarvikivi, 7.10.2013 13:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Heikki Sarvikivi
REPPUKOIRA!
Viestit: 257
Liittynyt: 25.11.2005 15:50
Paikkakunta: Kanakoiraharrastuksen kehto

Viesti Kirjoittaja Heikki Sarvikivi » 25.10.2007 23:44

:?:
Viimeksi muokannut Heikki Sarvikivi, 7.10.2013 13:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 26.10.2007 07:04

raskasrakenteiset noutajat
Taitaa vaan olla harvassa semmoiset seisojat, jotka olisivat kevyempiä kuin esim. nuo käyttölinjaiset labbikset...
Kuva

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 26.10.2007 07:44

Ei kait tämäkin keskustelu sorru siihen iänkaikkiseen väittelyyn siitä että kummat nyt onkaan oikeimpia ja parempia metsästyskoiria, seisojat vai noutajat. :roll:
Onneksi on ollut ilo metsästää molemmilla, ei tarvitse pahemmin enää vääntää asiasta.

Kuva
Vähän menee ohi aiheen mutta kun näyttää siltä ettei metsästyslinjaista labradoria tunnisteta niin kuva kertokoon enemmän kuin sata sanaa.
Vasemmalla näyttelylinjainen ja oikealla taas käyttölinjainen labrador.

Meidän vuoden ikäinen seisoja narttu painaa reilu 26 kg, aikuiset labradorit 22-23kg.

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 26.10.2007 08:46

Ei kait tuota vasemalla olevaa koiraa ole palkittu siellä näyttelyssä? Siis tuommosessa kunnossa, vai valehteleeko kuva?

Vastaa Viestiin