onko toivo mennyt.vastatkaa viisammat

Keskustelua kanakoiran riistatyöstä.

Valvoja: Maarit Seppänen

Juha Ahokas
Pentu
Viestit: 3
Liittynyt: 16.12.2006 09:57

Viesti Kirjoittaja Juha Ahokas » 7.9.2008 11:29

Miten tottelevaisuuskoulutuksella on vaikutusta seisontaetäisyyteen??
Vai takoitatko, että koira ei tahallaan nostele, kun välillä antaa kurinpalautusta.
Eikö koiran tule seistä välillä lähempää ja välillä kauempaa riippuen tilanteesta ja seisonnassa olevan riistan käyttäytymisestä. Tuon tottelevaisuuden vakutus seisontaetäisyyteen eihan minulle aukea.

Pasi Kähkölä
Pentu
Viestit: 3
Liittynyt: 16.6.2007 21:18
Paikkakunta: Kempele

Viesti Kirjoittaja Pasi Kähkölä » 22.9.2008 21:53

Seisontaa en siltikään ala opettaan jollei sitä ole .Emmää ......Kiitos ja se oli siinä. :wink:[/quote]

Jos kuitenkin vielä harkitset ja muutat mieltäsi tuon opettamisen suhteen niin toivoa on! Itselläni oli aikanaan koira joka alkoi seisoa 7½ vuotiaana. Sitä ennen se kyllä ensin seisoi, mutta linnun siivittäessä ajoi niitä pitkin peltoja ja kankaita ja jäniksetkin siinä sivussa. Mutta lopulta se oppi ja alkoi seisoa. Ja näin jälkeen päin on helppo todeta ja myöntää ne virheet, jotka ITSE tein silloin parina eka syksynä koiran kanssa. Miten se onnistui? En keksinyt mitään itse vaan sain Håkanilta tuolta Vaasan kupeesta neuvon mitä he tekevät tällaisille kuumakalle-koirille: Laittavat saunan pesuhuoneeseen viiriäisten kanssa! Aikansa siellä keskenään pölistyään :-) rauhoittuu se kuumakallekin. Ajatus oli kuta kuinkin niin, että rassataan oikein kunnolla sen kuumakallen aivoja.
Sitten sattui itselläni tavallaan hyvä tuuri kun yksi nuori hölmö fasaani jätätti pyrstönsä koiran suuhun. - Vein sen lentokyvyttömän fasun avopellolle ja koira sen eteen tuulen alle puolen metrin päähän maahan. Pitkä naru tiukalle, itse narun toiseen päähän, 5-10 min kuluttua kutsu koiralle ja kun ei tullut niin narulla väkisin. Sitten yhdessä takaisin linnulle ja nyt 30 cm päähän maahan. (hymyt pyllyyn siellä! - iha tosi tää on) Taas naru koko ajan tiukalla takaisin narun päähän (n. 20-30 m) ja vähän pidemmän ajan jälkeen koira luokse. Sitten taas linnulle jne. Tunnin päästä koira ei enään tärissyt siinä maatessaan kirsu melkein fasaanirievussa kiinni. 1½ tunnin kuluttua se tuli jo ilman vetämistä kutsusta ja mentiin sulassa sovussa yhdessä sinne linnulle. Lopulta parin tunnin jälkeen päästin jo fasaanirievun pälkähästä ja annoin koiran kantaa sen suussaan takaisin kotiin. Ja sitten seuraavana päivänä täytenä yllätyksenä koira jo seisoikin eikä mennyt perään, vaan totteli pystähtymiskäskyä! Sille päivälle oli sitten kai 7 tai 8 riistatyötä ja yhdessäkään ei koira nyt mennyt perään!! Olin ihan ihmeissäni, mutta tietenkin tyytyväinen. En oikein tiedä varmuudella mikä sen teki, mutta oma ajatukseni siinä pellola värkätessä oli tuo "ylikuumentaminen" ja samaan aikaan kuitenkin kontrollissa pysyminen. Kannattanee kokeilla ellet halua odottaa sitä seuraavaa pentua? Sanokaa te viisaammat :D mitä siinä tapahtui? Itse kyllä muistan ne virheet silloin kun koira oli nuori - liian vähän tottelevaisuutta ja liika saaliinhimoa... :oops: Mutta tuli tuosta opittua!!

P.S. Miksi se naru sattui olemaan repussa? -Kun oli tuollainen koira (=tällainen isäntä) niin sitä pitää kaikenlaista kaiken varalta mukanaan :lol:

Jarmo Pesola
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 26
Liittynyt: 6.2.2007 15:40
Paikkakunta: Muhos

Viesti Kirjoittaja Jarmo Pesola » 27.9.2008 10:46

Terve ! Koiran toimintapaikalla (vrt Lappiin) ei ole merkitystä -metsästyskoirat on työkoiria jotka joko osaavat hommansa tai sitten eivät - Paimen- ja ns. palveluskoirat on työkoiria jotka ovat notkeita kouluttaa ihmisen haluamiin tehtäviin.
Hyvälle metsästyskoiralle täytyy opettaa vain tavat joilla se voi oleilla ihmisen seurassa. Seisonta on luontainen taipumus ja seisonnassa pysyminen tulee ilmeisesti jo hyvin pian.
Noutokin niiltä löytyy automaatisesti, opettaa tarvii vain noutoluvan odottamisen opettaminen ja luovutuksen opettaminen - näitä kahta oikein rokkaavalla pennulla ei vielä ole itsestään.
Eläimen ostaminen on puolittain tuurin kauppaa, koska luonnetta - ei voi taata.
Samaan metsästystapaan jalostettujen koirien yksilöiden väliset erot on suuremmat kuin rotujen väliset.
Rotujen erot on "Rodunnimeen" luotujen ismejen toistamista yleensä niitä on kaksi- kolme lausetta kullekin rodulle.
Saksanseisojavoimaa -olet mielestäni tehnyt kaiken oikein nartullasi vain ei ole taipumuksia... (itse en ole osannut kouluttaa koiraani vaan juoksuttanut sitä metsässä, hyvin paljon -jolloin tapahtumia tulee, ja koiranen on sattunut itse hoksaa mitä sen työ onpi..)
Koska homma on kuten joskus meilläkin itkun ja epätoivon partaalle -sanoisin, että myy koirasi seuraksi jollekin, Agilytyyn, valjakkohiihtoon tai pistä monttuun ja hommaa jo nyt tai ensi keväänä uusi. (ellei nartun tavat satu muuttuun luvallisen lokakuun aikana) ( eli kuten Memmu sanoi)

Eräät tuttavani ovat joutuneet vaihteleen 2-3 koiraakin ennenkuin rokkaava on löytynyt.
Oikeanlainen pentu tekee työnsä jo ensimmäisenä syksynä eli noin ½-vuotiaana. (Muuten aikasi ja investointisi menee hukkaan...)
Minusta käytännössä pitäisi olla niin, että yhden nartun omaavien myyjien pentujen hinta olisi sekarotuisten tasoa sillä tuotokset ovat satunnaisia ja pitkäaikaisille kilpailettaville kennelisteille kuuluu oikea hinta pentusesta sillä silloin ainakin on näyttöä - onnistumisen mahdollisuus on parempi. Pentueesta ilmeisesti vain 2-4 saattaa olla oikeanlaisia, pennuttajat kuitenkin myyvät useasti ja mielellään kaikki pentunsa "käyttökoiriksi".
Asiallinen jalostaja harventaa kaiketi pentueensa ja myy oikeasti 2-4 pentua ei 5-10 kappaletta - näin niikuin alkuehtoja pentueenmyyjän valintaan...
ellei lähtövalintaa ole toivottavasti pentueen omaava rohkeaa sanoa, mistä raha menee hukkaan..
Ja tietenkin voinet teettää koirattarellasi pennut ja ottaa niistä yhden onnistumis-% on varmaan sama kuin markkinoilta...
Lykkyä Tykö!

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Mikä avuksi

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 27.9.2008 11:47

saksanseisojavoimaa kirjoitti:En tunne enkä tiedä teitä ainoastaan koiran kasvattajani.Jos Petteri joskus alkaa kASVATTAMAAN saksanseisojia saattaisinpa kääntyä hänen kasvattamiinsa koiriin.Jos vaikka minulle suostuisi koiran myymään sillä pilallehan se varmaan menisi. .KIITOS hyvistä neuvoista onhan niitä virheitä tehty.Seisontaa en siltikään ala opettaan jollei sitä ole .Emmää mittään syyllistä kaipaa Lahtista ja konekivääriä mää kaipaan.Kiitos ja se oli siinä. :wink:
Kerrotko paikkakunnan, jossa asustelet?

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 28.9.2008 14:20

Taakuri kirjoitti:Minusta käytännössä pitäisi olla niin, että yhden nartun omaavien myyjien pentujen hinta olisi sekarotuisten tasoa sillä tuotokset ovat satunnaisia ja pitkäaikaisille kilpailettaville kennelisteille kuuluu oikea hinta pentusesta sillä silloin ainakin on näyttöä - onnistumisen mahdollisuus on parempi.
Öhh, eli jos ihmisellä on vain yksi koira josta tulee KVA ja jolla on myös hyvät linjat takana, esim. useampi KVA ja hän astuttaa tämän ainoan KVA-narttunsa hyväsukuisella KVA-uroksella niin hänen narttunsa pennut ovat "sekarotuisen" tasoa? Ja taas jos paatunut kasvattaja astuttaa AVO2-narttunsa vaikkapa AVO2-uroksella niin ne on sitten superpentuja?
Just joo... :roll:
Itse olen ostanut useamman koiran "pienkasvattajalta" (rodusta riippumatta) ja ollut erittäin tyytyväinen. Itse asiassa moni pienkasvattaja on todella tunnollinen ja ovat miettineet hyvinkin paljon eri yhdistelmien plussia ja miinuksia.

olavi peura
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 64
Liittynyt: 18.2.2006 14:17

helppoa

Viesti Kirjoittaja olavi peura » 2.10.2008 19:12

Täällähän tehty hommasta helppoa. Jos on yksi koira ollut ei toisesta välttämättä tiiä. Aina se kokemus kuitenkin karttuu. Itsehän olen täysi keltanokka, ja kuinka ollakkaan on ollu ihan samaa vikaa.

No mitään ei oo tehty toisin vuodesta toiseen ja silti nyt kolmantena syksynä näyttikin jo hetken aikaa siltä, että tuo voi ollakkin seisoja. Ainakaan koulutus ei oo parantunu mistä lie johtuis tuo muutos. Eipä se auttanu...

Sitten kun viimeksi oltiin metsässä koira löysin suonreunasta teeriä, seisoo. Mie lupasin sen ottaa ja kuinka ollakkaan eiköhän yks pässinpää ollu liika hidas. Siitä tietty hirvee riemu silimät kiiluen tuli luovuttaan "kato ko et ees ampua tarvinnu". Olishan sitä voinu olla viisas ja ajaa itse aina ne linnut ylös, mutta enpä oo kuullu että kukaan niin toimimista mainostaisi. Vähän koiran tuntien epäilen, että taitaa olla loppu syksy paketissa ja tiiä tuleeko seuraavastakaan mitään. Onneksi on vähän ees nuita lintuja niin ei kismitä.

Jukka Hokkanen
REPPUKOIRA!
Viestit: 127
Liittynyt: 23.11.2005 16:19
Paikkakunta: Petäjävesi

Viesti Kirjoittaja Jukka Hokkanen » 16.10.2008 12:02

Vähän vielä aiheesta: päätin sitten kokeilla pörisyttäjäni kanssa perinteisempiä seisojakeinoja ajatuksena, että ei se nyt kovin paljon huonompaan suuntaan voi mennä. Kun se taas selvästi tonki linnun (fasaani) esille, en antanut katuvan ilmeen hämätä, vaan käytin kovaa ääntä ja kovaa kättä (= retuutin niskasta, painoin ja pyöritin maassa). Sitten uudestaan hommiin - tällä kerta seisoi. Nyt sitten oli minun vuoro munata. En ottanut koiraa heti käskyn alle vaan jätin pyörimään linnun lähtöpaikalle toivossa, että siinä olisi ollut vielä muita. Eipä ollut ei vaan neiti lähtikin jälkijunassa perään ja helvetinmoisen huuudon jälkeen tuli sitten fasaani suussa takaisin. Mistä lienee puusta hyppäämällä saanut sen kiinni. Nyt purin tietysti omatkin virheeni koiraan ja taas tarvittiin perinteisiä seisojakeinoja, airoa ja venettä ei tosin ollut lähistöllä.

Pari päivää odotusta ja pelokkain ajatuksin pellolle. Teinkö plinkkarin ja miten käy yhteistyön kanssa? Eipä mitään - kaunis seisonta eikä edes ihan vierestä, nosto ja pudotus. (paukkunoudosta en kehtaa foorumilla kertoa). Kotiin ja toisena päivänä sama homma - nyt vain oli mukana oma-aloitteinen tiedotuskin. Voi tätä taivaan mannaa. Kuumeni se kyllä pudotuksesta taas niin, että seuraavaan törmäsi, mutta sitten taas seisottiin ja tällä kertaa ammuttin vain paukku.

Tyttöni uusista kyvyistä innostuneena eilen illalla oikeen metsäänkin ja taisi tulla näissä meidän rääseiköissä ensimmäinen seisonta poikametsolle. Tilannetta en tarkkaan nähnyt, mutta kuulon perusteella tulkitsen sen niin, että lintu lähti omia aikojaan seisonnalta, eikä törmäyksestä. Oijoijoi.

Ota näistä sitten selvää. Olen pitänyt neitiäni pehmeänä ja kun se ei ole kuritusta tarvinnut, vaan uskoo aina puhetta, en ole siihen koskenut. Onko säilä sittenkin sanaa vahvempi ja onko auktoriteetti ansaittava tammenlehvien kera. Onko seisontakynnyksessä osa sitä, että koira painii vastakkaisten viettien kanssa - tekisi mieli vielä vähän lähemmäksi.

Ja niin, se yhteistyö ei kärsinyt, vaan tyttö istuu kaiket illat sylissä.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

TOIVOA ON

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 25.1.2009 18:26

TOIVOA ON

Mannermainen kanakoira.

2000 luvulla syntyneiden KAER palkintojen rotukohtainen prosenttijakauma.

Tilastoon on haettu KAER 1 – 3 palkinnon kokonaismäärä.

Tietolähde, SSK KOETULOSTEN ANALYSOINTI, 2009.01.25

% <<<<<< Rotu
48,43 < Lyhytkarvainen saksanseisoja
34,26 < Karkeakarvainen saksanseisoja
5,01 << Bretoni
3,38 << Pienimünsterinseisoja
2,49 << Pitkäkarvainen saksanseisoja
1,78 << Weimarinseisoja,lyhytkarvainen
1,73 << Lyhytkarvainen unkarinvizsla
0,84 << Isomünsterinseisoja
0,84 << Spinone
0,66 << Korthalsingriffoni
0,26 << Bourbonnaisinseisoja
0,13 << Weimarinseisoja,pitkäkarvainen
0,10 << Bracco italiano
0,05 << Pont-audemerinspanieli
0,03 << Karkeakarvainen unkarinvizsla

Vötky

Viesti Kirjoittaja Vötky » 25.1.2009 20:15

Mitähän tuo nyt sitten tarkoittaa? Että lyhkäri ja karkkari ovat suosituimpia rotuja?

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 25.1.2009 23:02

Miusta näille joka topikkiin putkahtaville tilastoille voisi perustaa ihan oman aihealueensa, josta tilastotieteestä kiinnostuneet vosivat niitä sitten muun keskustelun häiritsemättä pläräillä.
Kuva

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 26.1.2009 00:06

Sen suhteen toivo on mennyt :)
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

jörtti

Viesti Kirjoittaja jörtti » 26.1.2009 14:48

Jos tilaston tarkoitus on lisätä jonkun rodun pentu kauppaa toisen kustannuksella, ollaan väärällä tiellä.. vai miten se olikaan?

Käpälämäen Ukko

Viesti Kirjoittaja Käpälämäen Ukko » 26.1.2009 18:47

Miusta näille joka topikkiin putkahtaville tilastoille voisi perustaa ihan oman aihealueensa, josta tilastotieteestä kiinnostuneet vosivat niitä sitten muun keskustelun häiritsemättä pläräillä.
Oivallisia sanoja ja vieläpä lyhkärimiehen suusta... Kuva

Vastaa Viestiin