seisonta.

Keskustelua kanakoiran riistatyöstä.

Valvoja: Maarit Seppänen

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

seisonta.

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 12.12.2008 15:36

Mulla on menossa eka seisoja.Koira on 2,5 vuotias uros. Tottelevaisuus on hyvällä mallilla, sen huomaa niin kotona kuin metsällä. Metsällä koira toimii iin että haku on mielestäni aika laaja. Hän etsii riistan ja löytää sitä jos riistaa on. Kun riista on löytynyt niin koira tulee tiedottamaan mielestäni kyllin selvästi. Hän palaa riistalle mutta ei malta ottaa seisontaa vaan seilaa edes takas riistan edessä silti ajamatta päin. Eli jos vaikkapa lintu on 10 metriä koiran edessä niin koira siirtyilee pari kolme metriä oikealle ja vasemmalle vaikka lintu pysyy paikoillaan. Hän kyllä ajaa linnun ylös käskystä mutta en ammu koska koira ei seiso eli teenkö tässä kauhean virheen? Pitäisikö ampua koska koira muuten tekee työnsä riittävän hyvin? Mistä moinen käytös johtuu, että koira ei rauhoitu seisomaan? Kertokaa ny kokeneemmat mitä on tehtävissä.
jouni.l

Jaakko Lastumäki
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 32
Liittynyt: 26.11.2008 16:41
Paikkakunta: pohojospohojammaa

Viesti Kirjoittaja Jaakko Lastumäki » 12.12.2008 15:44

Seisooko koira tiedottamattomissa tilanteissa kiinteästi ?

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

seisonta

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 12.12.2008 16:17

Ei. Jotenkin vaan vaikuttaa siltä että kun koira havaitsee minut niin se seilaaminen alkaa. Voihan olla että joskus etäämmällä ollessaan koira ehkä rauhoittuukin seisomaan. Usein miten hän kyllä aika nopeasti tulee tiedottamaan. Me ollaan treenattu ja kuljettu suurin osa metsässä, vasta viime aikoina ollaan käyty pari kertaa pellolla kattomassa fasaaneja ja sama on tilanne siellä. Vaikuttasko se jotenkin asiaan, siis että koira halua pitää silmällä niin lintua kuin muakin. Oisko mahdollista? Koira ei muuten ryntää nousevan linnun perään, lähtee liikkeelle kun saa luvan.
jouni.l

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 12.12.2008 16:49

Koiralla ei ole varsinaisesti riistan seisontataipumusta tai yhdistää seisomiseen jonkin negatiivisen kokemuksen (heijastuu epävarmuutena). Koira ei kuitenkaan uskalla nostaa luvatta riistaa ylöskään (rankaistu pölläytyksistä?). Harvemmin kai, ainakaan mehtälinnut, kestävät moista häsläämistä...?
Saattaa johtua myös paikantamisvaikeuksista.
Keinoja asian tilan korjaamiseen en osaa kertoa.
Tuommoisia ajatuksia tuli näin alkuun.
Kuva

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

seisonta

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 12.12.2008 17:44

Koira seisoo esim, siivelle, on seissyt myös rusakkoa jonka myös ammuin. Koskaan koiraa ei ole rankaistu seisonnasta tai sen yrittämisestä. Koira ei sählää seilatessaan vaan liikkeet ovat hyvinkin rauhallisia ja hitaita mutta liike ei pysähdy seisonnaksi. Ainakin koppelo ja riekko kestävät tuon rauhallisen liikkumisen. Teeri ei muutenkaan kestä kovin hyvin ja metso juoksee edellä koiran seuratessa. Koira ei saa metsoa pysähtymään mutta on kuitenkin päässyt usein pelaamaan metson kanssa. Eli seisonta taipumus on, siitä asiat ei ole kiinni. Alkuun koiraa moitittiin päinajoista, varsinaisesta rankaisusta ei voida puhua. En usko että koira pelon vuoksi jättää seisonnan tekemättä koska sitä ei ole koskaan metsällä rankaistu ruumiillisesti, ainoastaan puheella ja äänen sävyllä. Eli olisiko niin että maahan komentojen myötä se seisonta sieltä pikku hiljaa alkaisi luonnistua ja tuo seilaaminen loppuisi. Saas nähä.
jouni.l

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 12.12.2008 17:56

sitä ei ole koskaan metsällä rankaistu ruumiillisesti, ainoastaan puheella ja äänen sävyllä.
Joillekin koirille se riittää tuokin epävarmuuden esille tulemiseen. Sitten kun koira ei teidä mitä tekisi, niin ilmenee juuri tämmöisiä sijaistoimintoja.

Puhuit "päinajamisesta". Tarkoitatko tällä tilanteita joissa koira on törmännyt lintuu vai tilanteita, joissa se on tahallisesti pöllyyttänyt lintuja ilmaan?

Itte tekisin niin, että alkaisin vaan mettästämään tuolla koiralla. 2,5 vuotias on kuitenkin jo sen ikäinen, etten itse semmoiselle alkaisi tilannetta säätämään jos se muuten toimii noin yhteistyökykyisesti ja lopputulema on tipi kenttään koiran "heilunnasta". :D Kokeisiinhan tuolla ei voi mennä, mutta sou not! Onpahan kertomista lapsenlapsille.

Väisäsen Ilkan "erilainen metsästyskoira" kannattaa käydä lukaisemassa: http://www.yskkk.net/artikkeli2.php
Kuva

Jaakko Lastumäki
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 32
Liittynyt: 26.11.2008 16:41
Paikkakunta: pohojospohojammaa

Viesti Kirjoittaja Jaakko Lastumäki » 12.12.2008 18:40

ookko koittanu rauhotella koiraa kys. tilanteessa? tai käskeä esim. paikka!! aika oudon tuntunen vaiva. onko koira nuin muuten rauhaton?muuten kyllä tuntus pelaavan niin hyvin , että jos ei kohtuuvella vaiva parana niin eipä muutako lintua kenttään!!! sehän on vain tyylivika.

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

seisonta

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 12.12.2008 21:07

En ole kokeillut rauhottelua kun koira on tilanteessa vähän niinku hidastetussa filmissä. Oon vaan odotellut että koska se seilaus loppuu. Itekkin oon aatellut että pitäiskö vaan ruveta ampumaan meinaan paikkoja olis ollut vaika kuinka niin linnulle kuin pupuille. Ja toisaalta, metsästyskoiriahan nämä ovat. P.s. Tänään oli koiralla kettu kierroksessa, pysäytti ketun hiekkamontun nurkkaan vaan kun ei ollut asetta matkassa. Kutsuin koiran sivulle ja soitettiin kaveri ampumaan repo, hyvin onnistui. Kettu pentele odotteli louhossa kolme varttia noutajaansa. En päästäny koiraa iholle tautien pelossa. Monipuolisia koiria ovat jos ei liikaa rajoittele.
jouni.l

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Re: seisonta

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 12.12.2008 21:39

jouni.l kirjoitti:En päästäny koiraa iholle tautien pelossa. Monipuolisia koiria ovat jos ei liikaa rajoittele.
Elä hitossa estele petoihin kiinni käymistä, se on just sitä "rajoittelua", jolla pilaat yhden seisojan (mikä sitten rodultaan lieneekään)tärkeistä tehtävistä. Kapiin kyllä lääkkeet löytyy.
Kuva

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

seisonta

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 12.12.2008 22:42

Erakko taitaa kyllä olla oikeessa. Päinajolla tarkoitin sitä mitä tapahtui etenkin vielä nuorempana eli sopivalla kelilläkin koira pöllyytteli lintuja ylös vaikka sillä oli niistä selvästi vainu. Nykyään sitä tapahtuu harvoin jos keli on suotuisa. Seisovalla kelillä ja "huonolla" tuulella saattaa joskus tulla päinajo. Näissä seilaus tapauksissakaan koira ei ole ajanut päin vaan pysähtyy tiettyyn matkaan ikäänkuin merkatakseen riistan, sen jälkeen alkaa tuo kummallinen kyräily eli 2-3 metrin luovia riistan edessä, ylös ajo tapahtuu joko käskystä tai silloin kun olen päässyt koiran rinnalle. Seilatessaan riistan edessä koira katsoo vuoroin minua, vuoroin riistaa eli koiralla on tieto missä eläin on. Taitaa tää mun koira olla outo lintu kun noin toimii. Koira muuten ei ole arka tai ainakaan se ei koskaan siltä vaikuta. Riistalla ollessaan se vaikuttaa kovinkin varmalta ja odottelee siinä seilauksen ohessa käskyä toimia ja toimii kyllä kun luvan saa.
jouni.l

Kuurnakallio

Viesti Kirjoittaja Kuurnakallio » 13.12.2008 12:50

Herää kysymys, että mitä sukua mahtaa olla?
Meneekö naapurimaahan?

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

seisonta

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 13.12.2008 13:03

kyllä suku on ihan suomalainen, tai ainakin vanhemmat ovat ihan suomalaisia. Vanhempien vanhemmista en nyt just pysty sanoon, pitäis kattoo papereista. Hyvä ja kestävä mettäkoira tuo on pikku virheestään huolimatta. Tulosta siltä saa kunhan vaan alan pudotteleen, voihan se seisonta sieltä tulla ja rauhottua vaikkapa ens reissulla, eihän sitä tiedä.
jouni.l

Ari Rekonen
Juniori
Viestit: 5
Liittynyt: 20.8.2006 08:55
Paikkakunta: Lappeenranta

Viesti Kirjoittaja Ari Rekonen » 13.12.2008 13:08

Meikällä oli myös koera, joka "paimensi" lintuja. Tuomarikin sanoi, että mikä piru tuota koiraa vaivaa. Seisonta oli jokseenkin paikallaan olemista, mutta hännän liike ei loppunut.

Lapissa kerran näin kun se paimensi riekkolaumaa ja kerran juokseville peltopyille kokeissa tapahtui sama, koira liikkui parven molemmille puolille pitääkseen juoksevan lauman kasassa. Oletettavaa on, että koiran geeneissä on tuo taipumus. Kaikesta huolimatta koira on ollut paras koira, mitä itselläni on ollut - linnut kaivettiin vaikka kiven alta ja yhteistyö pelasi tiedotuksineen.

Jouni Leijala
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 71
Liittynyt: 6.11.2008 16:01
Paikkakunta: kyröskoski

seisonta

Viesti Kirjoittaja Jouni Leijala » 13.12.2008 13:36

No nyt sitten löyty mun koiralle "sielunveli". Just melki tuollain toimii myös meiän poika. Niin kuin olen sanonut, sekin kaivaa riistaa vaikka kiven alta. Ei tuo poika sitten olekkaan mikään "kummajainen". Ei muuta kun odotellaan josko se seisonta sieltä tulis.
jouni.l

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 13.12.2008 15:08

Mielestäni tuo joillekin koirille ominainen paimentamisen lahja (kuten Armukan esimerkistäkin käy ilmi) on vähän eri asia, kuin rauhaton liikehtiminen puolelta toiselle ampujan ja riistan välissä.
Kuva

Vastaa Viestiin