Huono hajuaisti?

Keskustelua kanakoiran riistatyöstä.

Valvoja: Maarit Seppänen

Kuurnakallio

Viesti Kirjoittaja Kuurnakallio » 17.2.2010 20:50

On kokemuksia siitä, kun koira ei seiso, vaan yrittää saalistaa aina itse.
Puutarhassa näöltä fasaanille ja maastossa häkkilinnuille kyllä jonkin verran seisotaan, mutta normaalisssa maastotyöskentelyssä ei ole seisonnasta tietoakaan.
Muiden ongelmien vuoksi todettiin allergia monille asioille.
Nyt uskonkin, että tämä allergia on ainakin suurena osasyynä koiran käyttäytymiseen riistakosketuksissa. Koiralla ei yksinkertaisesti hajuaisti ole kunnossa ja näin se on aina ajautunut liian lähelle lintua, joka on siivittänyt. Koira on joka tilanteessa ylösajava koira.
Tällaisella koiralla ei tee mitään seisojana.

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 18.2.2010 11:31

Kuurnakallio kirjoitti:On kokemuksia siitä, kun koira ei seiso, vaan yrittää saalistaa aina itse.
Puutarhassa näöltä fasaanille ja maastossa häkkilinnuille kyllä jonkin verran seisotaan, mutta normaalisssa maastotyöskentelyssä ei ole seisonnasta tietoakaan.
Muiden ongelmien vuoksi todettiin allergia monille asioille.
Nyt uskonkin, että tämä allergia on ainakin suurena osasyynä koiran käyttäytymiseen riistakosketuksissa. Koiralla ei yksinkertaisesti hajuaisti ole kunnossa ja näin se on aina ajautunut liian lähelle lintua, joka on siivittänyt. Koira on joka tilanteessa ylösajava koira.
Tällaisella koiralla ei tee mitään seisojana.
Yllättävä johtopäätös... :o
Itselleen saalistajan ja/tai pöllyyttäjän ongelmiin hakisin kyllä alkuun sylttytehdasta jostain muualta, kuin allergiasta.
Kuva

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 18.2.2010 12:46

Itse en kyllä ihmettele jos koiran toiminnot ovat sekaisin, jos sitä on opetettu seisomaan häkkilintujen kanssa.
Mikään lintuhan ei tuolla häkissä käyttäydy luonnollisesti. Sama lintu käyttäytyisi aivan toisin vapaana ollessaan. Koira vaistoaa että tuo häkissä oleva on varma saalis jota ei tarvitse seisoa, vaan se on valmis talteen otettavaksi. Tuossa tilassa oleva lintu on rinnastettavissa ennemminkin haavakkoon joka koiran tulisikin ottaa talteen ilman seisontaa. Ja jos nyt sitten opetetaan koira seisomaan tuollaista, niin se on hieman ristiriitaista. Lähes sama jos koululaisille opetettaisiin vain ruotsia ja sitten pidettäisiinkin koe englannista.

Koiran kanssa toimimisessamme kyse tulisi olla ohjaamisesta ja johtamisesta, ei opettamisesta. Opettaessammehan me yritämme saada syötettyä koiralle oman toimintamallimme, joka hyvin harvoin istuu kitkattomasti yhteen tuon koiran perinnöllisen toimintamallin kanssa. Tosiasia vain on, että me emme edelleenkään kovin hyvin tunne ja ymmärrä tuota koiran perintötekijöihin perustuvaa toimintaa, emmekä ymmärrä täysin tuota koiran hajuaistin erinomaisuutta joka koiran toimintaa pääsääntöisesti ohjaa. Mutta ei meidän niitä tarvitse kovin hyvin tunteakaan osataksemme käyttää niitä hyväksemme, kunhan annamme koiran riittävästi toteuttaa itseään. Eli voitaisiin kai myös sanoa, että koira tarvitsee tietyissä rajoissa mahdollisimman vapaat ”käpälät” voidakseen tuoda esiin oman tuloksellisuuteen pyrkivän luontaisen toimintansa, kuin myös erilaiset toimintamallinsa. (monikäyttökoirastahan kuitenkin on kyse) Nuo on vain meidän sitten osattava hyödyntää.

Ohjatessa ja johtaessa pyritään juuri saamaan esiin koiran omat perimän mukana tulleet ominaisuudet ja toimintamallit sekä vahvistamaan niitä, jotta pystymme tekemään mahdollisimman kitkatonta yhteistyötä saavuttaaksemme yhteisen tavoitteemme meitä molempia tyydyttävällä tavalla.

Minusta tuntuu että yksi suurimmista ongelmista nykyään on se, että jokaisesta koirasta yritetään saada mahdollisimman nuorena huippuyksilö, ja silloinhan niitä joudutaan pakostakin suurimmissa osissa tapauksia opettamaan ja kouluttamaan. Kaikki koirat kuitenkin kehittyvät täysin yksilöllisesti ja vaativat kehittyäkseen eritasoista ja eri ajankohtiin sijoittuvaa aktiivisuutta tiettyjen toimintojen vahvistamiseksi. Eli tietyt toiminnot tulevat eri koirilla esiin eri iässä. Tämän ilmeisesti ymmärsivät nuo ”vanhat parrat” jotka aikanaan yrittivät vaikuttaa siihen, että koiria ei väen vängällä prässättäisi liian nuorena tiettyyn muottiin.
Yksi tuohon ”prässäysongelmaan” johtava tekijä saattaa olla siinä, että koiranomistajien metsästysvietti on harrastuksen myötä melko usein muuttunut kilpailuvietiksi. Tältä pojalta taitaa nykyään ”pulputa” esiin nuo jotkut sääntömuutosesityksetkin, niitä kun yritetään joskus ”myydä” jäsenistölle kuin ”aitoa” persialaismattoa (Made in China) mummolle.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Kuurnakallio

Viesti Kirjoittaja Kuurnakallio » 18.2.2010 14:29

Niin tuo päätelmä allergisuuden vaikutuksesta hajuaistiin ja siten koiran kykyyn haistaa riistaa, tulee itseltäni. Olen myös itse allerginen ja siten tiedän miten se vaikuttaa tähän vähäiseen omaan hajuaistiini. Reaktion ollessa pahimmillaan sitä haju- ja makuaistia ei ole ollenkaan. Joten uskon, että se vaikuttaa koirankin hajuaistiin ja rajusti. Muuten ei ole selitettävissä ne koirani käytökset hyvissä tilanteissa.
Ja todellakaan en ole paljoa häkkilinnulla tätä koiraa opettanut. Menneenä keväänä muutaman kanan istutuksen yhteydessä tätäkin kokeilin.
Koira oppi tässä kyllä käyttäytymään, kuten linnulla käyttäydytäänkin.

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 18.2.2010 16:11

Kuurnakallio kirjoitti:Niin tuo päätelmä allergisuuden vaikutuksesta hajuaistiin ja siten koiran kykyyn haistaa riistaa, tulee itseltäni...
Epäilemättä allergialla voi olla vaikutusta hajuaistiin, mutta tuskinpa siitä kuitenkaan on selittäväksi tekijäksi koiran vallattomuudelle tai "itselleen metsästykselle".
Kuva

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 18.2.2010 16:15

Seppo on oikeassa, emme todellakaan ymmärrä riittävästi koiran hajuaistin erinomaisuutta.
Omalla kohdallani olen törmännyt kaikkien koirieni kanssa jossain vaiheessa nenän toimimattomuuteen. Kokemuksieni perusteella olen tehnyt johtopäätöksen, että tutkin aina ensin koiran terveydentilan. Hämmästyttävän usein ongelma on ratkennut oikeaan hoitoon. En ole eläinlääkäri, biologi tai ilmastoasiantuntuntija, jokainen voi tehdä alla olevista oamt johtopäätöksensä.

Ensimmäisellä koiralla lukuisia koestartteja, joissa riistatöisä epämääräisyyttä. Aina kun anaalit olivat tyhjät, homma pelasi. Täyttyneet anaalirauhaset vaivasivat, koira nuoli niitä, sai bakteereja kurkkuunsa, jotka elivät siellä omaa elämäänsä. Vaikka perseen nuoleminen on makuasia, tässä kohdin siitä oli haittaa.

Edellisen pentuja, seisonta unohtui, liian lähelle lintua, vimmatusti perään törmäyksen jälkeen. Seisonta ja rauhallisuus palasivat anaalien tyhjennyksen ja antibiootin jälkeen.

Pentu, jonka korvat tavallista hieman vaikkuisemmat, ei kipeät tai raavitut. Hiivasieni, joka aiheutti lievät tulehduksen korvaan ja yhdyskäytäviin. Ongelmia noudon opettamisessa, hoidon jälkeen homma nopesti kuntoon. Tulehdus aiheutti todennäköisesti kipua suuta avatessa.

Ennen hoitoa parikymmentä riistatilannetta, joissa kaikissa liian lähelle, vaikka selvästi totesi koiran saaneen vainun. tarkentaminen ei kertakaikkiaan onnistunut. Nenäpunkkihoito (Keski-Suomen koirilla 95 %:lla nenäpunkki). Kaksi viikkoa ja metsästin kanalintuja hyvistä paikannetuista seisonnoista, eikä virheitä törmäysten muodossa sattunut joukkoon !

Vian ei tarvitse olla suuri, jos se on nenässä :lol:
Jos auto ei käynnisty, ei ensimmäiseksi kannata hakea syytä valmistajasta... :wink:
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 18.2.2010 16:19

Tuo koiran hajuaisti on kyllä sen verran herkkä, että ainakin tulehdukset siihen vaikuttavat, olivat ne siten missäpäin kroppa tahansa.
Allergioista en tiedä, saattavat olla aika tapauskohtaisia. Itsellänikin noita on todettu, mutta haju tai makuaistiin ne eivät vaikuta. Taisi olla kissa ja sika joille en ollut allerginen (siksi kai tulenkin itseni kanssa melko hyvin toimeen :D )
Kuurnakallio kirjoitti: Koira oppi tässä kyllä käyttäytymään, kuten linnulla käyttäydytäänkin.

Mitä tuolla tarkoitat, valotatko vähän? Jos linnun käsittely ei kuitenkaan onnistu niin kuin tuolta aiemmasta kirjoituksestasi ymmärsin.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

sissi69

Viesti Kirjoittaja sissi69 » 18.2.2010 19:26

Aiempien viestien ansiosta, muistui mieleeni koirani sairaushistoria (viime vuosilta)

Anaalirauhaset ovat aina jonkin verran vaivanneet, peräaukkoa nuollaan suht ahkerasti päivittäin, mutta ei kuitenkaan hinkkaa peräpäätänsä mattoihin..

Ja viimekesänä iski nenäpunkki joka lähti näppärästi lääkkeillä.

Ja kolmantena vaivana on vasen korva, joka vähän väliä täyttyy tummasta vaikusta. Vaikunpoisto aine poistaa pikkusormen pään kokoisen vaikkupallon , mutta ilmiö uusiutuu 1-2 kk:n välein..
(nouto ok, mutta tiputtelee toisinaan jalkoihin)

Kuurnakallio

Viesti Kirjoittaja Kuurnakallio » 18.2.2010 22:09

Menee kyllä paremminkin tuonne jalostuspuolelle, mutta onhan nämä kaikki sitä.
Eli taitaapi tämä anaalirauhasvaivakin olla meillä yhtä suuri juttu, ainakin, kun tuo nykyinen, päällimmäiseksi nostettu VWD-testi.
Ainakin, kun ajatellaan kotimaisia sukulinjoja.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 19.2.2010 08:43

Ei tuo anaalirauhashomma mielestäni liity jalostukseen, koiran oikeaan ruokintaan kylläkin.
Pelkällä nappularuokinnalla noita ongelmia tulee paljon helpommin kuin jos ruokkisi sillä mihin se koiran ruuansulatuselimistö vuosituhansien saatossa on kehittynyt.

Kaiken lisäksi nuo pussinkyljessä olevat tuoteselosteet saattavat olla aivan muuta kun se pussin varsinainen sisältö. Minun koirani eivät nappuloita syö, mutta eipä ole ongelmia anaalien kanssa, eikä myöskään hampaiden kanssa.

Jukka tuossa kertoikin tuon terveyspuolen tärkeydestä, lisäisin tuohon vielä koiran purukaluston puhtauden, eli jos esim. takahampaissa on hammaskiveä niin se omien havaintojeni mukaan myös vaikuttaa hajuaistiin vieden siitä sen parhaan kärjen, sitä ei edes tarvitse olla paljon. Jo lievä ientulehdus vaikuttaa hajuaistiin. Syöttämällä koiralle rustoja, pysyy nuo hampaatkin kondiksessa kuin myös tuo peräpää.

Eli ihan ensimmäisenä koiran terveyspuoli hanskaan ja vasta sitten kartoittamaan mahdollisia ongelmia kuononkäytössä. Ja toisinpäin, jos hajuaistissa tuntuu olevan vikaa, niin ensimmäisenä koiran terveyspuoli syyniin.

Yleensä kun koiran käyttöpuolen ongelmia pähkäillään, niin lähtökohtaisesti koiran terveyden oletetaan olevan kunnossa.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Kuurnakallio

Viesti Kirjoittaja Kuurnakallio » 19.2.2010 12:35

No minä olen kyllä sitä mieltä, että tällä anaalirauhasvaivalla on jalostuspuelenkin kanssa tekemistä, koska toisissa suvuissa sitä on lähes jokaisella ja toisissa suvuissa ei juuri koskaan ja samoilla eväillä mentäessä. Monista omista koiristakin on kokemusta. Ajavissa niitä joiltakin leikkautinkin. Toisilta ei tarvinnut tyhjentääkään. Ne tyhjentyivät itsestään.
Kyllähän ruuallakin on merkitystä ja varsinkin sellaiselle koiralle jolla on taipumusta anaalirauhasvaivaan. Kun peräpäästä tulee tuhtia takaisin, on mahdollista, että rauhasetkin tyhjenevät siinä samalla. Ja kun tulee ruikulia, niin tullaan taas tähän ruuan sopivuuteen. Ja allergisuudet ovat vahvana osana tätä sopivuutta.- Vehnähän on se yksi suuri tekija, jolle monet koirat ovat allergisia. Rehuihin ei saisi laittaa koko myrkkyä.
Pelkkää rehuruokintaa ei koirille saisi antaa.

sisu

Viesti Kirjoittaja sisu » 19.2.2010 16:53

mutta eikös tuolla koiralla ollu vauhtia ja virtaa mahottomasti, eli jos anaalit kipiät, niin ei kait juoksekkaan hulvattomasti, luulis.
mä en ole muuten ikuna uskonu noihin nenäpunkkeihin, kysäsin nistäkin, ja sain vastaukseksi, että jaa mitä punkkeja, onko joku saanu eläinläkäriltään sormelleen edes yhden näytiksi ?

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 20.2.2010 15:35

Seppo Lehtovirta kirjoitti:Ei tuo anaalirauhashomma mielestäni liity jalostukseen, koiran oikeaan ruokintaan kylläkin.
Mie veikkaan, että tämä kuuluu sekä jalostukseen että ruokintaan. Kaikkia mahaongelmia ei voi laittaa ruokinnan piikkiin, eikä toisinkaanpäin. Toisten maha kestää melkein mitä vain ja toisille joudutaan yrjölänpuuroja sekoittelemaan jopa ruutivaakaa käyttäen että eväässä kaikki suhteen on justiinsa. Enkä nyt puhu atooppisista tai muuten sairaista koirista. Tai voihan noiden mahaongelmien takana olla jotain sairautta mistä ei tiedetä tai osata löytää..?

Kuitenkin tuo heikkovatsaisuus ja anaaliongelmat näyttäisi olevan yksyhteen.

Vastaa Viestiin