Tämä muistio on tarkoitettu Saksanseisojakerhon kotisivuille laajempana eräine syventävine perusteluineen kuin suppeampi tiivistelmä, joka esitetään Saksanseisojakerho Ry:n virallisilla facebook- sivuilla.
Missä ongelma? – Todisteita tarvitaan
Vuoden 2018 vuosikokouksessa puutteellisesta valmistelusta johtuen pöydälle jäänyt jalostustarkastuksen sääntöesitys on jälleen käsittelyssä vuosikokouksessa. Jäsenistön toiveista huolimatta esityksen perustelut ovat edelleen hataralla pohjalla eikä riittäviä valmisteluja ole tehty. Esityksen perustelut eivät vastaa lainkaan uudistuksen ydinkysymykseen – onko rotujemme ulkomuotokehityksessä havaittu merkittäviä ongelmia ja jos on, niin millaiseen analyysiin ne pohjautuvat?
Onko nykymuotoisen koiranäyttelyiden ja Junkkari rakennekatselmuksen tuloksista todennettavissa, että rotujemme ulkomuodon kehityksessä olisi nähtävissä ongelmia? Millaisia ja millä roduilla niitä esiintyy? Tämä asia lienee keskeisin peruste aiotuille jalostustarkastuksille. Irrallisten mielipiteiden sijasta asian tueksi täytyy löytyä tilasto- tai muita vakuuttavia näyttöjä. Yleisväittämät ilman näyttöjä ”epäkelvoista” näyttelyjen arvosteluista eivät sellaisenaan vakuuta toiminnassa, jossa toteutuu monista muuttujista johtuen arvostelujen hajontaa. Väitteet olisi syytä analysoida myös Kennellitossa. Se vastaa osaltaan näyttelytoiminnan kansallisista ja kansainvälisistä vaatimuksista Suomessa.
Miten perustellaan uudenlaisen jalostustarkastusjärjestelmän todellisuudessa parantavan nykytilannetta, kun entisetkin Junkkarin analyysit ja niiden pohjalta tehtävät tarkastelut ovat tekemättä? Junkkarin yhteydessä on mahdollista tehdä myös pilotoinnit käyttöliittymistä, nykyaikaisista digitalisaation mahdollisuuksista jne. Tiedonkäsittelyn mekanismit on saatettava ensin kuntoon – siinä on haastetta kylliksi.
On tiedostettava, että meillä on noin 60 KAER- ylituomarin varassa toimivat Kaer-kokeet, jotka ovat ja pysyvät tärkeimpänä jalostustietoa tuottavana järjestelmänä edellytyksellä, että niiden metsästyksellisyys säilyy johtotähtenä. Kaer- kokeiden tulokset (tosin ilman sanallisia arvosteluja) ja mm. keskeiset terveystiedot ovat Kennelliiton kaiken aikaa kehittyvien tietovarantojen piirissä. Myös ulkomaiset harrastajat käyttävät Kennelliiton tietokantoja ja sukurekisterejä. Kun monista näyttelyistä saadaan jo lähes online- tulosteet puhelimen näytölle, niin olisi järkevää neuvotella ja pilotoida alkuun Junkkarin jalostustarkastuksista vastaavaa menettelytapaa. Omia ja pahimmassa tapauksessa keskenään kommunikoimattomia tai manuaalisia käsittelyjä vaativia tietojärjestelmien sovellutuksia ei tule kehittää Saksanseisojakerhon rahoituksella! Esitämme ICT (information and communication technology)- asiasta näkökantoja laajemmin seuraavan otsikon alla.
Metsästyskoirien kasvattajat ja jalostajat ovat toimineet itsenäisesti ja pääpaino jalostusvalinnoille on ollut KAER-- kokeiden menestys. Näin lienee jatkossakin. SSK:n jalostuskatselmukset tuskin tähän toimintatapaan merkittävästi vaikuttaisivat. Vaikka näyttelyissä tulee vaihtelevia tuloksia, niin onko jalostukseen sen vuoksi käytetty jalostukseen kelpaamattomia koiria?
Jalostustarkastusten tehostaminen on aivan ilmeisesti hyvin marginaalinen keino parantaa jalostuskoirien arviointia ja vieläpä kohdentuisi pieneen osaan jalostuskoirista. Pentueiden rekisteröinnin edellytyksenä on PEVISA ehtojen täyttyminen. Siten jalostustarkastus ei tule millään tavoin vaikuttamaan koirien jalostuskäyttöön - saa korkeintaan kerhon jäsenet tympääntymään jatkuvaan turhien sääntöjen ja määräysten byrokratiaan.
Resurssit ja kustannukset hämärän peitossa
Hallitus esittää Saksanseisojalehdessä väitteen, ettei jalostustarkastuksesta tulisi merkittäviä kustannuksia. Kustannusten arviointi on kuitenkin alkeellisella tasolla. Henkilöstöresurssien suunnitelma ei liioin kestä kriittistä tarkastelua. Hallitus on päätynyt esittämään ”mielipidetasoisia” perusteita, mutta ei ole kyennyt esittämään uskottavaa tiekarttaa keskeisten suorituskykyjen vaatimuksista ja ratkaisuista.
Hallituksen on syytä paneutua esitettyä laajakatseisemmin ja ammattimaisemmin asian valmisteluun sekä erityisesti paneutua neuvotteluihin Kennelliiton kanssa. Se kehittää määrätietoisesti palkatulla työvoimalla sekä vahvoilla resursseilla digitaalisia palveluja jäsenistölleen.
Edellytämme jäsenneltyä vastausta vuosikokouksessa mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuka, miten, milloin, kenen kanssa asiasta keskustellen kanssa on ollut yhteydessä Kennelliittoon jalostustarkastus-asian tiimoilta. 2. onko asiasta neuvottelumuistio. Pelkät dokumentoimattomat neuvottelupuhelut eivät annan tyydyttävää selitystä, 3. millaisia johtopäätöksiä ja millaisiin Kennelliiton antamiin tietoihin perustuen on tehty hallituksen lausunto, jonka mukaan kannattaa kehittää omaa jalostustarkastusta, eikä ottaa mallia Kennelliiton jalostustarkastuksesta. 4. Koska nykyisellä järjestelmällä ei ole kyetty analysoimaan edes kerättyjä Junkkarin tietoja niin millaisella kustannusrakenteella ja järjestelmän kehittämisellä aiotaan todellisuudessa rakentaa uudenlaisen jalostuskatselmuksen suorituskyky. Uskottava kustannusarvioiden ja ratkaisumallien suunnitelma aikaan skaalattuna tarvitaan vuosikokouksessa!
Muu kommentointi resursseista: Järjestelmämuutosten kustannuspaine kohdentuu aiotussa toiminnassa pääosin henkilö-, matka-, majoitus- sekä tietohallinnon kehittämisen kustannuksiin. Tuomareiden henkilöresurssien tarpeen karkeaa arviointia on seuraavassa: Mikäli aikuisena ikäluokista osallistuisi vuosittain katselmukseen saman verran koiria kuin esitetään Junkkarissa, eli n 300, edellyttäisi tämä laskennallisesti kahden tuomarin (sekä mahdollisten avustajien) työskentelyä kehässä a`15 min/koira oletuksella n. 10 työpäivää/ tuomari (7 ½ h työpäivä ilman taukoja), eli yhteensä 20 työpäivää.
Tietohallinnon kustannuspaineet lisääntyvät merkittävästi, jos lähdetään pienillä hartioilla omaan kehittämiseen, mm. seuraavista syistä: 1. EU- tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) edellyttämät toimintamallit otettava huomioon, 2. käyttöliittymien suunnittelu, testaaminen ja korjaustoimet eivät ole halpaa puuhaa, vaikka arvostelukaavakkeet olisivatkin valmiina. Puhutaan helposti tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin. 3. ohjelmistoalusta ja sen kaikki tarpeet ml. seuranta- ja päivitysprosessit maksavat myös helposti arvioitua enemmän, kun ruokahalu tuppaa kasvamaan tiedonhankinnassa, 4. tarvittavat integraatiot Kennelliiton järjestelmään, 5. mahdollisten automaattisten analyysialgoritmien luominen sekä 6. monia muita jopa huomattavia resursseja vaativia yksityiskohtia vaatimuksineen tulee usein ICT- hankkeissa ”puun takaa”.
Teimme verkostojemme kautta lyhyen selvityksen muutamien rotujärjestöjen ICT- asioista. Käytössä on jo useiden isojen rotujärjestöjen (Suomen Ajokoirajärjestö, Suomen Pystykorvajärjestö ja Suomen Harmaahirvikoirajärjestö) käyttämä tietokanta, joka on yhteensopiva Kennelliiton tietokannan kanssa. Koetulokset tallentuvat automaattisesti tietokantoihin, erillinen koirakohtaisten koetietojen tallennusvaihe ja jää pois ja erillistä koepöytäkirjojen tarkastusta ei tarvita. Kanakoirakerho on lähtenyt mukaan tähän ratkaisuun. Kokeisiin ilmoittautuminen on onnistunut sähköisesti jo syksyn 2018 kokeista alkaen. Mahdollisuus on edetä nopeasti online- tyyppiseen kokeiden raportointiin. Neuvottelut Kennelliiton kanssa etenevät heillä aktiivisesti. Lisätietoa löytyy mm. http://koiratietokanta.fi/kanakoirakerh ... hp?lang=fi, josta pääsee Kanakoirakerhon tietokantaan. Tietomme mukaan Kanakoirakerho on selvinnyt tähän saakka toimivan ja voittoa tavoittelemattoman järjestelmän kanssa yllättävän vähäisin kustannuksin. Eikö tällaista kannattaisi pilotoida Junkkarissa? Tietääksemme ei rotujärjestössämme ole selvitetty vastaavaa yhteistyötä. Pienen rotujärjestön ei ole järkevää kehittää varsinkaan ICT- ratkaisuja itse.
Jalostustarkastusten laatua koskevat huomiot
Saksanseisojalehdessä 1/2019 jalostustarkastuksen perusteluna esitetään, että Saksanseisojakerho pystyisi itse asettamaan laatuvaatimukset ja käyttämään rodut hyvin tuntevia tuomareita.
Kommentti: Kun tarkastellaan alla olevaa vuoden 2018 alustavaa ja käsin poimittua taulukkoa Kennelliiton hyväksymistä näyttelyistä (taulukko voi sisältää virheitä eikä sisällä esimerkiksi Junkkarin rakennekatselmusta) niin Tiina Eskelinen ja Joanna Pronin ovat arvostelleet 225/320 kertaa, mikä on n 70% tämän taulukon tehdyistä arvosteluista. Tiina Eskelisen ja Minna Toivakan kannanoton mukaan, Saksanseisojalehti 1/2019, s 15-16, mittava arvosteluvoima on poistunut uudenlaisesta ulkomuototoimikunnasta sekä ilmeisesti kaavailluista jalostustarkastuksista. Mikäli kehitys jatkuisi taulukon mukaisesti ja jäsenistö käyttäisi edelleen merkittävästi näiden asiantuntevien ja paljon FCI 7 ryhmäläisiä arvostelevien Kennelliiton tuomareiden arvosteluja, saattaisi kerhomme jalostusrekisteri lähteä jopa kuihtumaan!
[img][
- SSK taulukko.png (17.32 KiB) Katsottu 9624 kertaa
Kommentointi: Miten tämä käsittelyssä oleva aie organisoidaan niin että se on myös juridisesti (mm. rotujärjestön jäsenten yhdenvertaisuusperiaate), kustannustehokkuudeltaan ja resurssoinniltaan tulevaisuuden polultaan asianmukainen.
Kommentointi: Miten tämä käsittelyssä oleva aie organisoidaan niin että se on myös juridisesti (mm. rotujärjestön jäsenten yhdenvertaisuusperiaate), kustannustehokkuudeltaan ja resurssoinniltaan tulevaisuuden polultaan asianmukainen.
Matala kynnys –tieto lisää tuskaa
Sääntöesityksen taustatiedoissa esitetään, että kerätään mahdollisimman laajasti tietoa koirakannasta sekä myös perusteellista ja vertailukelpoista tietoa lähisukulaisista, jotta voidaan valita mahdollisimman hyviä jalostusyhdistelmiä.
Kommentti: Näin on osittain teoriassa, mutta kaavailluilla resursseilla se ei onnistu. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaisiin myös tieteellisen työn menetelmiä ja osaajia sekä tulevaisuudessa myös keinoälyn vauhdittamia analyysimenetelmiä. Nämäkin edellyttävät, että kerätään oikeaa tietoa ja oikeilla tiedonkeräysmenetelmillä. Tiettyjen kouluttajien ja koirien menestys Kaer- kokeissa vaikuttaa jalostuskoirien valintaan niin vahvasti, että hyvistä tavoitteista huolimatta jalostustarkastusten tuottamilla tiedoilla olisi edelleen vain marginaalinen merkitys metsästyskoiriemme jalostuksessa.
Edustaako Junkkarin 30% esitettävä otos joistain roduista korkeaa vai matalaa koiramäärää. Mihin arvioon tätä verrataan. Mitä lukuja Pohjoismaissa esitetään?
Vertailuna koirien tuomisesta jalostuksellisiin jatkotutkimuksiin voivat edustaa lonkkakuvaukset. Ikäluokan 2016 lonkkakuvausten rotujen väliset vaihtelut alla (SKL tiedot). Niistä ei ole syvempää analyysiä kuten vuosiluokkien vaihtelun suuruutta tai muita riippuvuusvaikutuksia meidän toimestamme tehty.
- esimerkki: lonkkakuvaus %, koirien syntymävuosi 2016.
Lkss 30% (synt. 261 koiraa)
Kkss 34% (synt. 279 koiraa)
Pkss 59% (synt. 17 koiraa)
Bretoni 41% (synt. 104 koiraa)
Münsterit 44% (synt. 18 koiraa)
Lk Unkarinvizsla 47% (synt. 43 koiraa)
Weimarit 13% (synt. 38 koiraa)
Lk ja kk saksanseisojien prosentit lienevät luotettavimmat jatkojalostusaikeita ajatellen, koska syntyneiden koirien määrä on varsin vakiintunut ja suurin.
Kommentti: Millaiset ovat arviot jalostustarkastuksille näiltä pohjilta? Jospa esille tuotu realiteetti onkin jalostusnäytöille noin 30% valtarotujen pentueista eikä se riipu esimerkiksi jalostustarkastusten tehostamisesta. Pienemmissä roduissa satunnaisvaihtelut vaikuttavat enemmän (kuten kasvattajan aktiivisuus). Miten laajennettu tiedon tavoittelu hallitaan, kun ei nykyistäkään ja ainutlaatuista Junkkarin dataa kyetä käsittelemään? Tältäkin näkökannalta perustelut ovat epäuskottavat ja aivan ilmeisesti jalostustarkastusten lisävaikutus nykyjärjestelmään verrattuna olisi vähäinen.
Pilotointeja tarvittaisiin
Kuusamon erikoisnäyttelyn yhteydessä 2014 olleessa katselmuksessa mukana oli ilmeisesti ainakin LKSS 7 urosta ja 5 narttua. KKSS 12u ja 8n. Bretoneita 4u ja 1 narttu. Muilla roduilla yksittäisiä koiria.
Mitä kuuluu Potentiaalit pojat yritykselle? Onko muita ”pilotoinnin kaltaisia” yrityksiä?
Kommentti: Hyvin suunniteltuja ja hyvin analysoituja pilotointeja tarvitaan, kun aiotaan muuttaa toimivaa järjestelmää. Kuusamon katselmuksessa olisi ollut tarpeen 2 tuomarin työpanos (a`15 min) 37 koiraa x 30 min (+ mahdolliset muut koirat, joista meillä ei ollut tarkkaa tietoa) eli yhteensä siis n. 18 t 30 min, mikä on reipas 9 tunnin työrupeama parityöskentelyä ilman taukoja (+ avustajan mahdollinen tarve jne.). Käytännössä siis kaksipäiväinen tapahtuma!
Onko kustannustehokkuus uuden toimintamallin osalta tosiaankin arvioitu oikein? Omat ulkomuototuomarit eivät missään tapauksessa riitä tuolla suunnittelulla!
Jalostusrekisterivaatimukset
Sääntöesityksen perusteluissa hallitus esittää, että jatkossa jalostusrekisteriin pääsemiseksi vaadittaisiin ulkomuodosta aikuisten koirien jalostustarkastustulos. Näyttelytulokset eivät jatkossa yksin riittäisi. Koiria arvostelisi vain hyvin pieni joukko ”hyväksyttyjä” ulkomuototuomareita, joiden näkemyksen varaan jäisi valita jalostusrekisteriin kelvolliset koirat. Sääntöehdotuksessa on lisäksi todettu että: ”Näihin sääntöihin voi tehdä muutoksia Saksanseisojakerhon hallitus”.
Kommentti: Olemme lehtikirjoituksessamme ja facebook tiivistelmässämme todenneet tässä vaarallisen polun. Systeemivirheisiin sortuminen on pienellä porukalla todennäköisesti suurempi kuin näyttelyjen ”epäpätevistä” arvosteluista johtuvat ulkomuotoarvostelujen hajonnat! Eikö mitään ole opittu koirajalostuksen surullisista historian esimerkeistä?
Vaikutukset koetoiminnalle selvittämättä
Jalostustarkastuksen sääntöesityksen perusteluissa todetaan mahdollisuudesta osallistua tulevaisuudessa jalostustarkastuksen tuloksella KAER -kokeisiin. Tämä edellyttää KAER -sääntömuutosta, jota ei Saksanseisojakerho voi yksin päättää.
Kommentti: Jalostustarkastusesitykseen liittyvää KAER -sääntömuutos osallistumisoikeuden osalta ei ole itsestään selvyys. Se edellyttäisi vuosikokouksen hyväksymisen lisäksi Kennelliiton hyväksyntää. Lisäksi tämä edellyttäisi jalostustarkastuksen tuloksen kirjautumista Kennelliiton tietokantaan, eikä Kennelliitossa ole siihen tietämämme mukaan lähiajan valmiuksia. Jalostustarkastusten tulosten kirjautuminen Kennelliiton tietokantaan tarkoittaisi, etteivät tapahtumat olisi enää ns. ” Saksanseisojakerhon omia tapahtumia”, vaan Kennelliiton tapahtumia. Prosessista olisi pitänyt hankkia edes alustava Kennelliiton näkemys ennen kuin järjestelmän muutosta esitetään vuosikokouksen päätettäväksi.
Lopuksi
Edellisen vuosikokouksen evästyksenä tuodun uuden esityksen tehoa ei ole uskottavasti perusteltu. Esityksessä on avattu jopa vaarallisia kehityspolkuja. Kustannusten nousun paine on ilmeinen! Uuden jalostustarkastuksen merkitys olisi todellisuudessa hyvin marginaalinen jalostukselle!
Laajemmat keskustelut ja kannanotot perusteluineen puuttuvat edelleen!
Palaamme mm. tässä esittämiemme tarkastelujen pohjalta valmisteltujen kysymysten muodossa asioihin Rovaniemen vuosikokouksessa. Odotamme myös asianmukaisesti perusteltuja vastauksia!
Pentti Kuronen
Kaer ylituomari
Hannu Liedes
Kaer ylituomari