pkss vai pieni monsteri ja vähän muustakin

Pennun valintaan, hoitamiseen yms. liittyvää keskustelua. Tässä keskusteluosiossa ei pentukauppaa!

Valvoja: Maarit Seppänen

Lavi85

pkss vai pieni monsteri ja vähän muustakin

Viesti Kirjoittaja Lavi85 » 30.9.2008 18:24

Terve kaikille! Ollaan jo pidemmän aikaa mietitty seisovankoiran ottamista perheemme jäseneksi ja lopulta päätyneet vaihtoehtoihin pieni
munsteri vai pitkäkarvainen saksanseisoja. Roduista olen lukenut varmaankin kaiken mitä netistä irti olen saanut. Myös erilaisia "koulutus/ohjaus" ohjeita on tullut luettua melkoisesti.
Meitä kiinnostaisi tietää ko. koirien kanssa touhunneiden omakohtaisia kokemuksia. Luonteesta, "koulutuksesta", millaisia koirat lasten kanssa, hyviä ja varteen otettavia kasvattajia ja missä hinta haarukassa koirat liikkuvat. Tiedämme että koirat ovat yksilöitä siksi kiinnostus yksilöllisiin piirteisiin.
Olen myös kauhulla lukenut seisovien koulutuksesta ja siitä kuinka helppo hyvä koiran alku on "pilata" jne... :? onko tämä totta.
Itsellä ollut aiemmin sileäkarvainen noutaja,2*beaglea, bokseri, 2*westiä ja haukkuva lintukoira perheessä, mutta tämä olisi ensimmäinen OMA koira. Metsästystä olen harrastanut 10-vuotta ja koira tulisi monen laiseen käyttöön... sorsa, jänis, metsäkana, pienpeto jne metsästykseen, sekä seurakoiraksi ja lenkki kaveriksi. emäntä on myös kiinnostunut tokosta... Metsästys ilman koiraa ei vaan enää tunnu oikealta. pää asia ei itselle ole saalis vaan jalo ja hieno harrastus josta puuttuu enää jalo ja hieno kaveri!

Kiitoksia kaikille vastaajille jo etukäteen--- tuntuu että kysyttävää riittäisi vaikka millä mitalla, mutta ei viitsi kaikkea yhdessä viestissä :wink: :wink: :wink: :wink: :wink:

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 30.9.2008 21:34

Hyvältähän tuo kuulostaa!

Seuraavaksi askeleeksi suosittelisin ko. rotuihin ja muihinkin 7-ryhmän koiriin tutustumista ihan "livenä", ei vain virtuaalisesti. Helpoiten se onnistuu menemällä KAER -kokeisiin perässähiihtäjäksi. Kerrot siellä tuomarille, että haluaisit kulkea päivän ryhmän mukana ja mieluusti semmoisen, missä näkisi ko. koiria. Ohjaajalta sitten utelet miten läheltä toimintaa saa seurata. Etukäteen voit tiedustella kokeiden rotutarjontaa koetoimitsijan kautta.

KAER-kokeiden ajankohdat ja paikat löydät ssk:n tietokannasta sieltä sivun lopusta: http://www.saksanseisojakerho.fi/html/tietokannat.htm

Liittymällä oman seutukuntasi alueelliseen kanakoirakerhoon saat myös paljon hyviä kontakteja. Melkein jokaisesta yhdistyksestä löytynee jo pikkumonstereita ja pitkäkarvoja. Viestistäsi ei suoraan käynyt ilmi missä asustelet, mutta joka puolelta Suomea jotain porukkaa löytyy.

Millä perusteilla muuten olet tällä hetkellä päätynyt ko. rotuihin?
Kuva

Lavi85

Viesti Kirjoittaja Lavi85 » 30.9.2008 22:01

Kiitos vastauksesta!
Joo Joensuussa asustellaan. Rotu valintaan suurimmat syyt isäntä haluaa käyttö koiran ja mielellään monipuolisen ja emännällä oli omia toiveita ulkonäkö puolella, kuten pitkäkarva. Myös luonne puoli vaikuttaa hyvältä. Myös lkss löytyi isännän listalta mutta emäntä karsi sen pois joten jäljelle jäi nämä kaksi.
Joka puolelta olen kuullut ja lukenut että seisoja vaatii kovan peruskoulutuksen, joka varmasti totta. Mutta itselle jäänyt arvoituksesksi kun puhutaan että vaatii paljon koulutusta, niin millaisista päivän tunti määristä puhutaan. Jos en ole väärin ymmärtänyt niin ainakaan nuori koira ei jaksa koulutusta yhdellä kerralla kovin pitkään. Kertokaa kokeneet miten itse koulutatte, entä onko olemassa koulutus oopasta ylitse muiden... mitä olen kuunnellut ja lukenut niin koulutus ja ohjaus tapoja on lähes niin monta kuin on koiriakin...

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 1.10.2008 00:04

Semmoinen ens alkuun mukava yleisesitys aihepiiristä on esim. tuo Sten Christofferssonin "Lintukoirat - koulutus ja metsästys", jota voi selailla iltalukemisina. Jalkaudu kuiteskin sinne kentälle - mukaan metsälle, kokeisiin ja kerhotoimintaan.
Se peruskoulutus on pitkälti sitä samaa, mitä muillekin käyttökoirille, eli perustottelevaisuus ensin kuntoon.
Kuva

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 1.10.2008 07:03

Myös luonne puoli vaikuttaa hyvältä. Myös lkss löytyi isännän listalta mutta emäntä karsi sen pois joten jäljelle jäi nämä kaksi.
Joka puolelta olen kuullut ja lukenut että seisoja vaatii kovan peruskoulutuksen, joka varmasti totta.
Luonteesta ei rotukuvauksen perusteella voi sanoa sitä ei tätä. Se on aina enemmän yksilö- kuin rotukohtainen tekijä tässä roturyhmässä.

Emäntä vaatinee kovempaa koulutusta kuin koira koskapa lkss:n pois raakkasi. On ne niin tarkkoja tuon estetiikan suhteen... ;) Puheet seisojien jämähtämättömän kovasta ja määrällisesti suuresta koulutuksesta voit heittää romukoppaan. Tärkeintä on tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan - ei se, että tehdään paljon. Ittelläni on näitä ollut penskasta lähtien ja erään toisen pitemmän aikaa seisojien kanssa puuhastelleen kanssa näistä koulutusasioista raatailtiin tältä kantilta. Tuumittiin siinä, että määrällisesti koulutus on pudonnut ehkä kolmannekseen siitä mitä se aikanaan oli.

Aloittelija tekee paljon ja osittain turhaakin varmaan kahdesta syystä. Ensinnäkin innostus on suuri ja toisekseen osa koulutuksesta on hieman tehotonta puuhastelua, joka ei vie koiraa loppupelissä eteenpäin kohti metsästyskoiran leipätyötä. Koulutuksella pitää olla aina tavoite. Se mikä vie eteenpäin ja mikä ei, on sitten ymmärrettävissä vain kokemuksen kautta.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ensimmäinen koira on pelkkä harjoituskappale. Kokemusta kun voi ammentaa myös muitten kautta. Siksi mars sinne alueellisen kerhon toimintaan mukaan heti ja yhteys aluekouluttajaan. Aluekouluttajien yht.tiedot löydät täältä: http://www.saksanseisojakerho.fi/html/a ... ttajat.xls

Omasta mielestäni suurin osa kanakoiran tarvitsemasta "peruskoulutuksesta" (jonka pitäisi myös tähdätä siihen metsästykseen) voidaan tehdä ihan jokapäiväisessä elämässä ilman mitään varsinaisia koulutussessioita.
koulutus ja ohjaus tapoja on lähes niin monta kuin on koiriakin...
Kyllä. Kuuntele kaikkia, mutta suodata sieltä se mielestäsi koirallesi sopiva. Vain sinä voit tehdä valintoja koirasi suhteen.
Kuva

Miikka E.

Viesti Kirjoittaja Miikka E. » 1.10.2008 07:40

Pohjois-Karjalan kanakoirakerhon sivuilta (http://www.pkkkk.urli.net/) löytyy yhteystietoja paikalliseen toimintaan, mukavaa väkeä ja varmastikin myös mahdollisuus päästä seuraamaan koiria käytännön toimissa - suosittelen lämpimästi!

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 1.10.2008 13:38

Jos nuoren koiran kanssa satsaa peruskoulutukseen niin se oppi yleensä myös istuu ja pysyy siellä päässä vanhempana. Itse tein paljon töitä koiran kanssa kun se oli alle vuoden ikäinen ja nyt tuntuu, että se on energisyydestään huolimatta helppo ja mukava koira. Eli nuorena se on vitsa väännettävä seisojan kanssa mutta jos sen silloin tekee kunnolla niin myöhemmin saakin sitten nauttia mukavasta kaverista. Joten sitä ei mielestäni kannata etukäteen pelätä.

Lavi85

Viesti Kirjoittaja Lavi85 » 1.10.2008 15:14

Kiitos kaikille vastanneille. Näkyy olevanan PK:n kanakoira miehet metällä syys- lokakuun ja koulutus tilaisuudet alkais taas marraskuussa. Ni pitää sinne sit änkeytyä seuraamaan koiruuksia ja kyselemään lisää ihan paikan päälle. Ei vaan tainnu hirveästi olla ko. rotuja mut toivottavasti joku löytyis... Mutta jos kellä tosiaan on niitä henkilökohtaisia kokemuksia näistä koirista nii lukisin mielellään... pitänee käydä kirjakaupassa marraskuuta odotellessa...
Kiitos jo etu käteen sekä riista ja kokemus rikasta loppu syksyä kaikille!

uki

Monsteri vai pitkäkarva

Viesti Kirjoittaja uki » 2.10.2008 07:58

Älä anna ulkonäön pettää. Monsteri on kaunis ja herttaisen näköinen. Rakastaa ihmisiä yli kaiken, tulee erinomaisesti toimeen lastenkin kanssa. Energisyydestään johtuen nauttii pitkistäkin lenkeistä. Mutta se on täydellä sydämellä myös metsästyskoira, joka omaa ERITTÄIN suuren riistavietin. Jonka vuoksi tottelevaisuus täytyy olla ehdoton. Haasteellinen, joka valitettavasti väärissä käsissä ryöstäytyy villiksi metsästäjäksi.

Lavi85

Viesti Kirjoittaja Lavi85 » 2.10.2008 11:37

Kyllä meillä oli 1 lähtökohta koiraa valittaessa että koiran pitää olla täysiverinen metsästys koira, jonka tulee tulla vähintäänkin hyvin toimeen myös kotona. Kyllä mielestäni koiralla luonnetta pitää olla ja kovapäisyyttäkin (luonteen lujuutta) jonkin verran, koska mielestäni nämä ovat kuitenkin niitä piirteitä, jotka tekevät koirasta koiran! Tosin kyllä koira pitää olla aina isännän hallittavissa ja ohjattavissa.
Metsästys päiviä minulle on kertynyt tänä syksynä n.20 eli kyllä koira muun harrastelu toiminnan lisäksi pääsee toteuttamaan meillä sitä mistä eniten pitää... vaikkakin kanalintu tiheydet eivät ole kovin kehuttavat.
Mitä tarkoitit tuolla villi metsästäjä asialla. ilmeisesti sitä että koira alkaa metsästämään itsekseen? Mitkä ovat suurimmat syyt kyseisen käyttäytymisen alkamiseen?

Jukka Hokkanen
REPPUKOIRA!
Viestit: 127
Liittynyt: 23.11.2005 16:19
Paikkakunta: Petäjävesi

Viesti Kirjoittaja Jukka Hokkanen » 2.10.2008 13:01

Petteri petteri. Nythän olemme siis tekemisissä henkilöiden kanssa, joilla ei ole estetiikasta hajuakaan, kun kkss ei ollut päässyt edes listoille.

Lavi85

Viesti Kirjoittaja Lavi85 » 2.10.2008 13:21

Nooh toiset ilmeisesti tykkää pitkästä ja toiset vähän lyhyemmästä....
Puhehan on tietenkin koiran karvasta :lol:
leikki leikkinä onhan nuo hienoja koiria kaikki mutta ikävä kyl johonkin järjestykseen ne on vaan saatava ku kaikkia ei voi ottaa...

uki

Viesti Kirjoittaja uki » 2.10.2008 13:38

Villi metsästäjä. Juuri niin kuin oivalsitkin. Koira metsästää itselleen ja itsekseen. On niin poissa hallinnasta, että ei auta huudot eikä maamme laulutkaan. Mielestäni moiseen on apu, siinä, ettei edes annettaisi mahdollisuuta villiintymiseen. Koira olisi jo alusta asti hallinnassa - tilanteessa kuin tilanteessa. Kyllä koirassa luonnetta pitää olla, olet ihan oikeassa. Mutta myös sitä koulutettavuuttakin. Ja onneksi nämä elikot antavat meille aloittelijoille jotain anteeksikin. Monsterit ovat oikeissa käsissä todellisia metsästyskoiria. Ja yksi mukavimmista metsästys-perhekoirista. Itsellänikin on sellaisia ollut ja tulee jatkossakin olemaan :D

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 2.10.2008 18:29

Villi metsästäjä. Juuri niin kuin oivalsitkin. Koira metsästää itselleen ja itsekseen. On niin poissa hallinnasta, että ei auta huudot eikä maamme laulutkaan.
Tällainen toiminta ei osoita suurta riistaviettiä, vaikka sellaisen koiran omistajat sen mieluusti sellaiseksi kirkkain silmin selittävätkin.
Kuva

Lavi85

Viesti Kirjoittaja Lavi85 » 2.10.2008 20:13

tietämätön kysyy: mistä se sitten kertoo? Puutteellisesta peruskoulutuksesta? Koiran kunnioituksen puuttesta isäntää kohtaan? :?:

Vastaa Viestiin