Bretoni vs. pienimunsteri

Pennun valintaan, hoitamiseen yms. liittyvää keskustelua. Tässä keskusteluosiossa ei pentukauppaa!

Valvoja: Maarit Seppänen

Vastaa Viestiin
Avatar
Anna Pesonen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 67
Liittynyt: 23.11.2005 12:37
Paikkakunta: Ruokolahti
Viesti:

Bretoni vs. pienimunsteri

Viesti Kirjoittaja Anna Pesonen » 1.10.2010 12:56

Kaveri harkitsee 4-henkisen turbospanielilauman jatkoksi seisontaominaisuuksilla varustettua jahtikaveria. Metsästysmaastoina tulee olemaan pääasiassa Etelä-Karjalan ei-niin-avarat metsämaastot, joten metsälinnun käsittelytaito tiedotuksineen on oleellisessa asemassa. Metsien lisäksi koiran tulee työskennellä mielellään vedessä sorsien parissa sekä pellon laidalla rusakkojahdissa. Kiinnostus petoeläimiä kohtaan ei ole pahaksi. Mielummin kovapäisempi kuin perässävedettävä saappaankiillottaja.

Varteenotettavina kandidaatteina ovat tällä hetkellä bretoni ja pienimunsterinseisoja (koon takia). Toivoisin harrastajilta sekä kasvattajilta kommentteja siitä, miten em. rodut sopivat näihin vaatimuksiin. Sekä hyviä että huonoja puolia.

Marianna Plathan

Viesti Kirjoittaja Marianna Plathan » 2.10.2010 09:59

Münstereitä en ole päässyt seuraamaan, mutta pieniä ranskalaisia senkin edestä (bretoni, bourbonnaisinseisoja). Luulin aiemmin, ettei näistä olisi yhtä hyviksi metsäkoiriksi, mutta sen käsityksen olen joutunut kokemuksen kautta muuttamaan. Metsäkoira tulee seisojasta, jonka kanssa kuljetaan metsässä. Jos koiralla on yhtään älliä, oppii se sopeuttamaan haun ja riistankäsittelyn metsäkanalinnuille sopivaksi.

Vesi on elementtinä useimmille ranskalaisille alkuun hieman epämiellyttävä. Mutta! Ainakin kaikki kasvattini ovat oppineet uimaan viimeistään vuoden ikäisinä ja kun veteen vielä yhdistää riistavietin, tulee vedestä mieluisa elementti. Aikaa ja työtä se siis kuitenkin vaatii. Oma burboni ei pentuna vedestä pitänyt, mutta koskaan ei yksikään sorsa ole veteen jäänyt, vaikka sitten olisi toisella puolella järveä! Ja on niitä vesihulluja ranskalaisissakin. Olen kasvattanut kaksi pentuetta ja molemmista löytyy vähintään yksi vesipeto (Remus, Supernova, jne.).

Kovuus on ranskalaisissa esim. karkkariin verratuna harvinaisempaa. Mutta kuten missä tahansa rodussa, yksilöissä on suuri variaatio. Meillä on kotona kaksi aika kovaa burbonnaisinseisojaa, äiti ja poika. Ei ne juntteja ole, mutta niille voi sanoa kovankin sanan tarvittaessa. Kuitenkin samassa pentueessa on pehmeitäkin. Siispä yksilön valinta ennen kaikkea...

Anu Auno
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 77
Liittynyt: 25.11.2005 13:54
Paikkakunta: Koria/Kouvola

Viesti Kirjoittaja Anu Auno » 2.10.2010 21:54

Plathan kirjoitti:
Vesi on elementtinä useimmille ranskalaisille alkuun hieman epämiellyttävä.

Kovuus on ranskalaisissa esim. karkkariin verratuna harvinaisempaa. Mutta kuten missä tahansa rodussa, yksilöissä on suuri variaatio.

Siispä yksilön valinta ennen kaikkea...
Reilun kymmenen bretonin koulutuksen kokemuksella vesi ei ole alkuun hieman epämiellyttävä elementti.

Tuosta lopusta olen samaa mieltä.

Münstereihin en osaa verrata, kun ei ole kokemusta ko. rodusta. Kannattaa olla yhteydessä rotujen jalostusneuvojiin ja käydä livenä katsomassa koiria ja jututtamassa omistajia. Tosin yksilölliset erot vaikuttavat myös omistajien näkemyksiin rodusta. Bretoni täyttää vaadittavat ominaisuudet jos sen kouluttaa ne täyttämään.

Vastaa Viestiin