Onko koirani pehmeä, kova vai sekopää?

Keskustelua koirien luonnetesteistä

Valvoja: Maarit Seppänen

Vastaa Viestiin
Marjaana Lietoila
NUO-luokan keskustelija
Viestit: 14
Liittynyt: 8.5.2007 14:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Onko koirani pehmeä, kova vai sekopää?

Viesti Kirjoittaja Marjaana Lietoila » 9.5.2007 13:30

Vein 5.5. luonnetestiin Italiasta tuomani bracco-nartun 2v. Testi keskeytettiin mainintaan hermorakenne, joka ei oikeastaan sano minulle mitään.
Neljä kuukautta vanhaksi pentu oli elänyt koiratarhassa emänsä ja siskonsa kanssa. Ennestään meillä on 7 vuotta vanha, Suomesta hankittu bracco-narttu, joka tuli meille 8-viikkoisena. Olen kääntänyt italiasta kotisivuilleni italialaisen metsästäjän käsityksen rodusta. Metsästysominaisuudet ylistetään, mutta sitten mainitaan myös rodun huonoja puolia, joista yksi on voimakas mustasukkaisuus isännästä. Vanhemman koiramme kanssa tähän ongelmaan ei ole törmätty, mutta italiantuonti lunasti tässä suhteessa lupauksen sitäkin perusteellisemmin. Italiatar Alma ei totisesti ole seurapiiri- tai terapiakoira. Kotikoirana kyllä ihan miellyttävä ja järkevä sekä helppo "kamarikouluttaa".
Mutta ne lenkit Espoon ulkoiluteillä. Täytenä yllätyksenä minulle tuli hyökkäilyt ohi pyyhältävien juoksijoiden hihoihin, läheltä suhahtavien pyöräilijöiden jalkoihin ja talvella hyökkäilyt kohti rahisevia pulkkia, joissa istuu pieniä lapsia. Kauhistuneet komentoni eivät varmaankaan ole aina olleet ihan hillittyjä ja hallittuja. Nyt on päästy niin pitkälle, että komennolla EI saan pysäytettyä hyökkäilyt kiskomatta taluttimesta ja useimmiten hölkkääjä jätetään jo huomiotta. Jos joku jää juttelemaan kanssani ja jatkaa sitten matkaa, niin Alma rähähtää perään. Tuttavani, jonka perään Alma yllättäen syöksyi, kertoi, että Alma ei purrut, mutta hän tunsi Alma kuuman hengityksen kädellään. Luulen, että Alma toimii samoin kuin komentaessaan muita koiria eli vain tuo hampaansa lähelle tai tönäisee niillä kovan rähinän säestyksellä. Pulkassa istuviin lapsiin en uskalla kokeilla pitääkö kuri, vaan kierrätän Alman kaukaa sivulle komennettuna. Bracolla näyttää olevan taipumus ajatella, että joku asia on kiellettyä siksi, että se on vaarallista, ei siis ole ihme, että kaiken tämän jälkeen luonnetestin vieraat miehet ja kelkat eivät sopineet Almalle, mutta vieläkin ihmettelen onko Alma pehmeä, kova vai sekopää. Vanhemmalle nartulle Alma alistuu ulkoleikeissä, mutta kotona ajaa vanhemman pois tämän ruokakupilta, ellei ruokailua valvota. Käytännön metsästyksessä on todettu, että paukkuarka Alma ei ainakaan ole. Lapissa paikallinen asukas istui kanssamme nuotiolla ja antoi Almalle makkaraa, jonka Alma söi. Kiitokseksi Alma muisti murista hänelle joka kerta, kun hän liikahti minuun päin. Koirapuistossa Alma pärjää hyvin ja menee itse tuttujen vieraiden rapsuteltavaksi.

Avatar
Salla Finnilä
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 63
Liittynyt: 9.2.2006 09:52
Paikkakunta: Pohojois-Pohojammaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Salla Finnilä » 12.5.2007 07:28

Bracco italiano on luonteeltaan seisoja siinä missä muutkin:

"Seisojan luonneominaisuuksien ensimmäinen ja tärkein lähtökohta on, ettei ole hyvää metsästyskoiraa ilman hyvää luonnetta. Seisojan tulee olla sosiaalinen, koulutuskelpoinen, yhteistyöhaluinen ja yhteiskuntakelpoinen. Bracco italianon tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, rauhallinen, luoksepäästävä, hyväntahtoinen ja helppo ohjata. Kaikenlainen arkuus, ylikiihkeys, hermostuneisuus ja aiheeton aggressiivisuus ovat vakavia virheitä. Myös eriasteinen paukkupelko on vakava virhe. Bracco italianon tulee olla ihmisiä kohtaan ystävällinen ja avoin." (lähde: JTO)

Italialaiset korostavat sosiaalistamista enemmän kuin Suomessa, sillä siellä moni metsästyskoira asuu valtaosan elämästään "navetan takana", eivät siksi, että ne hermorakenteeltaan poikkeaisivat suomalaisista. Käännöskoneiden avulla käännettyihin artikkeleihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä virheen todennäköisyys on suuri, esim. Italian Hound on italianajokoira. Jokaisessa rodussa löytyy koiria laidasta laitaan.
:)
Salla F.

Marjaana Lietoila
NUO-luokan keskustelija
Viestit: 14
Liittynyt: 8.5.2007 14:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Marjaana Lietoila » 12.5.2007 19:38

Kotisivuni tekstin "Bracco metsästyskumppanina" olen poiminut Societa Amatori Bracoo Italiano-yhdistyksenkotisivuilta ja käännöksen on tehnyt italiankielen taitoinen henkilö.
Kotonani on pari päivää peuhannut kaksi braccoa, yksi vizla, kaksi lasta 7 ja 4 v eikä kukaan ole kuollut tai loukkaantunut.

Petra

Viesti Kirjoittaja Petra » 13.5.2007 19:09

Hei,

itselläni on kotona kolme seisojaa, uroksia kaikki: 9 vee spinone ja 5 & 3 vuotiaat braccot. 5-vuotias bracconi on luonnetestattu 2 vuotta sitten (pisteet 135), samoin on testattu sen mummo pistein 211 (muistaakseni).

Mielestäni mainitsemasi käytös, hyökkäily lenkkeilijöiden, fillareiden tai pulkkien kimppuun sekä murina vieraille ihmisille ei kuulu millekään rodulle. Itse kokisin mahdottomana tilanteen, jossa joutuisin varomaan moista, sillä kolmen koiran kanssa se vain ei onnistu (ja asumme Helsingissä ihmisten ilmoilla, eli kohtaamisia on runsaasti).

Tunnen hyvin useita kymmeniä braccoja enkä ole vastaavaan käytökseen törmännyt kertaakaan; joillain nuorilla koirilla lievää "ujoutta", mutta siihen EI OLE KOSKAAN liittynyt aggressiivisuutta.
Olen myös maailmalla nähnyt useita rodun edustajia ja samaa täytyy todeta niistä.

Tarhakoirista; minulla vietti eläkepäiviään (4 vuotta) spinonenarttu, joka ensimmäiset vuotensa eli Italiassa tarhakoirana. Koira oli tullessaan hyvin arka ja varauksellinen vieraita kohtaan, mutta ei ikinä aggressiivinen. Samoin toisen urokseni emo on Italian tuonti tarha-taustalla; se oli luonteeltaan lähes kuin spinone-narttuni toisinto, ei tosin yhtä arka.
Molemmat koirat olivat Suomeen tullessaan jo 4-5 vuotiaita ja sopeutuivat vallan mainiosti elämään perheessä ihmisten ja muiden koirien kanssa.

Terveisin,

Petra

Marjaana Lietoila
NUO-luokan keskustelija
Viestit: 14
Liittynyt: 8.5.2007 14:11
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Marjaana Lietoila » 14.5.2007 11:29

Espooseen voi jo tulla. Alma alkaa aikuistua ja on menettänyt mielenkiintonsa hölkkääjiin, pyöräilijöihin ja sauvakävelijöihin. Toivotaan, että ensi talvena myös pulkat ja hiihtäjät ovat tylsä juttu. Lapinmieskään ei pannut pahakseen Alman murinaa, vaan totesi päivän päätteeksi, että Alma oli hänen näkemistään koirista paras löytämään linnut ja ihmetteli, että tuollaista nenää hän ei ole koskaan nähnyt. Alma oli ensimmäinen bracco, jonka hän näki työskentelevän tunturissa. Kaer kokeisiin meillä on kuitenkin vielä pitkä matka.
Onhan minulla toki salonkikelpoinen ja ihmisiä rakastava Sohvikin, joka on myös kelpo metsästyskumppani. "Hermorakenne" Alma on kuitenkin rohkeampi, kun maastossa tulee vastaan huojuvia kapulasiltoja tai virtaavan veden yli johtavia pitkospuita.

Vastaa Viestiin