Pillikurkun suosio kasvaa ?

Keskustelua koirien luonnetesteistä

Valvoja: Maarit Seppänen

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Pillikurkun suosio kasvaa ?

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 16.7.2008 12:48

Selvitellessäni SSK:lle luonnetestauksen mahdollisuuksia ja tarpeellisuutta sen käyttöönottoa puoltavia tekijöitä oli selvästi vähemmän. Eräänä puoltavana, vieläpä ehkä oleellisimpana, tekijänä oli koirien hermorakenne. Tuolloin hermorakenne todettiin keskimäärin hyväksi, ainoana hälyttävänä merkkinä oli ns pillikurkkuisuus. Pillikurkkuisuus, joka ilmenee häiritsevänä vinkumisena, kitinänä, läheisriippuvuutena ja rauhattomuutena, tulee esille erityisesti kokeissa, ryhmäharjoituksissa ja monissa tilanteissa kotioloissa. Pidän sitä selkeänä merkkinä hermorakenteen puutteista ja ei-toivotusta luonteesta. Luonneongelmien korjaaminen jalostuksessa on huomattavan vaikeaa, tästä minulla on omakohtaisiakin kokemuksia muista roduista.

Edellä mainttu käyttäyminen on aina jossain määrin myös ohjaajan aikaansaannosta. Siksi olenkin tottunut ymmärtämään em käytöstä koirilta, vaikka en sitä mieluisana pidäkään. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että yhä useammin törmää tähän käyttäymiseen, rodusta riippumatta. On tietysti mukava kun tietää, missä jälkijoukko kokeessa liikkuu, mutta emme kai aidosti halua elää moniäänisten taustakuorojen kanssa ? :roll:

Hyvähermoinen seisoja käy kokeessa taustajoukoissa pysähdeyttäessä makuulle, jopa nukkumaan. Sellaisen koiran kanssa on helppo elää, koko vuosi. Koira, joka on 350 päivää vuodesta rasite, on mitään tekemätön, oli sitten kuinka hyvä ja mallikas metsästyskoira tahansa :twisted: .

Ei ole mitään syytä lähteä tuomitsemaan koiria, linjoja tai kasvattajia tässä yhteydessä. Sen paremmin kuin em käytökseen tähän mennessä huomion kiinnittämättä jättämiseenkään.

Jos alle 10 % koiristamme ilmaisee pillikurkun merkkejä, pärjäämme hyvin asian kanssa. Jos yksi neljästä on pillikurkku, siedämme vielä, mutta asiasta on keskusteltava ja mietittävä toimenpiteitä. Jos yksi kolmesta on pillikurkku, toimenpiteillä on kiire. Jos yli puolet...siirrymme jalostuksessa luonneominaisuksien korjaamiseen, poispäin metsästys ja rakenneominaisuuksien kehittämisestä :x .

Jahti- ja koekausi on edessä. Koiria yksilöimättä olisi tarpeellista tietää, missä prosenteissa liikutaan ! Veikkaisin noin 30 %:a...rodusta riippumatta :?
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

Vesa Virkkula
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 75
Liittynyt: 30.11.2005 21:57
Paikkakunta: Kemijärvi

Viesti Kirjoittaja Vesa Virkkula » 16.7.2008 20:42

Tähän asiaan läheisesti liittyy myös parihaku!
Toivottavasti meidän kerhomme ottaa mallia Ruotsin
vastaavasta (SVK) ja käyttökokeet pellolla ja tunturissa järjestetään
parihakuna.
Nähdään koiriemme hermorakenne mm. matsästysinto ja linnunlöytökyky paritoverista riippumatta jne. Tämä siksi, ettei tarviste jälkeenpäin selitellä niitä huupastelevia koiriamme, vaikka Norjan kevät-kokeissa.
Terveisin Vesa Virkkula

Vesa Virkkula
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 75
Liittynyt: 30.11.2005 21:57
Paikkakunta: Kemijärvi

Viesti Kirjoittaja Vesa Virkkula » 17.7.2008 08:08

Tuollainen pillikurkkuinen koira väsyttänee myös itsensä jo
ennen ensinmäistä eräänsä esim. Norjan voittajaluokan kokeessa,
jossa on mukana 20 koiraa ja viimeisin pari on haussa ensinmäistä kertaa kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta.
Terveisin Vesa Virkkula

Juha Leppänen
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 32
Liittynyt: 19.3.2007 18:10

Viesti Kirjoittaja Juha Leppänen » 17.7.2008 15:30

Niin....Norjassahan suurin osa ajasta menee koirien etsimiseen :roll: Siellähän kokeessa pärjää parhaiten koira joka katoaa hevon kuuseen pariksi tunniksi...ohjaajan on vain muistettava ilmoittaa tuomarille että koira löytyi seisomasta parin kilometrin päästä :shock: Setterimiesten taivas.....

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 18.7.2008 08:14

Hienoa Jukka että otit esille tärkeän aiheen.
Olisipa upeaa jos suomessakin testattaisiin koirat ruotsin malliin:
http://www.vorsteh.se/mentaltypbeskrivning_1390.html

Mauri Koivuporras
REPPUKOIRA!
Viestit: 110
Liittynyt: 21.2.2007 13:34

Viesti Kirjoittaja Mauri Koivuporras » 18.7.2008 10:28

Eikös tuo ole se MH-luonnekuvaus?
Tehdäänhän niitä jo Suomessakin, tehty jo useamman vuoden ajan.

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 18.7.2008 10:47

Perusta on samantyyppinen kuin MH-testissä, mutta Vorstehklubin testi on painotettu arvostelultaan seisojille, esim laukausarvostelussa. Suomessa tätä testiä ei ole käytössä.
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 18.7.2008 10:54

Ahaa, en ole tiennytkään että suomessakin on vastaava testi.
Minkä verran seisojia on testattu ja onkohan testattujen koirien tuloksia jossakin nähtävillä?
Testi on todella hyvä juuri käyttökoirille, se testaa juuri niitä ominaisuuksia mitä käyttökoirat tarvitsevat. Testistähän saa sellaisen diagrammin, mistä hyvin näkee oman koiransa ominaisuudet varrattuna muiden samanrotuisten koirien tuloksiin.
Esimerkkinä erään ruotsalaisen noutajan testitulos:
(punainen viiva kertoo rodun keskiarvon ja vihreällä koiran oma tulos)

Kuva

Mauri Koivuporras
REPPUKOIRA!
Viestit: 110
Liittynyt: 21.2.2007 13:34

Viesti Kirjoittaja Mauri Koivuporras » 18.7.2008 11:07

Jukka Rouhiainen kirjoitti:Perusta on samantyyppinen kuin MH-testissä, mutta Vorstehklubin testi on painotettu arvostelultaan seisojille, esim laukausarvostelussa. Suomessa tätä testiä ei ole käytössä.
Aha, asia selvä. Kiitos tarkennuksesta.

Timop

Viesti Kirjoittaja Timop » 18.7.2008 22:49

Insinöörinä on kauhean kiva nähdä diagrammeja ja kaikkea, mutta vielä kivempaa on nähdä koira makiassa haussa, ja vielä niin, että pieksee parikaverinsa mennen tullen. Ei jää sitten kellekkään tulkinnan varaa, eikä tarvitse laskea pisteitä...

Pölykeuhkoa en näin nimimerkin perusteella tunnista, mutta uskaltanen kysyä, monenko startin kokemus on Norjan kokeista?

-TimoP & Sahara, jolla kaksi starttia Norjassa... Molemmissa lennettiin pihalle 1. erässä, eikä aivan syyttä... ... Näin muuten pointterinkin uimassa innokkaammin kuin keskiverto saksanseisojan:-)

Kuurnakallio

Viesti Kirjoittaja Kuurnakallio » 20.7.2008 22:15

Onkohan tämä ruattalaasten ihannointi nyt niin suuressa määrässä paikallaan. Se vaatimaton näkemys ja vain karkkareista, mitä mulla on, niin aika paljon on siellä ongelmia. On tullut monelle pettymyksiä haettuaan sieltä uutta verta. Omakin toivo tuntuu kyllä olevan työläs. Tulevaisuus näyttää. Luonne kyllä on ok, mutta se muu??
Parihausta sitten, että pidetään vain tämä meidän linjamme. Menköön ne vauhtihirmut sitten vaikka sinne Norjaan kisoihin.
Nythän meillä on jo ainakin karkkareissa sellaista menoverta, ettei niitä tavallisilla konsteilla saa ruotuun. Näiden taustoilla on koiria, joiden jalostus on suunnattu parimenohirmuiksi tasangoille. Ei nämä sovellu meidän kivisiin ja peitteisiin metsiimme.
Haluan ainakin itselleni koiran, joka jaksaa hakea aamusta iltaan ja päivästä toiseen rauhallisella,mutta joutuisalla laukalla tarkasti haettavan alueen. Poimii sieltä kaiken riistan varmasti ja jättää isännälle sen ratkaisun, että koska sieltä otetaan luonnon antimia joskus talteenkin. Olen tätä ennenkin tuonut esiin, mutta uskon, että tällaista koiraa ei jalosteta parihakukilpailulla.
Ulisevat koirat takajoukoissa on tietenkin harmillisia. Kuitenkin sen ulinan poiston jalostus on helppoa verrattuna todellisen käyttökoiran jalostukseen.

Jussi Järvinen
KVA -keskustelija
Viestit: 80
Liittynyt: 23.11.2005 20:06
Paikkakunta: Ivalo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jussi Järvinen » 21.7.2008 10:45

Hopön höpön…
Se on aivan sama vaikka kiinasta seisoja jos vain on hyvä. Ei sillä ole merkitystä onko se ruottalainen, norjalainen tai vaikka saksalaissavolainen.
Se mitä koiralla tehdään on asia jolla on merkitystä. Juoksuhalu toki pitää olla. Se on sitten siellä narun toisessa päässä se vika jos ei koiraa saada hakemaan oikein suhteessa vallitsevaan metsästysmaastoon. Omassa kalustossa on ollut, ja on niin saksalaista, suomalaista, norjalaista kuin englantilaistakin. Kaikki sopeuttaa hakunsa puskiin, kivikoihin kuin umpimettäänkin sekä pellolle ja avotunturiin. Monesti kuulee puhuttavan varsinkin kokeissa ” ei tämä minun koira ole tottunut hakemaan täällä sänkipellolla ja pihoissa. Kotoisessa maastossa hakee mallikkaasti”. Jos koiralle on pääkoppa kunnossa ja koiralle on annettu riittävä peruskoulutus, annettu mahdollisuus monipuoliseen hakutyöskentelyyn eri- tyyppisissä maastoissa, tulee sen hake jahtimaasto kokonaisuudessaan mitä on tarkoitus kulkea. Hakuvauhti on oltava rivakkaa, haun tulee edetä sitä mukaa kun metsästäjä kävelee. Ei koira saa silti hortoilla missä sattuu. Eli ei niin, että koiraa odotellaan jatkuvasti luoveilta. Metsästäjän on saatava kävellä rauhassa kulkusuuntaan luottaen että koira on hakenut etumaaston.
Puhutaan vauhtikoneista, ja että ne koirat tulevat jostakin maasta. Se on hyvä jos näin olisi.
Peruskoirat seiskaryhmässä, joilla kotoisessa maassa pystyy oikeasti metsästämään, on kotimaassa yleisesti ottaen aika hyvä taso. Suomessa uroksissa on kyllä vähän puutteita. Jos joku ajattelee, että haenpa ulkomailta koiran, joka hakee ja on muutenkin hyvä, niin metsässä olet. Kyllä niitä koira tehdään metsästämällä, pahnanpohjimmaisistakin….
Parihaussa ei ole mitään vikaa. Parihakua tulisi aina kokeilla, jos maasto antaa myöten, saataisiin jyvät erilleen akanoista paremmin ja luotettavimmin.

-j-

Red

Viesti Kirjoittaja Red » 21.7.2008 21:30

pölykeuhko kirjoitti:Niin....Norjassahan suurin osa ajasta menee koirien etsimiseen :roll: Siellähän kokeessa pärjää parhaiten koira joka katoaa hevon kuuseen pariksi tunniksi...ohjaajan on vain muistettava ilmoittaa tuomarille että koira löytyi seisomasta parin kilometrin päästä :shock: Setterimiesten taivas.....
Heh! Heh! :D

Onpa tainnut mennä hernekkin sinne "keuhkoon" pölyn hälvettyä 8)

mauri harju
REPPUKOIRA!
Viestit: 310
Liittynyt: 5.6.2008 14:31

Viesti Kirjoittaja mauri harju » 22.7.2008 09:39

Järvisen kukko on pannu asiaa paperille. Malttia malttia. :roll: :roll: :roll:

Juha Leppänen
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 32
Liittynyt: 19.3.2007 18:10

Viesti Kirjoittaja Juha Leppänen » 22.7.2008 11:52

"Parihaussa ei ole mitään vikaa" :shock: Ensimmäisen kerran kuulen tuollaisen kommentin.Yleensä ne parihaun huonotkin puolet myönnetään ja niistä keskustellaan kuten kerhon lehdessä eräs yt asiaa valaisi eri näkökulmista.Miten ne jyvät erottuvat "paremmin ja luotettavimmin" parihaun ansiosta??Vai on se huonoa ja epäluotettavaa tietoa jos tessu siellä yksin hakee ja riistatöitä tehdään...?Kauan on porukat pärjänneetkin ennenkuin totuus tuli ilmi :wink: :wink:Kuurnakallion kanssa samoilla linjoilla.....Norja ja Nokkala riittää...jos osallistujia piisaa..Viime vuonna enää 8 koiraa... :? Mistähän se johtuu..?

Vastaa Viestiin