BH -koe

Keskustelua koirien luonnetesteistä

Valvoja: Maarit Seppänen

Jussi Järvinen

BH -koe

Viesti Kirjoittaja Jussi Järvinen » 14.1.2004 10:40

Anne-Mari olet aivan oikeassa.Luppoaikana harrastus kun harrastus on hyväksi pääkopalle (paitsi näyttelyt) niin emännälle/isännälle kuten koirallekkin. Jotkut käy vetohiihtokilpailussa jotkut puuhaa muuta joutoaikana.

tallberg

Re: BH -koe

Viesti Kirjoittaja tallberg » 9.2.2004 08:19

Luonnetestin tuloksen hyväksikäyttö koiraohjaajien koulutuksessa on tainnut jäädä unholaan. Valitettavasti luonnetestejä ei tehdä ohjaajille.
Käväiskääpä joskus ulkopuolisina tarkkailemassa esim. vesiharjoituksiin osallistuvia ohjaajia. Suurin osa koirista eivät pidä yhteyttä ohjaajaansa edes remmissä ollessaan! Vaikka sitä ollaan käyty vuosikaupalla TOKO-harjoitteluissa! Ja sitten koirien pitäisi vielä työskennellä ohjaajan hyväksi, jota se ei kunnioita! Kyllähän niitä ärrääpäitä on kuultu ihan tarpeeksi. Ei riistaintoisessa koirassa ole mittään vikkaaa vikkaaa, vaan...
(PS: luonnetesteihin ei harjoitella )

veijo toimela

Re: BH -koe

Viesti Kirjoittaja veijo toimela » 10.2.2004 09:47

Koetilanne (esim. tuo yllämainittu vesikoe) on kuitenki jollaki tavalla "teennäinen" tilanne, joten kyllä siinä ylleensä "kiihkoa" on enemmän ja vähemmän. Ja ylleensä sillä ohjaajalla enemmän kuin koiralla.

Kalskahti tuo -lainaus- "Suurin osa koirista eivät pidä yhteyttä ohjaajaansa edes remmissä ollessaan!" -lainaus päättyy- . En tiiä onko meillä tosihhanki menny joku kauhiasti pielhen, mutta net hetket kun koirat ovat meikäläisellä remmissä, niin kyllähän net silloin tällöin vilikasee tai noijailevat jalkhan, mutta varsinaisesti eivät kyllä yhteyttä piä sillä tavalla kuin tuosta yllä olevasta viestistä olin aistivinani kirjoittajan mielestä olevan oikein. Omasta mielestäni koiran kanssa kun välit on kunnossa, niin ylenpalttinen tuijottelu, lupien kysely ja muut tuommoset seikat eivät ole oleellisia. Luottamus mettäkaverhin kun on puolin ja toisin, niin kyllä se joskus kestää sen ärräpäänki.

Kunnioitustakin on monenlaista ja varmasti esimerkiksi omat ajatukseni mettäkavereista (tarkotan siis noita koiriani) ja niitten piosta tuntuvat joistaki vähemmän "rakastettavilta", mutta jokanen tekkee sen omalla tavalhan. En anna itte koiran nuoleskella naamaani, mutta molemmat tietää, että tosipaikan tullen luottamus ja kunnioitus on molemminpuolista.

Ja niinku eräs alkuaikojeni innoittaja ja näitten koirien sielunelämhän opettajani sano tilanhesta, jossa koira oli teheny vähän jottain ei-toivottua: "kun katsot koiraa tiukasti silmiin kulmat kurtussa ja koira alkaa vähän ajan päästä värisemään, niin tiedät, että teidän suhteet on kunnossa."

Seppo Lehtovirta

Re: BH -koe

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 10.2.2004 10:20

Älä Veijo ole huolissasi, tekstistäsi kuvastuu selkeästi koiran "yhteydenpito".
Ohjaajan huomioiminen tilanteessa on juuri se mitä kirjoittaja ilmeisesti hakkee, eli pieni vilkaisu, "mennäänkö, mitä tehdään" on sitä parasta itseään. eli halua toimia yhdessä.

Minulla koira sai perimässään kielen tilalle "tiskirätin" ja se kyllä heilahtaa melko vikkelään. Sen käyttöä on määrätietoisesti rajoitettu, sillä ei ole alkuunkaan kivaa kun puoli päätä on märkänä, melko hyvin on rajoittamisessa onnistuttukin. Terveisiä vaan Cesille.

Petteri_N

Re: BH -koe

Viesti Kirjoittaja Petteri_N » 10.2.2004 14:50

Minuakin jäi hieman kaivelemaan tuo tallbergin kommentti kontaktin puutteesta. Eivät nämä koirat ole luonnoltaan silmänpalvojia kuten vaikkapa jotkut palveluskoirat, eikä niiden pidäkään olla.

Esimerkiksi omalla koirallani on (nyt kehun) erinomainen kontakti minuun kun teemme esim. tokohommia. Metsällä se taas ei minua tuijottele vaan ottaa kontaktia hyvin hyvin huomaamattomasti.

Veijoa myötäillen,ohjaajan kunnioittaminen ei näiden koirien kyseessä ollessa mielestäni tarkoita sitä että koira palvoo olemuksellaan ohjaajaa. Kyllä se kuvastuu parhaiten siinä eleettömyydessä ja rentoudessa, kemiassa, joka "metsästävän parin" välillä vallitsee. Ei se ole pillimerkkejä, suuntien huitomista, istumaanmenoa, maahanmenoa, ohjeiden odottamista ohjaajalta. Mielestäni parhaillaan tilanne on silloin kun ohjaaja luottaa koiraansa täysin, tietää sen vahvuudet, heikkoudet ja ominaispiirteet. Samoin koira ei kyseenalaista muttei pelkääkään isäntäänsä. Toiminta on tuolloin hyvin eleetöntä puolin jos toisin. Tämän huomaa tietyistä koirista ja niiden isännistä ja siihen ainakin itse pyrin. Nykyisen koirani kohdalla en ole siihen täysin päässyt. Ehkä seuraavan. Kai se on siitä koiran ja isännän välisestä kemiasta kiinni.

Marjaana Lojamo

Re: BH -koe

Viesti Kirjoittaja Marjaana Lojamo » 7.11.2004 18:48

Heippa!
Mä olen käynyt lk.seisojan kanssa BH-kokeessa... On mulla tosin hyvä syykin, harrastan kesällä pelastuskoiratoimintaa ja kokeisiinpääsyn edellytyksenä on läpäisty BH. Mikään varsinainen nautinto meidän BH suorituksemme ei ollut, mutta läpi meni ekalla. Jos kaipaat seisojakokemuksia palvelus-/pelastus- tai valjakkohiihtopuolelta niin kysele, mä yritän vastata.

susanna

Re: BH -koe

Viesti Kirjoittaja susanna » 16.11.2004 21:02

Hei, mä tiedän myös yhden naisen joka on käynyt bh kokeissa ja pelastuskoirakokeissa weimarinseisojilla. Ja kai ihan hyvällä menestyksellä, mutta siitä on jo useampi vuosi aikaa. Eikä se mielestäni ole vaikuttanut metsästystouhuihin niinkuin täällä pelätään, et koira menee pilalle jos harrastaa jotain aivan muuta koiransa kanssa.

Vastaa Viestiin