seisojan pehmeä luonne?

Keskustelua koirien luonnetesteistä

Valvoja: Maarit Seppänen

sivusta seuraaja

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja sivusta seuraaja » 17.11.2004 17:57

Kerroppas mulle Petteri miten siis metsästän korani kanssa täysipainottetisesti ilman viikkojen Lapin matkoja ?
Koiraa kun ei saa pitää irti ja metsästysmaita en omista.
Olenpa uskaltautunut päästämään koirani metsässä irti ja heti oli silmäparit näkemässä ja sain oikein korvat punaisen kuunnella luennon koirakurista ja lupasipa mies ampua koiranikin vielä lopuksi. Olimme siis kummatkin kaupungin metsissä, enkä sotkenut kenenkään jahteja tms.
Koirat kulkivat hieman edelläni ja kytkin ne kun näin tämän miehen, mitään ei siis tapahtunut.
Eli minua hyvinkin kiinnostaa kuinka voin harjoittaa koirani metsästystaitoja muualla kuin niille tarkotetuilla fasaanitiloilla ?

Verijälki tietysti tehdään liinassa.. vaihtaisiko agilityn siihen lajiin ; )

jussi järvinen

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja jussi järvinen » 17.11.2004 18:01

Käpälämäen Ukon koira nääs HAKEE ei piipertele(kun joskus).................

Petteri_N

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja Petteri_N » 17.11.2004 18:20

Etelä-Suomessakin on paljon metsästyseuroja, joihin voi hakea jäsenyyttää. Kuinka monessa metsästysseuran vuosikokouksessa esim. nimim. "sivusta seurannut" on käynyt esittelemässä itseään ja anomassa jäsenyyttä? Sinnikkyyttä se joskus vaatii, mutta vaiva palkitaan. Eri asia on sitten jos ei viitsi panostaa. Turha odottaa mitään valmiina pöytään. Joskus pitää jopa osoittaa olevansa jäsenyyden arvoinen, tähän oiva keino on vaikkapa pienpetopyynti. Vihje: seisoja on tehokas supiharava... olisko aiheellista vihjata siellä kokouksessa...

Mitä sitten voi metsästää noilla alueilla? Kyyhkyjä, sorsia, lehtokurppia, rusakoita, pienpetoja (ja niitä erityisesti), jne.jne. Näyttää vain auttamattomasti siltä, että ihmiset eivät nykyään ymmärrä mahdollisuuksiaa, eivätkä viitsi ottaa niistä selvää saati tehdä jotain sen eteen. Lisäksi ei olla perehdytty tarpeeksi riistan elintapoihin, eikä osata etsiä riistaa oikeista paikoista.

Metsähallituksen maita on pilvin pimein muullakin kuin Lapissa. Tuossa on jo Helsingin liepeillä maita lähes lähempänä kuin minulla täällä Perä-Pohjolassa: http://www.villipohjola.com/list.asp?Section=31

Ja lisää seuraa kun katsoo hieman ylempää.

Seppo Lehtovirta

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 17.11.2004 19:18

Joka asiassa on vaakakuppinsa, toiselle puolen pitää antaa jotta toiselta puolen voi ottaa, tasapainon pitäisi kutakuinkin säilyä. Ilmaiseksi ei saa mitään eli ilmaisia lounaita ei ole, oli sitten brunette tai blondi tai peräti kalju ja karvaton…. Paitsi ehkä, jos sattuu olemaan kuninkaallisen suvun jäsen.

Tuo koirakurin noudattaminen pitäisi minun mielestäni olla seisojaporukalle jo sellainen kunnia asia, ja monelle onkin.

Ehkä noita mahdollisuuksia kannattaisi tutkailla jo hyvissä ajoin ennen koiran hankintaa.

kauhanen

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja kauhanen » 18.11.2004 09:42

joo, ihme vänkäämistä jotkut jaksaa harrastaa, toinen kysyy neuvoa ja kun joku viitsii vastata oman mielipiteensä mitä pitäisi tehdä, niin herrat ja rouvat jotka eivät näköjään pidä metsästyskoiraa siihen tarkoitukseen mihin se on kehitetty hyppivät seinille.
mistää miettimään miten seisovien rotujen kehitysja tila olisi tällä hetkellä jos tuollaiset ihmiset olisivat sen pohjan tehneet verrattuna siihen miten uranuurtajat, niin naiset kuin miehetkin ovat tehneet ja tuloksena on toimivia rotuja.
näkeehän sen esimerkiksi punaisissa mitä pitkä metsästämättäömyys niille on tehnyt, tai teki, ja nyt tiettyjen ryhmien hyvä panos on saanut aikaan sen että punaisissa on tosi hyviä metsästyskoiria ja huippuja jopa, oma arvostuskeni niitä kohtaan on jo korkeaalla, hienoja koiria.
huvittaa mielikuva siittä kun joku aikuinen mies, no naisille se suotakoon, hyppii tuulipuku päällä koiran nimi selässä uljaan metsästyskoiran kanssa pitkin aidattuja santakenttiä ja samaan aikaan toinen tulittaa niin perkeleesti karkuun yrittäviä riekkoja ylämailla.
leikitääs ajatuksella J..., että järjestetään tokokilpailu ens syksynä tunturissa, neljä ukkoa pistää potterin maahan ja kävelee 20 metrin päähän, katotaan kenen koira on vielä näköetäisyydella kun käännytään niitä kohti, voi sitä häpeää jonka koira vielä makaa paikoillaan :-) heh

Janet Tervashonka

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja Janet Tervashonka » 18.11.2004 11:19

Tästä sen juuri huomaa, ettei hhhaaauuddaaanvvvvakkaaviiiiilla asioilla tulisi pelleillä. Ämmät turvat tukkoon ja tunturiin.

Missä on muuten pienet pulut? Kun aina näkee vaan isoja puluja, mutta pieniä ei missään?

kauhanen

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja kauhanen » 18.11.2004 11:49

kiipeä joskus vanhan tiilitalon seinää ilmastointihormiin ja kurkkaa sinne,
kaikki löytyy kun hakea osaa, etenkin jos pystyy ja osaa.

pelleilijä

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja pelleilijä » 18.11.2004 14:10

Leikitään ajatuksella että toiset hyppää verkkarit päällä tokokentillä kun toisilla koirat hyppii häkissä seinille. Harva siellä tunturissa heinäkuussa mettästää.

kauhanen

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja kauhanen » 18.11.2004 14:31

heinäkuussa kalastellaan, kiipeillään, ajellaan moottoripyörällä ja juodaan kaljaa, koira makaa ja lihoo eli lataa akkuja syksyn kovia koitoksia odotellessaan.

sivusta seuraaja

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja sivusta seuraaja » 18.11.2004 17:53

Ammunko siis koirani kun en osaa/ voi sellaista pitää pilaamatta teidän hienoa rotuanne ?
On näitä näyttely vouhottajia ja metsästysvouhottajia näemmä.

Yritinpä juurikin kysellä neuvoa kuinka voisin harjoittaa koiraani kiinnipitoaikana, eikä ollut tarkoitus hyppiä seinille taikka herra kauhasen varpaille.
Kuten jo ilmoitin olevani asioista aika tietämätön ( siksi kyselen) ja koirani kuitenkin seisoo ja noutaa ja haluaisin sen kanssa metsästää.

Kun Petteri asiallisesti neuvoi, otan siis neuvosta vaarin ja menen itseäni ja koiraani " tyrkyttämään" johonkin seuraan, kun niitä saan esille kaivettua.
otanko siis yhteyttä ensin riistanhoitoyhdistykseen vai mitä kautta saan yhteystietoja ? tämä oli siis ihan asiallisesti kysytty kysymys enkä hypännyt seinälle tai halunnut kenellekkään kettuilla.

Enkä taida enää näillä keskustelupalstoilla suutani avata.

Maukka

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja Maukka » 18.11.2004 18:34

http://www.metsastajaliitto.fi/?mother= ... 1&mag_nr=1

Tuolta löytyy ainakin joidenkin mkj:n jäsenseurojen yhteystietoja ja luulisin että ne tuolta mkj:stä osaa kertoa muidenkin seurojen yhteystiedot.

Jos tiedät metsästysseuran nimen niin voit hakea ytj:stä sen rekisteröidyt osoitetiedot ( www.ytj.fi ) => YTJ-tietopalvelu.

Ei muuta kuin otat rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi metsästysseuraan, kyllä se siitä lähtee etenemään.

[%sig%]

Janet Tervashonka

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja Janet Tervashonka » 18.11.2004 21:38

Hei "sivustaseuraaja" ja muut nimimerkit. Tällaisilla palstoilla on helppo heittää lokaa toisten silmille ja olla epäasiallinen - nimimerkin takana. Foorumilla esiintyy montakin "epähenkilöä", joista ei ole miestä/naista esiintyä omalla nimellään. Mielipiteet ovat kuitenkin kiihkeitä ja innokkaasti otetaan kantaa asiaan kuin asiaan, mutta rohkeus ei ole riittävä tuomaan omaa henkilöllisyyttä esiin. Sitä minä sanoisin ei-toivottavaksi luonteeksi. Sellaisella mielipiteellä, jolla on anonyymi esittäjä, ei pitäisi olla minkäänlaista painoarvoa. Useilla keskustelupalstoilla pitää tuoda oma nimi esiin ja palstat ovat siistiytyneet.

Kaikenkaikkiaan täällä Suomessa meillä on oikeus ottaa kukin minkärotuinen koira tahansa ja harrastaa sen kanssa ihan mitä tahansa. "Sivustaseuraajakin" pitää taatusti hyvin koiraansa, on kiinnostunut sen metsästysominaisuuksista, on valmis liittymään metsästysseuraan, hienoa! Saksanseisojankin voi toki ottaa näyttely- tai sohvakoiraksi, ei sitä voi kukaan estää, paheksua voi(onko syytä?) mutta nimen kanssa esiintyen, mielellään.

Ilmoittaudun itse ensimmäisenä epäasialliseksi, joskin omalla nimellään kirjoittavaksi henkilöksi. Taisimme eksyä alkuperäisestä aiheesta aikamoisesti, vai mitä, mutta hauskaakin on ollut. Löin nimittäin ystäväni kanssa vetoa siitä, että jos mille tahansa käyttökoirapalstalle virittelee keskustelua koiran oikeasta, rodunomaisesta käyttötarkoituksesta, tulee heti 50 vastausta. Voitin kuin voitinkin vedon.

Kuka omalla nimellään esiintyy, sanoisin sitä petokovuudeksi ja nimimerkin takaa esiintyvät ovat sitten jotain muuta.

veijo toimela

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja veijo toimela » 19.11.2004 09:19

Ymmärrän itte täysin myös nimimerkillä (tunnistamattomalla) kirjoittavat.

Heillä vain sattuu olemhan ittesuojeluvaisto kohilhan.

Mutta se, millä painoarvolla heän kirjottelua sitten itte kukanenki arvostaa tai kuinka vakavasti net ottaa, niin on taas jokasen oma asia. Sellasten nimimerkkien, joitten takana on ihan selekiästi kokemusta ja näkemystä näistä koirista, tullee kyllä kieltämättä luettu hartauella ja on tullu mielhen, että olispa mukava tietää kuka on nimimerkin takana. Mutta sehän on itte kunki valinta miten sen juluki tuo. Tai on tuomatta.

Toivetila olis tietysti se, että kaikille annettais mahollisuus kirjottaa omalla nimellä. Kuten sannoin, joillaki on ittesuojeluvaisto enemmän kohilhan ku esimerkiksi itellä. Toishaalta seison tasan satavarmasti sanomisteni takana tällä kokemuksella, mikä on kertyny ja jos methän mennee (kuvannollisesti) niin miehän kyllä uskallan tunnustaa myös erheelliset näkemykset ja sen jälkhen taas nokka kohti tuulta ja uusin evhäin ja kirkhain silimin ethenpäin.

[%sig%]

Viestiä muokattu (19.11.04 10:01)

veijo toimela

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja veijo toimela » 19.11.2004 09:21

...siis "kirkhain silimin" piti kirjottamani. Aamukahavit juomatta vielä, joten ei oikein sormet vielä toimi.

Pitäs olla muuten vaikka tuo parin minuutin muokkausmahollisuus näihin viesthein.

...mitä ihimettä...tällähän pysty muokkaamhan...?

[%sig%]

Viestiä muokattu (19.11.04 10:01)

Käpälämäen Ukko

Re: seisojan pehmeä luonne?

Viesti Kirjoittaja Käpälämäen Ukko » 19.11.2004 11:10

Eipä oo Käpälämäen Ukon silmissä kaihia, ei ainakaan viher-.
Likinäkö on tarpeeton. Ulkonäkö jo kauan sitten mennyt.
Vaan kohta silmät loistaa, lähdössä käpälämäkeen, kiikarit teen kahdesta eurokossupullosta. :)

Vastaa Viestiin