seisojan arvaamaton luonne ?

Keskustelua koirien luonnetesteistä

Valvoja: Maarit Seppänen

jukka rouhiainen

seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja jukka rouhiainen » 29.11.2004 18:14

Kävin jokin aika sitten eläinlääkärillä koirani kanssa. Tutkimuspöydälle hypyn jälkeen huomasin eläinlääkärin lähestyvän kovin varovasti koiraa. Hieman hämmentyneenä totesin ettei tämä koira ole ihmisille vihainen.
"Ei ehkä tämä, mutta kyllä seisojien kanssa saa vähän varovainen olla " ,sain vastaukseksi.
Kysäisin myöhemmin asiaa seisojia enemmän nähneeltä eläinläärkäriltä ja sain yksiselitteisen vastauksen, että ajokoirien luonne on tänä päivänä parempi kuin seisojilla, ajokoirat kestävät mm käsittelyä tutkittaessa.

Ovatko seisojamme todella näin arvaamattomia, että niitä käsiteltäessä pitää olla varuillaan ?

carnevals

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja carnevals » 29.11.2004 18:28

no ei ole kyllä meillä päin ainakaan eläinlekurit tällä kannalla,koirat menee iloisesti irti lääkäriin ja ei ole kiinni tarvinnut pidellä,oisko täällä yksi huono kokemus?

Sotka

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Sotka » 29.11.2004 18:30

Ei hitossa, ei mitenkään mahdollista.

Just tänään otettiin verikoe, rötgen ja nesteytettiin -paha ripuli:(

Koira, LKss oli kuin naapurissa kylässä, vain kaikesta kiinnostunut ja
hoitsut ne vasta kivoja olikin, rapsuttivat ja juttelivat mukavia.
Lääkäri itse vielä kehui että nämä seisojat ovat niin helppoja ja mukavia asiakkaita, korkea kipukynnys ja aina niin ihmisystävällisiä****

On tullut joskus hoidatettua myös haavoja ja revähtymiä ym, eikä
koskaan mitään ongelmia, ei edes koiratappelun jälkeen.

Seppo Lehtovirta

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 29.11.2004 19:03

Liittyisikö tuo tuohon ohjaajakanna kasvuun?

Intsi02

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Intsi02 » 29.11.2004 19:14

Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia, vaikka pojulle on tehty melko paljon toimenpiteitä, aika inhottaviakin. Eläinlääkäri, jolla nykyään käydään, on jonkin verran näitä seisojia hoitanut ja sanoi kerran jotain sinne päin, että ne ovat heillä helppoja/mieluisia asiakkaita.

konstaim

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja konstaim » 29.11.2004 19:19

No eipä kyllä meilläkään oma eläinlääkäri ole tuollaisia reaktioita esittänyt. Aina on vain kehuttu hyvää luonnetta ja meillä on tassutapaturman jälkeisiä lääkärivisiittejä melkosen monta.

Toisaalta ei siinä tarvita kuin yksi epämiellyttävä seisojakokemus niin johan tulee ennakkoluuloja. Itsellä ennakkoluuloja rotikoita kohtaan vaikka tuskin ne kaikki raivohulluja tappajia on.

Mutta vasta ensimmäisen koiran kanssa tässä harjoitellaan, joten eipä voi vielä puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä.

[%sig%]

Heikki Pöllänen

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Heikki Pöllänen » 30.11.2004 17:44

Tulin juuri eläinlääkäriltä. Iältään jo melko varttunut, uskoakseni paljon koiria nähnyt eläinlääkäri kehui saksanseisojien luonnetta yleisesti esimerkilliseksi. Arveli asiantilan olevan systemaattisen jalostuksen tulosta. Arviointi tuli ihan kysymättä, sopivasti tähän keskusteluun.

Janet Tervashonka

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Janet Tervashonka » 30.11.2004 18:28

Mielenkiintoinen aihe. Minulla on 18 vuoden kokemus koirahoitolanpitäjänä ja tänä aikana meillä on ollut kunnia saada hoitoomme erisukuisia-, ikäisiä ja kk- ja lk seisojia. Melkein aina kaikki menee hyvin, mutta.....

-pääsääntöisesti koirat ovat olleet ihmisystävällisiä, jotkut ihmisarkoja
-jotkut seisojat kokevat voimakasta stressiä joutuessaan häkkiin (ilmenee hillittömänä haukkumisena, kusemisena ja paskantamisena sekä tuhoamisvimmana)
-koirat ovat helposti käsiteltäviä, ei tarvitse pelätä, että hammasta tulee

Olen keskustellut muiden hoitolanpitäjien kanssa saksanseisojista. Jotkut pitävät elämänsä kauheimpana päivänä sitä, kun saivat saksanseisojan hoitoonsa ensimmäistä kertaa. Voimakas eroahdistus tai häkkistressi koskee nimenomaan saksanseisojia (muidenkin kuin itseni mielestä).

Epäluuloisesta luonteesta Jukalle: omistamme ovivihaisen saksanseisojan lk nartun. Koiran vihaisuus tulee ilmi vain, kun vieras ihminen ilmestyy yhtäkkiä ovellemme ja koira on pari kertaa onnistunut hammastamaan tulijan. Koskaan se ei ole osoittanut aggressiivisuutta kokeissa, näyttelyissä tai eläinlääkärissä. Jos koira suljetaan peräkammariin ja vieraat tulevat sohvalle istumaan, he saavat kohdata maailman ystävällisimmän ja pusuhaluisimman koiran, kun se lasketaan haistelemaan vieraita vasta kun he jo ovat sisäpuolella. Onko muilla tällaista? Erityisesti koiramme rakastaa viinalle haisevia ja humalaisia, mutta muunkinlaiset ihmiset kelpaavat, varsinkin metsästysasuiset koira kelpuuttaa. Kaikkein ihanin vaihtoehto Sirin mielestä on jahtiasuinen juopahtava henkilö, jolla on pullokassi mukana. Niitä se vaan näkee kotioloissa harvoin. (viimoinen lause oli pakko laittaa)

Jyrki

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Jyrki » 30.11.2004 23:03

Eläinlääkärissä ja muualla bretonit ovat ainakin vaarallisia! Ne yrittää pussata hengiltä. :-)

[%sig%]

sisu

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja sisu » 30.11.2004 23:46

tarkoittaako se viimenen lause sitä että ukko sais ryypätä hiukan enemmän jotta koira olis onnellisempi ? :-)
harvempi vaimo sitä noinpäin ajattelee.

Carita

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Carita » 5.12.2004 18:05

Ihan on pakko kysäistä tähän väliin, että kun te haette seisojille sitä "munaa" mikä kuuleman mukaan spinoneilta puuttuu, mitä se lähinnä sitten tarkoittaa?? Onko koiran oltava kova, kiltti, varma käsiteltävissä mutta silti jästipää??? Minua on vähän ihmetyttänyt tämä ilmaisu ja tahtoisin tähän sellaisen asiallisen selvennyksen että ymmärtäisin missä mennään keskusteluissa. Ei siis mitään typeriä vitsejä tästä kysymyksestäni, please!!! vaan ihan oikeasti, mitä siihen sanontaan pitää sisällyttää?? Ettei tämä kyseinen tohtori vaan ole kohdannut juuri näitä "munallisia" koiria????

sisu

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja sisu » 5.12.2004 18:55

ferrari on kallis auto ja haluttu joittenkin mielestä mutta dodge viperissä on munaa.
se on sellainen kaikenkattava juttu toi munajuttu, joillakin sitä on ja joillakin ei, enkä edes vitsaile,......... niin se on.

Petteri

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja Petteri » 7.12.2004 14:18

Kyllä sen "munan" hoksaa kun aikansa näitten kanssa taaplaa. Jaa mikskö huomaa? No kun on mettästelly erilaisilla koirilla niin sieltä se kohoaa se "muna" esille. Ja voi jumaleissön että semmoisen koiran kanssa on sitten tavattoman mukava kulkee paitsi jahdissa, myös loikoilla laavuilla, köllötellä kämpillä jne. Koira kun tekee kaiken niin perhanan antaumuksella ja kiihkolla, yrittää aina parhaansa. Repii vielä himpun verran lisää vaikka näyttää että parhaansa on jo antanut. Siinon minusta munaa. Semmosen kun päästää hakuun, niin oikein tutina tuntuu punteissa.

Mitään tekemistä sillä ei ole jästipäisyyden kanssa.

sarvihei

Re: seisojan arvaamaton luonne ?

Viesti Kirjoittaja sarvihei » 8.12.2004 09:34

Ei kai tähän mitään alatyylin ilmauksia tarvita. Rauhallinen, mutta riistaintoinen lienee riittävä luonnehdinta.

olavi peura
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 64
Liittynyt: 18.2.2006 14:17

Viesti Kirjoittaja olavi peura » 13.12.2009 17:01

Munaa :D mielenkiintoinen ilmaus. Minun mielestä se ei ole agressiivisuutta vaan rohkeaa elämänasennetta. Kokeilee vaikka uros hirven kaadolla. Toiset koirat haukkuu sitä, toiset nuuskii metrinpäästä niin pitkäksi singutettuna notta koira on kaksmetrinen, osa katoaa auton alle munaa on sillä joka kiipeää sen päälle nuuskii, hiukan maistelee ja homma selvä. Ei tee asiasta sen kummempaa numeroa. Semmonen rehti kuvia kumartamaton lähes lappilainen asenne :wink:

Edit: nyt kun tuntuu runosuoni kukkivan niin lisätään. Sellaisen koiran omistaja ei kysele: Mitä teen kun koira hyökkii pyöräilijöitä kohden? Miten olette selvinneet uudestavuodesta? jne. sellaisen koiran omistaja lähtee koiran kans kattomaan ilotulitusta ja shown jälkeen koira ihmettelee vaan et olipa pirunkehnoja ampujia kun tuommosen paukkeen jälkeen ei päässykkään noutamaan.

Vastaa Viestiin