Aiheita kerhon lehdestä

[Seppo Lehtovirta]

Tulla putkahti taas tuo jäsenmaksun vastine postilaatikkoon, eli kerhon lehti 5/2010.
Sieltä luin mielenkiinnolla koetoimikunnan kirjoituksen ”Koetoiminnan epäkohtia”
Tuosta kirjoituksesta ei voi sanoa kuin loistavaa, täys kymppi tuosta kirjoituksesta ja asiapitoisuudesta, siitäkin huolimatta että siinä jossakin kirjoitettiin fasaanitarhakokeista, ei kai meillä vielä ihan tuollaisia järjestetä, …toivottavasti.

No… Seuraavan aukeaman juttu pistikin vähän miettimään, eli tuo ilmeisesti vesityöpassihankkeesta lähtenyt muutoksen tarve. Tainnu joltakin tuossa asiassa karata mopo lapasesta.

Mielipidepalstan kirjoituskin Tarua vai totta (nimim. Myytinmurtaja) oli ihan hyvä , mutta mietityttämään jäi tuo loppukaneetti eli, ”onkohan tämä uusi käytäntö aseenkantoluvissa saanut aikaan sen että alkaa jäsenistössä olemaan vähemmistönä aseen omistavat metsämiehet” Eli mitä muutoksia aseenkantolupakäytäntöön on tullut sellaista joka ajaa aseen omistavat metsämiehet kerhossa vähemmistöksi?

Minun mielestäni sellainen joka ei omista asetta tai ei osaa ampua, ei tarvitse metsästykseen koiraakaan. Miksi tarvitsisi? Ei se koira sitä tulosta paranna jos ei riistaa ampumalla saa alas. Tuskin kukaan sitä koiraa jaksaa linnun selkäänkään heittää.
Aseen mukanapito myös avoimenluokan kokeessa olisi mielestäni hyvä sääntömuutosesitys. Asehan on vähintäänkin yhtä tärkeä tuloksellisessa metsästyksessä kuin koirakin. Tuomari päättäköön aseen käytöstä.

[Eero Suokonautio]

Olen nyt osapuilleen viisi vuotta lueskellut näitä palstoja ja kerhon lehteä. Tuona aikana jatkuva purnauksen aihe on ollut huonot linnut peltokokeissa. No sitä minä vaan, että miksei asialle sitten tehdä mitään, kun kerran näin on? Vai onko tämä joku kestovalitusten aihe.

[Seppo Lehtovirta]

No.. jos koetoimikunta ottaa asiaan kantaa niin eikö se kerro että asiaan on jo jollakin tasolla tartuttu?
Tämä kerho on vähän kuin iso laiva, sen kurssi ei hetkessä muutu.

Tuossa tekstissä oli myöskin ymmärretty se että laatu maksaa ja sillä saattaa olla seurauksia ajan saatossa koemaksuihin.

[Osmo Ruoho]

Noniin näyttää siltä että koetoimikunta on unohtanut tehtävänsä kun syyttelee koetoimitsijoita huonoista kokeista. Pääkommentaattoritkin yhtyivät loan heittoon. Kaikki vastuu on kuitenkin ylituomareilla jotka koetoimikunta valitsee ja kouluttaa. Ei myöskään sovi unohtaa hallituksen osuuta tässä asiassa. Kerhon toiminnan mittarina on ollut jo muutamia vuosia raha, eli mitä enemmän jää voittoa sitä paremmin hallituksen mielestä kerholla menee. Mielestäni varoja pitäisi ohjata esim. ylituomareiden arvotelujen yhtenäistämiseen. Suuntaus on kuitenkin päinvastainen.

Kerhon muutuminen koko kansan harrastajakerhoksi on myös lisännyt kaikenlaisia lieveilmiöitä (tarua vai totta). Kaiken takana on kuitenkin kerhon hallitus ja sen toimet unohtamatta toimikuntia. Turha kenenkään tosi mettämiehen on vinoilla tavalliselle kaer harrastajalle tai koetoimitsijalle. Kerhon politiikka on mahdollistanut nykyisen menon, mutta mitä enemmän jäseniä sitä enemmän rahaa tilille.

En ollu uskoa silmiäni kun luin sivulta 51 artikkelin Laidies Trialin tulevaisuudesta. Mistä mahtaa kummuta moinen kateus hienoa kilpailua kohtaan että sitä pitäisi alkaa pilkkoa pienemmäksi. Luulisi koetoimikunnalla olla muutakin tekemistä kuin Leidien kiusaaminen.

Sivulta 29 voimme lukea mihin johtaa pilkun viilaus ja pisteiden tuijottelu. Saataa olla myös kokeen johtamisella jotain tekemistä asian kanssa,mutta siihen koetoimikunnan ja hallituksen koulutusohjelmat ei taida riittää, kun ensin pitäisi opetella tunnistamaan kelvollinen lintu.

OR

[Susanna Järvinen]

Lukekaapa muuten kenellä vaan mahdollisuus Korhosen Ilkan kirjoitus tänään ilmestyneessä Ekipagessa, siinä Ilkka moittii osallistujia kunnioituksen puutteesta kun ei enää jäädä kritiikkiin. Samaa moitetta voi jakaa meidänkin kerhon osallistujille!

Minä myös ihmettelin tuota Myytinmurtajan loppukommenttia, eikös nykykäytäntö ole että kaikilta tarkastetaan aseenkantolupa ja metsästyskortti, jotka kokeessa asetta mukana kantaa? Miten tämä saa aikaan vähemmistön? Onko aiemmin kuljettu luvatta aseen kanssa

Ja samaa mieltä Oskun kanssa tuosta peltokokeiden luvattoman huonosta lintukannasta - eihän ylituomari kokeita järjestä ja maastoja valitse, kyllä se on kokeiden järjestäjä ja koetoimitsija. Kyllä se syyttävä sormi pitäisi ensin suunnata sinne, toki ylituomarista pitää löytyä rotia keskeyttää koe jos tilanne sitä vaatii.

[Hilkka Lindberg]

Olipas mielenkiintoista luettavaa vesi- ja jälkityön uudistustyöryhmän käytännön kokeilut Oulussa. Tästä varmaan kuulemme jatkossa lisää.

[Seppo Lehtovirta]

En kyllä osaa ajatella että tässä asiassa olisi kyse mistään loanheitosta. Ainahan se kirpaisee jotakin kun muutoksia yritetään saada aikaiseksi, tehtiin niitä sitten kumpaan suuntaan tahansa. Joku tuntee asian aina liian henkilökohtaiseksi, oli tuohon tuntemukseen sitten aihetta tai ei. Sinänsä outoa koska pohjimmiltaan ei ole kysymys ihmisistä vaan koirista, eli ns. ”jalostuksesta” ja sen eteen pitäisi työtä tehdä. Mielestäni tuossa koetoimikunnan ”mietinnössä” oli hyvin oivallettu myös tarhauksen tarpeellisuus koetoimintaa varten. Myöskin se että laadusta pitää olla valmis maksamaan. Tarhatuilla linnuilla mielestäni parhaiten voidaan toteuttaa metsästyksenomainnen koe siltäossin jossa riistaa todella pudotetaan riistatöissä. Silloin tietenkin ohjaajan tulee olla valmis siihen että hän maksaa pudotetut linnut (ehkä tuo saattaisi myös ohjata harrastajia enemmän metsäkokeisiin, mene ja tiedä) ja että niitä myös saatetaan pudottaa useampi päivän/hakuvuoron aikana (ensimmäinen lintu tuomarille). Tällöin myös ohjaajalta voitaisiin edellyttää ampumavalmiutta jo avoimessaluokassa. Kyllähän ohjaajan täytyy olla valmis metsästykselliseen toimintaan kun kerran metsästyskoiran on ottanut ja sen kanssa kokeissa ja metsällä kulkee. Tuo huomautukseni noista tarhakokeista taas johtuu siitä että, kenelläkään ei tiettävästi ole niin suurta tarhaa jossa kokeita voitaisiin pitää.

Ei mielestäni voida osoitella pelkästään yhtä ryhmää näistä ongelmista. Kyllä tuollaisen toiminnan pyörittämiseen on tarvittu ihmisiä kaikista mahdollisista ”portaista” ja myöskin kerhon hallintoa joka on asialta ummistanut silmänsä sekä harrastajista jotka tällaisia kokeita suosivat. Ei tuon silti pitäisi estää asioiden korjaamista, eikä aiheuttaa sitä että pannaan ”kiljotiini” pystyyn. Aikansa kutakin.

Näiden ongelmien kartoittamiseksi olenkin aikanaan suositellut tuomareille tuota ”metsästysmatkailua”, silloin tiedetään mistä puhutaan kun niitä valituksia tulee ja myöskin voidaan katsoa ovatko ne ehkä aiheellisia vai johtuvatko kenties joistain muista seikoista.

Noista pisteenviilauksista olen Osmon kanssa aivan samaa mieltä, ei järjen häivää noissa uudistuksissa. Kosmeettisten muutosten jälkeen joudutaan sitten ihmettelemään että kuinkas tässä nyt näin kävi, koirista on täytynyt tulla huonompia vaikka toimivat ihan kuin ennenkin. Aikanaan kun nämä nykyiset pistesysteemit tulivat voimaan, eräs tuomari iloisena totesi että hyvä koira kun pisteitä kertyi näin paljon, hän joutui ”näkemyksensä” kuitenkin korjaamaan kun laski nuo pisteet uudestaan ja huomasi tehneensä laskuvirheen, ei se kuitenkaan sitten aivan niin hyvä koira ollutkaan. Lienisikö juuri tuomari-”koulutuksen” aikaansaannosta. Romukoppaan mielestäni joutaa tämä nykyinen pistesysteemi, se on teoreetikkojen hommia. Niin kuin ei tuomari osaisi sanoa kuinka hyvä koira on, ennen kuin on laskenut päivän aikana kertyneet pisteet yhteen. Seisoja on niin monipuolinen koira että, kukaan ei siitä pysty läheskään kattavaa matemaattista laskentakaavaa tekemään. Tuomarin muodostama näkemys koirasta on taatusti osuvampi kuin pisteitten kautta laskettu. Toisaalta tuomarin mahdollista ”vajavuutta” taas ei pystytä pistelaskusysteemin kautta korjaamaan tai tuomarien näkemyksiä yhtenäistämään. Siksi tärkein on tuo tuomarien valintakäytäntö ja sen parantaminen ja suunnittelu. Ja niin kuin jo monesti olen sanonut, tuomarit ne loppujen lopuksi ovat niitä jalostuksen portinvartijoita. Kyllähän se on niin että tuomaria ei pystytä kouluttamalla tekemään ellei hänellä ole sitä tehtävää varten riittävää näkemystä ja sen tueksi riittäviä näyttöjä. Koiran ”arvostelijoita” tuolla tavalla voidaan kyllä kouluttaa mutta se mielestäni on vähän eri asia.

Suski: Silloin kun puhutaan aselupakäytännöstä, puhutaan viranomaistoiminnasta. Lupien tarkastaminen kokeeseen osallistumisen mahdollistamiseksi on taas kerhon omaa toimintaa. Kyllähän sekin tietenkin on joissakin tapauksissa mahdollista että, joku ilman ko. lupia on aseen kanssa kokeissa kulkenut mutta eiköhän tuo aika harvinaista ole ollut.

[Susanna Järvinen]

Tuo Ilkan kirjoitus Ekipagessa löytyy nyt täältä:

http://www.saksanseisojakerho.fi/forum/ ... highlight=

[Emma Pirilä]

Minulla ei kovin usein ole ollut pyssyä mukana kokeessa, tykkään keskittyä koiraan jos mahdollista.
Olin kuitenkin kerran peltokokeessa avo-luokassa semmoisen koiran kanssa jolla on hieman ongelmia suhtautua metsästystapahtumaan tosissaan jos mukana ei ole sitä haulinheitintä. Joten otin haulikon mukaan. Minulle kuitenkin sanottiin heti kokeen alussa, että pyssyjen mukana kantelua avo-luokassa pitäisi vähentää koska yleinen asenne aseita kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi. Näin ollen pitäisi välttää pyssyjen mukana kantamista "ihmisten ilmoilla" kuten esim. peltokokeessa jossa kuljetaan lähellä asutusta.
Tavallaan ymmärrän tuon pointin ja tietenkin meidän harrastajien pitää ottaa huomioon ympäristömme. Mutta nohh, en silti oikein kannata tuota asiaa. Mikä varmaan johtuu siitä, että itse kuljen enimmäkseen Lapin metsissä metsällä missä väljyyttä riittää ja metsästäjää koirineen ja pyssyineen pidetään vielä ihan normaalina ilmiönä.

[Eero Könönen]

Tavallaan ymmärrän tuon pointin...

Tavallaan en ymmärrä..., vaikka kovasti yritin.

[mauri harju]

Pyhä kolminaisuus ; koira, ohjaaja ja ase kuuluvat länsimaiseen kulttuuriin. Kokeissa tosin voi olla järkevää (jos on hyvä ampuja) että vain hän ampuu. Jos ohjaaja välttämättä haluaa ampua itse niin kyllä se ainakin minulle sopii.

[Seppo Lehtovirta]

Minulle kuitenkin sanottiin heti kokeen alussa, että pyssyjen mukana kantelua avo-luokassa pitäisi vähentää koska yleinen asenne aseita kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi.

Nuo on niitä puisto-osaston ohjeita. Kyseessä on kuitenkin metsästyskoe joka viedään läpi jonkun metsästysalueella ja ohjaajalla on oikeus kantaa asetta. Kaikki metsästyskoirat eivät myöskään "syty" ellei ohjaajalla ole ase mukana.
Myös mitä enemmän itse ladimme noita asekielteisiä ohjeistuksia, sitä kielteisemmäksi muuttuu muun ympäristön suhtautuminen aseisiin. Ne kun tulevat tuollaisen käyttäytymisen myötä vieraammiksi kun niitä ei missään edes näe.

[Emma Pirilä]

Oispa ollut puisto-osastoa mutta kun ei ollut. Vaan samapa tuo mikä osasto, hämmästyin kovasti tuota asiaa tuolloin.
Itse olen aina pitänyt KAER-koetta metsästyksellisenä tapahtumana siitäkin huolimatta että en itse välttis ota haulikkoa mukaan kokeeseen. Mutta onhan paljon metsästyskokeita jonne ei aseita oteta mukaan, näissäkin käynyt. Esim. pystykorvaa kun kuskaa kokeeseen niin eihän sitä pyssyä ikinä tartte ottaa mukaan. Purnasin kerran tuosta asiasta niin pitivät minua vähän hulluna niissä piireissä

[Mauri Koivuporras]

Juu, samoinhan se on ajokoirien kokeissa. Ei sielläkään aseita näy.
Mutta mulla on ikävä kyllä vähän samanlaisia kokemuksia Emman kanssa. Ei aseen mukaan ottoa varsinaisesti kielletty, mutta annettiin ymmärtää että mieluummin ei, pyöveli on sitä varten.
Ihmettelin.

Mutta on sitä vielä suomessa METSÄSTYSKOKEITAKIN, joissa ei tulosta tule ilman asetta ja pudotuksia, missään luokassa. (ei ainakaan ykkösiä, harvoin muutakaan.)
Mutta ne onkin semmoisten puudeleiden kokeita, ettei niistä saa täällä TOSIkoirien keskusteluissa mainita

[Petri Keinänen]

Kyllä ase kuuluu ohjaajan varustukseen niin kokeissa kuin metsälläkin.
Ei luovuta aseen mukana olosta ja mahdollisesta pudotuksesta kokeissa (mahdollisesti myös vaadittavasta pudotuksesta koiralle). Ei aleta jalostamaan koekoiria joille ei pudoteta ehkä koskaan riistaa. Ja pystykorvien ja ajokoirien kokeissa saataisiin ehkä jalostuksellista tietoa jos joskus sielläkin ammuttaisiin riistaa. Tarvitaanko rukkasia vai saako riistan asiallisessa kunnossa pois. Pidetään kokeet Metsästyskoirien kokeena. Ei vain harrastelioiden kokeina.