Poikkeusluvat ja jalostuskiellot

Jalostustoimikunnan tiedotteita.

Valvoja: Maarit Seppänen

marja katajamaa
REPPUKOIRA!
Viestit: 480
Liittynyt: 23.11.2005 18:25
Paikkakunta: avvil-city
Viesti:

Viesti Kirjoittaja marja katajamaa » 26.1.2006 17:13

tästä meidän tapauksestakin on jo kymmenen vuotta, joten asialla ei ole mitään tekemistä nykyisen jalostustiimin kanssa. no, pentuja syntyi 14kpl,joista henkiin jätettiin 11. olis se ollu kova satsi vanhalle koiralle! meitähän asia ei sinänsä haitannu mitenkään, koska pentue oli nartun viimeinen. ja tulihan meille loppujen lopuksi sen verran markkoja taskuun, ettei se kolminkertainen rekisteröintimaksu meitä konkurssiin ajanu...
tästä pentueesta syntyi meille uusi jalostusnarttu, se joka ei tykkää ottaa "äiskää" mukaan metsälle... :lol:
Kuva

Päivi Vähäkoski
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 21
Liittynyt: 23.11.2005 17:33
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Päivi Vähäkoski » 27.1.2006 20:39

Miksi tämä pennuttamistiheys tuntuu olevan ainoa ainoa keskusteluaherättävä kysymys...??!! :shock: "Kasvattaminen" on paljon muutakin! Miten rotujärjestö/kennelliitto antaa tukensa pennunostajalle, jos pennunostaja kokee tulleensa huijatuksi kaupassa (kuluttajasuojalaki halussa!)? Jos pennunostaja haluaa oikeutta...hän maksaa (ainakin aluksi) kaikki viulut...

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » 28.1.2006 09:57

Juu, mutta kasvattajaparalla ei sitten taida ollakaan minkäänlaista suojaa! Pennun ostajankin olisi hyvä muistaa, että koirakauppa ei ole autokauppaa...

vieras

Viesti Kirjoittaja vieras » 28.1.2006 10:09

Kasvattajaparalta joku voi ostaa pennun tulevaksi reppukoiraksi...

Tea Malms

Viesti Kirjoittaja Tea Malms » 31.1.2006 10:21

Anonymous kirjoitti:Juu, mutta kasvattajaparalla ei sitten taida ollakaan minkäänlaista suojaa! Pennun ostajankin olisi hyvä muistaa, että koirakauppa ei ole autokauppaa...
Kasvattaminen on hullun hommaa! Kauhea vaiva, rahanmeno ja hermojen kiristys - ja palkaksi saat yleensä paskalastin niskaan. :lol:

Varmin tapa välttyä kaikelta tuolta on katsoa, ettei perheeseen koskaan oteta narttukoiraa. ;)

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 31.1.2006 10:36

Ja jos sen nartun ottaa ja käy vielä niin helvetin huono tuuri, että siitä tulee hyvä koira, niin kannattaa astuttaa se naapurin Jaskan hulilla. Hyvää urosta sille ei kannata hakea, ei edes ulkomailta eikä varsinkaan sieltä, koska se pilaa väistämättä rodun ;)

Ja auta armias jos kaikesta hyvän pentueen syntymisen välttelystä huolimatta sellainen syntyy... monttuun moiset tahi ainakiin kuohittavaksi ettei rotu vaarannu.

Noniin, oli (taas) pakko kärjistää, mutta sillä tavallapa se kolikon toinen puoli saadaan käännettyä helpoimmin. Älköön kukaan lukeko edellistä kuin ylituomari kaer-sääntökirjaa. ;) Yleviä ajatuksia saa ja pitääkin olla. Niiden yhteydessä olisi kuitenkin hyvä myös muistaa että ne edellyttävät joskus jopa tekoja tai ainakin malleja siihen miten ko. ajatukset voitaisiin vielä toteuttaa. Meikäläinen ei ainakaan katso olevansa sopiva ihminen jeesustelemaan toisten tekemistä jalostuspäätöksistä kun en itse ole pistänyt rikkaa ristiin jalostuksen eteen. Paitsi kuohinut urokseni.
Kuva

Tea Malms

Viesti Kirjoittaja Tea Malms » 31.1.2006 10:43

Ahaa. Eli suu suppuun vaan, kun ei ole omaa kokemusta? :lol:

Mutta jos ottaisin sen nartun ja päästäisin jonkun uroksen sen selkään, niin sitten minustakin tulisi kasvattaja? :shock:

Petteri. Ihan kaikella ystävyydellä, kannattaisiko vielä lukea uudestaan se Mopo karkaa- threadi? Sieltä löydät myös kohdan, jossa puhun millainen jalostuksellinen uroteko vieraan veren tuottaminen ulkomailta on. ;)

Tea Malms

Viesti Kirjoittaja Tea Malms » 31.1.2006 10:49

Petteri_N kirjoitti:kun en itse ole pistänyt rikkaa ristiin jalostuksen eteen. Paitsi kuohinut urokseni.
Onko todella näin? Et ole koskaan käynyt koiriesi kanssa näyttelyissä tai kokeissa?

Kaikki tällainen on jalostustoiminnan tukemista. Vaikka oma koira olisikin paska (en väitä että sinun olisi), niin paskankin koiran edesottamukset ovat jonkinlaista dokumentoitua jälkeläisnäyttöä. ;)

Nimim. Lähdin hakemaan koiralleni näyttelystä nollaa, mutta se sai ykkösen

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 31.1.2006 10:56

Kyllä meikäläisen jalostusteot on silakan *ska valtameressä, joten sillä perusteella en ala arvostelemaan niitä, jotka tekevät oikeasti töitä rodun eteen. Totta on se, että kaikki tieto on tärkeää, mutta kyse tässä olikin siitä perisuomalaisesta "yksi tekee ja viistoista arvostelee" mentaliteetista joka pulppuaa myös tässä harrastuksessa esille. Joku joskus taisi sanoa, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
Sieltä löydät myös kohdan, jossa puhun millainen jalostuksellinen uroteko vieraan veren tuottaminen ulkomailta on. Wink
Kohdat löydän, mutten ymmärrä perusteita, jotka pohjautuvat olettamuksiin. (Jos tuot ulkomaista verta lähes 0% sukusiitoksella ja teet hyvän pentueen, kavennat geenipoolia... :shock: )
Viimeksi muokannut Petteri Nissinen, 31.1.2006 11:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kuva

Tea Malms

Viesti Kirjoittaja Tea Malms » 31.1.2006 11:04

No, en nyt toki tarkoittanutkaan että koiran vieminen näyttelyyn olisi suuri juttu. Halusin vaan nostaa tämän pointin esiin, koska niin moni ei ajattele asiaa jälkeläisnäyttönä.

Oletko muuten koskaan tullut ajatelleeksi, että me tavallisia pennunostajiakin saattaa kiinnostaa, millaisesta joukosta pennun joutuu jatkossa valitsemaan?

Eli ei, en lupaa sulkea suutani jatkossakaan. :P

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 31.1.2006 11:05

Hiukan ohi asian mutta kevennyksenä tähän väliin... Ajokoiranarttuni on tiineenä, ja uroksen omistajan kanssa olemme paljon pitäneet yhteyttä, mm. neuvotelleet tulevista pennunostajista, koirien jalostuksesta yleensä jne. Uroksen omistaja tokaisi, että "Kyllähän se vaan niin on, että narttu antaa pentuihin kaikki parhaat ominaisuudet, uros periyttää kaikki viat". Minä ihmettelin että mitäs tää nyt meinaa... Mies selittämään: "Aina, kun pentu pelaa hienosti ja on näyttänyt itsestään hienoja ominaisuuksia, pennun omistaja soittaaa kasvattajalle eli nartun omistajalle, kehuu pennun maasta taivaisiin. Mutta jos se halavatun piski ei heti ja välittömästi pellaa, ei sitten kirveelläkkään, niin justiinsa soitetaan uroksen omistajalle ja ja ihmetellään että mites se sinun koiras nyt tämmönen perriyttäjä on"... :?

On se sitten ihanata olla savolaenen... :twisted:
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Päivi Vähäkoski
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 21
Liittynyt: 23.11.2005 17:33
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Päivi Vähäkoski » 11.2.2006 22:58

"Vieraalle" tuolla aikaisemmin; en saanut ideastasi kiinni, mutta vika lienee minussa :oops: . Reppukoirakin kelpaisi enempi kuin tarpeisiin, mutta rampa sellainen...
"Tilaisuudet eivät koskaan mene hukkaan! Joku toinen kyllä nappaa sen, joka menee Sinulta ohi suun." -Positiivarit-

Vastaa Viestiin