Kasvattajien aikomukset rotukohtaisesti

Jalostustoimikunnan tiedotteita.

Valvoja: Maarit Seppänen

Vastaa Viestiin
Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Kasvattajien aikomukset rotukohtaisesti

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 31.1.2006 17:21

Kasvattajien aikomukset rotukohtaisesti 2006

Lkss ja kkss koirien kasvattajien aikomukset taitavat noudattaa määrältään aikaisempien vuosien linjaa.
Rotujärjestöömme kuuluu huomattava määrä muitakin rotuja, joiden rekisteröintimäärä on ollut n. kolmannes lkss ja kkss rotujen yhteen lasketusta rekisteröintimäärästä.
Aikomuksia katsellessa näyttäisi ”muiden” rotujen kasvatustyö hiipuvan?
Onko jalostuksessa tapahtunut suunnan muutos, vai mistä oikein on kyse?

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » 1.2.2006 11:34

sitä tulisi VAKAVASTI pohtia seuraavassa jalostustiiminkokouksessa !

Saija Suomaa

Viesti Kirjoittaja Saija Suomaa » 1.2.2006 21:59

No älähän hätäile Seppo...Meillä on ainakin tulossa rekisteröintiennätys taas, kaikki pentuvälityksen kautta menneet metsästäjille, niin että kerhollekin luvassa uusia jäseniä...

Hienoa kun uudet vastuulliset kasvattajat onnistuvat pennutuksissaan!

Parempi kun rotu kasvaa vähän hitaammin, mutta metsästävien omistajien kautta.

T: pitkäkarvainen saksanseisoja

Heikki Pöllänen
REPPUKOIRA!
Viestit: 151
Liittynyt: 24.11.2005 18:49
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja Heikki Pöllänen » 2.2.2006 08:02

Taitaa Sepon oletus perustua tiedossa oleviin astutussuunnitelmiin. Onhan tässä vielä vuotta aikaa tehdä jalostuspäätöksiä.

FAKTATIETOA VUODELTA 2005:
Vuonna 2005 Suomessa rekisteröitiin mannermaisia kanakoiria yhteensä 802 koiraa 16:een eri rotuun. Määrä on kaikkien aikojen toiseksi suurin. Ennätys tehtiin edellisenä vuonna 2004, jolloin rekisteröitiin 846 koiraa. Mannermaisia kanakoirarotuja on maassamme tällä hetkellä 21.

Roduista rekisteröintiennätyksensä tekivät lyhytkarvainen unkarinvizsla, pitkäkarvainen saksanseisoja, stabyhoun, isomünsterinseisoja, karkeakarvainen unkarinvizsla sekä bourbonnaisinseisoja. Uutena rotuna rekisteröitiin ranskalaista alkuperää oleva pont-audemerinspanieli, joita tuotiin 2 koiraa. Kanakoiraharrastuksen kasvu perustuu näiden ”pienrotujen” harrastajien lisääntyvään joukkoon. ”Valtarodut” karkeakarvainen ja lyhytkarvainen saksanseisoja ovat säilyttäneet rekisteröintimääränsä pitkän aikaa samalla melko vakiintuneella tasolla.

Karkekarvaisia saksanseisojia on Suomessa noin 2000 koiraa, lyhytkarvaisia 1850 ja muita manermaisia rotuja yhteensä noin 2000 koiraa.

Vanhemmista roduista ainoastaan pienimynterinseisoja näyttäisi jääneen kasvun kelkasta hieman pois kyydistä parina viime vuonna. Jää nähtäväksi, onko ilmiö tilapäinen vai pysyvämpi.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Onnittelut pitkäkarvaisille!

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 3.2.2006 07:07

Onnittelut pitkäkarvaisille!

Kerhon tiedoston mukaan 14 koiraa starttasi ja 8 sai palkintoja, kova prosentti.

kpl , tulos
1 , VOI1
2 , VOI2
3 , VOI0
2 , VOI-
4 , AVO1
8 , AVO2
5 , AVO3
7 , AVO0
1 , AVO-
3 , NUO0
1 , NUO3
37 , yht.


Monipuolista tarjontaa 7 ryhmässä piisaa, kuten Heikin tilastosta näkyy.
sko

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » 3.2.2006 12:45

enemmän olisi aihetta ajatteluun, että saako pienrodut tasavertaisen kohtelun ja aseman saksanseisojakehossa/kokeissa/junkkari kuin valtarodut...
Ja kuten edellä mainittiinkin, niin kanakoiraharrastajien kasvu perustuu pitkälle näihin "pienrotuihin", olisihan se kuitenkin mukava saada kanakoiraharrastajien joukkon uusia ihmisiä, oli rotu mikä tahansa. Lisäksi olen sitä mieltä, että aivan sama millainen ja ja minkä kennelin koira on - aina koirien toimintaa on mukava katsella ja ehkä itsekin oppia uutta...

Itse en ota kantaa pienrotujen jalostusasioihin, koska mielestäni minulla ei ole tarpeeksi tietoa sanomaan juuta tai jaata asiaan.

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » 3.2.2006 20:54

Laskinko oikein, onko pitkäkarvaisen kokeissa palkitsemisprosentti tosiaan about 57%, sehän on paljon enemmän kuin valtaroduilla koskaan? Näkyy olevan noita ykkösen hakijoitakin, onko koirat pelkästään jollakin ammattikasvattajalla /-jilla??

Sami G

Viesti Kirjoittaja Sami G » 3.2.2006 21:18

Anonymous kirjoitti:enemmän olisi aihetta ajatteluun, että saako pienrodut tasavertaisen kohtelun ja aseman saksanseisojakehossa/kokeissa/junkkari kuin valtarodut...
No niin, mihinköhän tämäkin mahtaa perustua...?

Samat säännöthän siellä on kaikille. Hyvät koirat kyllä tulevat esiin, oli rotu mikä tahansa. Valitettavan harvoin vain niitä huippuja löytyy valtarotujen ulkopuolelta, mutta lähes vuosittain esim. bretoneista löytyy loppukilpailukoiria. Joskus jopa finaaliin ja voittoonkin asti :wink:

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 3.2.2006 21:27

Anonymous kirjoitti:Laskinko oikein, onko pitkäkarvaisen kokeissa palkitsemisprosentti tosiaan about 57%, sehän on paljon enemmän kuin valtaroduilla koskaan? Näkyy olevan noita ykkösen hakijoitakin, onko koirat pelkästään jollakin ammattikasvattajalla /-jilla??
14 koiraa on vielä hyvin pieni otanta ja näin pienessä otannassa pienikin muutos suuntaan tai toiseen näkyy helposti. Järkevämpää on seurata prosentteja pidemällä aikavälillä ennen kuin mitään johtopäätöksiä vetää.

Hyvältähän tuo näyttää, ei siinä mitään. Toivottavasti meno jatkuu samalla mallilla!
Kuva

Saija Suomaa

Viesti Kirjoittaja Saija Suomaa » 3.2.2006 23:16

Samaa mieltä kuin Petteri - että pitää seurata pidemmällä aikavälillä ja että pienellä koiramäärällä pelataan vielä. Ovat nuo palkitsemisprosentit kyllä AVO- ja VOI -luokissa olleet ihan mukavasti vertailukelpoisia aiemminkin, kokosin niitä jto:hon. Suunta on oikea, yhä useammat koirat käyvät kokeissa, toivottavasti jatkuu samaan suuntaan. Sattui olemaan harvinaisen moni koira AVO1 -tasolla viime syksynä, niinhän ei näin pienessä rodussa ihan joka vuosi voi olla. Eivätkä ne kaikki toimivat koirat tule sinne kokeisiin näytille, niin kuin eivät muissakaan roduissa.

Sen voin "vieraalle" vakuuttaa, että mistään ammattikasvattajista ei meidän rodullamme ole kyse. Kuten muillakin pienroduilla, suurin osa pennuista on ihan viime vuosiin asti mennyt ensikertalaisille seisojan ohjaajille. Todella harvalla on edes mahdollisuus linturikkaille maille ihan kotonurkilta lähtien, kyllä me Metsähallituksen maita pääsääntöisesti hyödynnämme. Mutta niinhän se on muillakin roduilla.

Nöyränä tätä hommaa pitää tehdä, varautua vastoinkäymisiin ja iloita kaikista onnistumisista vahvasti - niitä kun ei joka päivä koirien kanssa pelatessa tule. Nämä kun eivät ole koneita, ihmisetkin ovat erehtyväisiä ja kasvattaminen varsinkaan ei ole yksinkertaista. Vaikka kuinka parhaasi yrität niin silti lopputuloksesta ei ole varmuutta. Mutta se kai tämän niin mielenkiintoiseksi tekeekin!

Ei muuta kun tsemppiä vaan kaikille - rotuun katsomatta! Paras palkinto on kuitenkin aina se toimiva metsästyskaveri ja sen kanssa koetut hienot hetket - oli se sitten oma koira, oma kasvatti, tuontikoira tai toisen kasvatti, pääasia että omistajan ja koiran välillä homma toimii.

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 5.2.2006 22:13

Heikki Pöllänen kirjoitti: Uutena rotuna rekisteröitiin ranskalaista alkuperää oleva pont-audemerinspanieli, joita tuotiin 2 koiraa.
"Spanieli"? Kertokaapas onko kysymyksessä kömpelö käännös rotunimestä (epagneul de pont - audemer) vai mihin tämän seisojan spanieli-nimitys perustuu? :oops:
Kuva

Vieras

EPAGNEUL DE PONT-AUDEMER

Viesti Kirjoittaja Vieras » 5.2.2006 22:58

Tuonnit

V BREAKWATER DES COTEAUX DE YANNIJE FIN39433/05
V WEST GROVE DES COTAUX DE YANNIJEA FIN39432/05


Ryhmä: 7
FCI:n numero: 114
Hyväksytty: FCI 25.9.1998
SKL-FKK 29.11.2005
Suomen Kennelliitto-
Finska Kennelklubben ry
PONT-AUDEMERINSPANIELI 1/3
(EPAGNEUL DE PONT-AUDEMER)
Alkuperämaa: Ranska
KÄYTTÖTARKOITUS: Seisova lintukoira.
FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 7 kanakoirat, alaryhmä 1.2 mannermaiset spanielityyppiset
kanakoirat; käyttökoetulos vaaditaan.
YLEISVAIKUTELMA: Vanttera ja tarmokas.
PÄÄ
KALLO-OSA: Pyöreä ja keskiosastaan kohoava; kallon harjanne on korostunut ja
kallon sivut pyöristyneet. Otsa nousee kohti päälaen tupsua, jonka tulee olla selvästi
kiharakarvainen ja sijaita kallon korkeimmassa kohdassa jättäen otsan paljaaksi.
OTSAPENGER: Loiva, kuitenkin erottuva.
KIRSU: Ruskea, selvästi huulten etupuolelle ulottuva ja melko teräväkärkinen.
KUONO-OSA: Pitkä, keskeltä kaareva.
HUULET: Ohuet ja vain hieman riippuvat, tekevät kuonosta melko terävän.
SILMÄT: Tumman meripihkan väriset tai pähkinänruskeat, melko pienet ja hyvin
silmäkuoppaan asettuneet. Ilme on avoin ja ystävällinen.
KORVAT: Keskipaksut, sileät ja melko alas kiinnittyneet siten, että ne ovat selvästi
poskista erillään. Korvat ovat pitkät ja pitkien, silkkisten, erittäin kiharien
karvojen peitossa. Korvien karvapeite liittyy päälaen tupsuun muodostaen kauniin
ja kiharan päätä kehystävän peruukin.
KAULA: Hieman kaareva, kuiva ja lihaksikas, sulavasti päähän ja kiinteästi lapoihin
liittyvä.
PONT-AUDEMERINSPANIELI 2/3
RUNKO
SELKÄ: Suora tai hieman kaareva.
LANNE: Melko lyhyt, leveä, kiinteä ja lihaksikas.
LANTIO: Vain hieman viisto.
RINTAKEHÄ: Syvä ja leveä, ulottuu kokonaan kyynärpäiden tasolle. Kylkiluut
ovat pitkät ja selvästi erottuvat, takimmaiset ovat lähellä lonkkaa.
KUPEET: Litteät ja hieman kohoavat.
HÄNTÄ: Lähes lannelinjan tasolle kiinnittynyt, melko suora-asentoinen, yleensä
typistetty kolmannekseen pituudestaan. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Häntä on
tyvestään paksu ja kauttaaltaan kiharan karvan peitossa. Typistämätön häntä on
keskipitkä ja hieman kaartunut.
RAAJAT: Pikemminkin lyhyet, koira on hieman syvärunkoinen, ei kuitenkaan
kuten cockerspanieli.
ETURAAJAT
LAVAT: Voimakkaat, pitkät ja viistot, lapojen kärjet ovat lähellä toisiaan.
OLKAVARRET: Vahvat ja lihaksikkaat.
KÄPÄLÄT: Pyöreät ja suoraan eteenpäin suuntautuneet; varpaiden välit ovat pitkän
ja kiharan karvan peitossa.
TAKARAAJAT
SARVENNAISET: Ulkonevat ja selkälinjan tasolla.
REIDET: Suorat, pitkät, lihaksikkaat ja täyteläiset. Karvapeite muodostaa housut.
Pakarat ovat selvästi erottuvat.
KINTEREET: Leveät ja suorat, eivät sisään- eivätkä ulospäin kiertyneet.
VÄLIJALAT: Melko lyhyet ja varsinkin takaosastaan kiharakarvaiset. Kannukset
eivät ole toivotut.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.
KARVAPEITE
KARVA: Kiharaa ja hieman pyörteistä.
VÄRI: Ruskea, mieluiten ruskea-harmaa päistärikkö, jossa kuolleen lehden sävy.
KOKO
SÄKÄKORKEUS: 52 – 58 cm.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna
virheen vakavuuteen.
- sivuilta litteä kallo, kallo ja kuono-osa yhdensuuntaiset
- päälaen tupsun puuttuminen, kulmakaariin ulottuva tai riippuvien karvojen muo
dostama päälaen tupsu

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 6.2.2006 09:45

Kiitos, eli kysymyksessä on mannermainen spanielityyppinen kanakoira, jonka käyttötarkoitus on seisova lintukoira. :o
Kuva

Saija Suomaa

Viesti Kirjoittaja Saija Suomaa » 6.2.2006 10:51

Kennelliitossa on haluttu kääntää tuo "epagneul" spanielityyppiseksi seisojaksi, vaikka oikeampi käännös tuolle ryhmälle olisi pitkäkarvaiset seisojat. Samaan ryhmään kuuluvat siis kaikki pitkäkarvaiset seisojarodut. Ottaapi päähän, johtaa tuo nykyinen käännös aika pahasti harhaan. Nimi viittaa siis ulkonäköön, ei käyttöominaisuuksiin.

T: pitkäkarvaisen seisojarodun harrastaja...

Vastaa Viestiin