KAER koeluokassa korkeasti palkittu

Eri rotujen harrastajien ja toimihenkilöiden tiedotteita.

Valvoja: Maarit Seppänen

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

KAER koeluokassa korkeasti palkittu

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 10.12.2008 22:23

KAER koeluokassa korkeasti palkittu, lyhytkarvainen saksanseisoja.

Tietolähde, koiranetti 2008-12-10.

Lyhytkarvainen saksanseisoja, KAER I palkintojen jakauma, vuosi 2007.
Jos koira on saanut useamman I tuloksen palkintoluokassa, se ei näy tilastossa.

kpl
60 2007 koira vain kerran

19 NUO1 koira vain kerran

27 AVO1 koira vain kerran

15 VOI1 koira vain kerran

kpl 2007 nimi
1 AVO1 ALAJOEN EROS
2 AVO1 ALTERSUNDETS KUSTI
3 VOI1 AMAR
4 AVO1 CHARLESWOOD HOT SHOT
5 AVO1 DON KORLEONE'S BABE MAGNET
6 AVO1 DON KORLEONE'S QUAESERO
7 VOI1 DON KORLEONE'S VICTORIA
8 NUO1 ENSLIGA SKOGENS RITA
9 AVO1 ERÄAAMUN NIPA
10 AVO1 ERÄAAMUN NUKA
11 NUO1 ERÄAAMUN RASTA
12 VOI1 ERÄYÖN DARLA
13 NUO1 FERHILL'S JIELLA
14 AVO1 FERHILL'S JURDDAS
15 NUO1 FERHILL'S JURDDAS
16 AVO1 HIIDENPORTIN JASMINE
17 AVO1 HILLATAR LIRO
18 AVO1 ILOKS'IN OPRI
19 VOI1 ILOKS'IN OSKAR
20 AVO1 ILOKS'IN PRIMADONNA
21 AVO1 ILOKS'IN TOMBOY TIGRESS
22 NUO1 JOKILAKIAN LIKKA
23 AVO1 KNALLAPPORTENS ELK
24 AVO1 KNALLAPPORTENS ELSA
25 AVO1 KÖNKÄÄNVAARAN COLTIAINEN
26 AVO1 KÖNKÄÄNVAARAN CULKURI
27 NUO1 KÖNKÄÄNVAARAN FRIIDU
28 NUO1 LILARTS IGOR
29 VOI1 NORTIN ARMANDO
30 VOI1 NUMMIRIEKON AYA
31 AVO1 ORMKULLENS ENZO
32 AVO1 OUTAVAINUN VEELIX
33 VOI1 OUTAVAINUN VIKTOR
34 AVO1 PICTAN ARWO
35 NUO1 PICTAN BRIZAMEA
36 VOI1 PISPANMÄEN PIIKA-TYTTÖ
37 AVO1 PISPANMÄEN Q'KIRPPA
38 VOI1 PITKÄSAAREN ENNI
39 VOI1 PITKÄSAAREN ESSI
40 AVO1 PITKÄSAAREN IISA
41 AVO1 PRUUKIN CHRYSTAL HELSKY
42 NUO1 PRUUKIN FIIN HELSKY
43 NUO1 RYSSÄKOSKEN CISSE
44 VOI1 RÅVATJ JUUSO
45 NUO1 TAKAPELLON NIEIDA
46 NUO1 TAKAPELLON PETU
47 NUO1 TAKAPELLON YKÄ
48 AVO1 TAKA-TAPIOLAN MIMMI
49 AVO1 TAKA-TAPIOLAN MOONA
50 VOI1 TAKA-TAPIOLAN NYKY-JÄTKÄ
51 VOI1 TORISAAREN TEMO
52 NUO1 TUOMELAN ERÄ-VELHO
53 NUO1 TUULIKAIRAN PRIMADONNA
54 NUO1 URI VOM THÜRINGER ZIPFEL
55 VOI1 VESAKON ELYSEE
56 AVO1 VESAKON FALDO
57 NUO1 VESAKON GIULIETTA
58 NUO1 VESAKON GRANJA
59 AVO1 WESTGROVE SIIRI
60 VOI1 WILLTRYN AMBROSIA
61 NUO1 XIENNA

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Jalostusvaatimus

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 14.12.2008 13:05

Lainaus KATARIINA MÄEN tutkimuksesta.

Perinnöllistä edistymistä tapahtuu, kun ominaisuuteen suotuisasti vaikuttavia geenejä kantavien eläinten osuus koko rodusta lisääntyy sukupolvi toisensa jälkeen. Suotuisten geeniversioiden osuus eläinjoukon geeniversioista kasvaa jalostuskoirien ollessa ominaisuuksiltaan rodun keskivertokoiria parempia.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Mannermainen kanakoira KAER 2008

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 20.12.2008 15:25

Mannermainen kanakoira

Tilastossa näkyy jaettu KAER palkinto koeluokista VOI, AVO ja NUO, jos tulos on 1, 2 tai 3.
Tuloksia on tallennettu yht. 1258 kpl.
Osa tuloksista on vielä tallentamatta.

yht. < KAER tallennettu 2008.12.22 SSK

221 < saksanseisoja, lyhytkarvainen

175 < saksanseisoja, karkeakarvainen

38 << bretoni

17 << saksanseisoja, pitkäkarvainen

13 << pienimünsterinseisoja

10 <<< weimarinseisoja, lyhytkarvainen

9 <<< spinone

8 <<< isomünsterinseisoja

5 <<< bourbonnais'nseisoja

6 <<< korthalsingriffoni

3 <<< weimarinseisoja, pitkäkarvainen

2 <<< unkarinvizsla, lyhytkarvainen

2 <<< bracco italiano

509 < Kaikki yhteensä

KAER VOI1 YHT. 35 kpl
KAER VOI2 YHT. 56 kpl
KAER VOI3 YHT. 18 kpl

KAER AVO1 YHT. 33 kpl
KAER AVO2 YHT. 129 kpl
KAER AVO3 YHT. 103 kpl

KAER NUO1 YHT. 39 kpl
KAER NUO2 YHT. 49 kpl
KAER NUO3 YHT. 47 kpl

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Re: Mannermainen kanakoira KAER 2008

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 22.12.2008 10:14

sko kirjoitti:Mannermainen kanakoira

Tilastossa näkyy jaettu KAER palkinto koeluokista VOI, AVO ja NUO, jos tulos on 1, 2 tai 3.
Tuloksia on tallennettu yht. 1258 kpl.
Osa tuloksista on vielä tallentamatta.

yht. < KAER tallennettu 2008.12.22 SSK

509 < Kaikki yhteensä

KAER VOI1 YHT. 35 kpl
KAER VOI2 YHT. 56 kpl
KAER VOI3 YHT. 18 kpl

KAER AVO1 YHT. 33 kpl
KAER AVO2 YHT. 129 kpl
KAER AVO3 YHT. 103 kpl

KAER NUO1 YHT. 39 kpl
KAER NUO2 YHT. 49 kpl
KAER NUO3 YHT. 47 kpl
KAER 1 < rodun nimi
45 <<<< saksanseisoja, lyhytkarvainen
44 <<<< saksanseisoja, karkeakarvainen
8 <<<<< bretoni
5 <<<<< saksanseisoja, pitkäkarvainen
3 <<<<< pienimünsterinseisoja
1 <<<<< weimarinseisoja, lyhytkarvainen
1 <<<<< unkarinvizsla, lyhytkarvainen
0 <<<<< spinone
0 <<<<< isomünsterinseisoja
0 <<<<< korthalsingriffoni
0 <<<<< bourbonnais'nseisoja
0 <<<<< weimarinseisoja, pitkäkarvainen
0 <<<<< bracco italiano
107 <<< Kaikki yhteensä

KAER 2 < rodun nimi
115 <<< saksanseisoja, lyhytkarvainen
74 <<<< saksanseisoja, karkeakarvainen
16 <<<< bretoni
8 <<<<< saksanseisoja, pitkäkarvainen
4 <<<<< pienimünsterinseisoja
3 <<<<< weimarinseisoja, lyhytkarvainen
3 <<<<< spinone
3 <<<<< isomünsterinseisoja
3 <<<<< korthalsingriffoni
3 <<<<< bourbonnais'nseisoja
1 <<<<< bracco italiano
1 <<<<< unkarinvizsla, lyhytkarvainen
0 <<<<< weimarinseisoja, pitkäkarvainen
234 <<< Kaikki yhteensä

KAER 3 < rodun nimi
61 <<<< saksanseisoja, lyhytkarvainen
57 <<<< saksanseisoja, karkeakarvainen
14 <<<< bretoni
6 <<<<< pienimünsterinseisoja
6 <<<<< weimarinseisoja, lyhytkarvainen
6 <<<<< spinone
5 <<<<< isomünsterinseisoja
4 <<<<< saksanseisoja, pitkäkarvainen
3 <<<<< korthalsingriffoni
3 <<<<< weimarinseisoja, pitkäkarvainen
2 <<<<< bourbonnais'nseisoja
1 <<<<< bracco italiano
0 <<<<< unkarinvizsla, lyhytkarvainen
168 <<< Kaikki yhteensä

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 26.12.2008 12:29

2008.12.26 tallennetut KAER tulokset yht. 1278 kpl.

KAER tulokset tulosluokan ja tulosten määrän mukaan.

VOI1 35, VOI2 57, VOI3 19, VOI0 128, VOI- 67, Yht. 306 kpl.

AVO1 34, AVO2 131, AVO3 106, AVO0 226, AVO- 84, Yht. 581 kpl.

NUO1 40, NUO2 49, NUO3 47, NUO0 235, NUO- 20, Yht. 391 kpl.


KAER>>> KAER>>> KAER>>> KAER
1 >>>>> 2 >>>>> 3 >>>>> Kaikki yht.

kpl >>>> kpl >>>> kpl >>>> kpl << rodun nimi
46 >>>> 75 >>>> 57 >>>> 421 << saksanseisoja, karkeakarvainen
45 >>>> 116 >>> 65 >>>> 515 << saksanseisoja, lyhytkarvainen
8 >>>>> 17 >>>> 14 >>>> 118 << bretoni
5 >>>>> 8 >>>>> 4 >>>>> 46 <<< saksanseisoja, pitkäkarvainen
3 >>>>> 4 >>>>> 6 >>>>> 13 <<< pienimünsterinseisoja
1 >>>>> 3 >>>>> 6 >>>>> 25 <<< weimarinseisoja, lyhytkarvainen
1 >>>>> 1 >>>>> 0 >>>>> 19 <<< unkarinvizsla, lyhytkarvainen
0 >>>>> 3 >>>>> 6 >>>>> 23 <<< spinone
0 >>>>> 3 >>>>> 5 >>>>> 13 <<< isomünsterinseisoja
0 >>>>> 3 >>>>> 3 >>>>> 18 <<< korthalsingriffoni
0 >>>>> 3 >>>>> 2 >>>>> 8 <<<< bourbonnais'nseisoja
0 >>>>> 1 >>>>> 1 >>>>> 16 <<< bracco italiano
0 >>>>> 0 >>>>> 3 >>>>> 8 <<<< weimarinseisoja, pitkäkarvainen
0 >>>>> 0 >>>>> 0 >>>>> 2 <<<< pont-audemerinspanieli
0 >>>>> 0 >>>>> 0 >>>>> 1 <<<< unkarinvizsla, karkeakarvainen

109 >>> 237 >>> 172 >>>> 1278 < Kaikki yhteensä 2008.12.26

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

KAER tilasto

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 28.12.2008 13:00

Rekisteröinnit 2003 – 2007, kaikki mannermaiset yht. 4039 kpl

KAER kokeeseen osallistuneiden rotujen rekisteröinnit 2003 – 2007, yht. 3918 kpl.


2008.12.28 tallennetut KAER tulokset yht. 1343 kpl.

KAER kokeeseen osallistuneita koiria on yht. 685 kpl.

Palkintoon johtaneita tuloksia on kertynyt yht. 557 kpl.


KAER tulokset tulosluokan ja tulosten määrän mukaan.

VOI1 42, VOI2 62, VOI3 20, VOI0 131, VOI- 71, Yht. 326 kpl.

AVO1 37, AVO2 140, AVO3 112, AVO0 232, AVO- 88, Yht. 609 kpl.

NUO1 42, NUO2 52, NUO3 50, NUO0 244, NUO- 20, Yht. 408 kpl.


KAER>>> KAER>>> KAER>>> KAER>>> KAER>>> Koekäynnit
1 >>>>> 2 >>>>> 3 >>>>> palk. yht.> Koirat >> kaikki yht.

kpl >>>> kpl >>>> kpl >>>> kpl >>>> kpl >>>> kpl << rodun nimi ja rekisteröinnit vuosina 2003 – 2007 kpl
54 >>>> 127 >>> 70 >>>> 251 >>>> 267 >>> 554 << saksanseisoja, lyhytkarvainen , 1137
47 >>>> 79 >>>> 59 >>>> 185 >>>> 226 >>> 435 << saksanseisoja, karkeakarvainen , 1393
8 >>>>> 17 >>>> 14 >>>> 39 >>>> 61 >>>> 118 << bretoni , 437
6 >>>>> 9 >>>>> 4 >>>>> 19 >>>> 26 >>>> 49 <<< saksanseisoja, pitkäkarvainen , 114
3 >>>>> 4 >>>>> 8 >>>>> 15 >>>> 32 >>>> 49 <<< pienimünsterinseisoja , 228
2 >>>>> 3 >>>>> 7 >>>>> 12 >>>> 12 >>>> 27 <<< weimarinseisoja, lyhytkarvainen , 119
1 >>>>> 2 >>>>> 0 >>>>> 3 >>>>> 16 >>>> 21 <<< unkarinvizsla, lyhytkarvainen , 142
0 >>>>> 3 >>>>> 6 >>>>> 9 >>>>> 8 >>>>> 23 <<< spinone , 83
0 >>>>> 3 >>>>> 5 >>>>> 8 >>>>> 6 >>>>> 13 <<< isomünsterinseisoja , 42
0 >>>>> 3 >>>>> 3 >>>>> 6 >>>>> 9 >>>>> 19 <<< korthalsingriffoni , 46
0 >>>>> 3 >>>>> 2 >>>>> 5 >>>>> 2 >>>>> 8 <<<< bourbonnais'nseisoja , 19
0 >>>>> 1 >>>>> 1 >>>>> 2 >>>>> 11 >>>> 16 <<< bracco italiano , 123
0 >>>>> 0 >>>>> 3 >>>>> 3 >>>>> 6 >>>>> 8 <<<< weimarinseisoja, pitkäkarvainen , 9
0 >>>>> 0 >>>>> 0 >>>>> 0 >>>>> 2 >>>>> 2 <<<< pont-audemerinspanieli , 9
0 >>>>> 0 >>>>> 0 >>>>> 0 >>>>> 1 >>>>> 1 <<<< unkarinvizsla, karkeakarvainen , 17

121 >>> 254 >>> 182 >>> 557 >>> 685 >>> 1343 < Kaikki yhteensä 2008.12.28

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 30.12.2008 10:37

"Perinnöllistä edistymistä tapahtuu, kun ominaisuuteen suotuisasti vaikuttavia geenejä kantavien eläinten osuus koko rodusta lisääntyy sukupolvi toisensa jälkeen. Suotuisten geeniversioiden osuus eläinjoukon geeniversioista kasvaa jalostuskoirien ollessa ominaisuuksiltaan rodun keskivertokoiria parempia. "


4.039 rekisteröityä mannermaista seisojaa, joista
685 koiraa käynyt kokeissa, joista
557 palkittu.
--> 80 % mannermaisista yltää palkinnoille.
Noin puolet palkituista yhtä hyvä tai parempi kuin taso nuo2 ja AVO2
--> JALOSTUSREKISTERIN VAATIMUSTASO LINJASSA TAVOITTEISIIN.
Koearvostelua ei tarvitse tiukentaa tai höllentää.

Kaksi kolmesta koirasta ei käy kokeissa.
--> hukataan vähintää puolet potentiaalisista jalostusyksilöistä, jolloin
--> haitallinen geeniperimän kapeneminen jatkuu koko ajan.

Koekäyntipelko aiheeton verrattaessa palkinnoille yltäneisiin.

Ohjaajien koulutus --> kokeisiin kannustaminen --> parasta toimintaa
koirakantojemme hyväksi !!
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

Mikko Riutola
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 32
Liittynyt: 7.5.2007 14:49

Viesti Kirjoittaja Mikko Riutola » 30.12.2008 11:09

Jukka Rouhiainen kirjoitti:"
Kaksi kolmesta koirasta ei käy kokeissa.
--> hukataan vähintää puolet potentiaalisista jalostusyksilöistä, jolloin
--> haitallinen geeniperimän kapeneminen jatkuu koko ajan.

Koekäyntipelko aiheeton verrattaessa palkinnoille yltäneisiin.

Ohjaajien koulutus --> kokeisiin kannustaminen --> parasta toimintaa
koirakantojemme hyväksi !!
Tätä linjausta "tukee" hienosti uusimmassa lehdessä ollut haastattelu jossa joku ylituomari (ei ole lehti käsillä enkä nyt muista nimeä) oli pahoittanut mielensä kun kokeissa käydään "harrastelemassa".
Tämä nyt on vain irroitettu lause ko. artikkelin lopusta, jokaisen kannattaa se lukea kokonaisuudessaan.
Itse en kyllä voinut kuin ihmetellä tuollaisen tekstin julkaisua lehdessä, jonka lukijakunta kuitenkin on suurimmaksi osaksi meitä "harrastelijoita".

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 30.12.2008 12:02

riude kirjoitti:
Jukka Rouhiainen kirjoitti:"
Kaksi kolmesta koirasta ei käy kokeissa.
--> hukataan vähintää puolet potentiaalisista jalostusyksilöistä, jolloin
--> haitallinen geeniperimän kapeneminen jatkuu koko ajan.

Koekäyntipelko aiheeton verrattaessa palkinnoille yltäneisiin.

Ohjaajien koulutus --> kokeisiin kannustaminen --> parasta toimintaa
koirakantojemme hyväksi !!
Tätä linjausta "tukee" hienosti uusimmassa lehdessä ollut haastattelu jossa joku ylituomari (ei ole lehti käsillä enkä nyt muista nimeä) oli pahoittanut mielensä kun kokeissa käydään "harrastelemassa".
Tämä nyt on vain irroitettu lause ko. artikkelin lopusta, jokaisen kannattaa se lukea kokonaisuudessaan.
Itse en kyllä voinut kuin ihmetellä tuollaisen tekstin julkaisua lehdessä, jonka lukijakunta kuitenkin on suurimmaksi osaksi meitä "harrastelijoita".
Onkohan ko. teksti nyt kuitenkin käsitetty väärin? Epäilen, että "kyseinen tuomari" mielipiteellään tarkoittaa niitä ohjaajia, jotka kerta toisensa jälkeen, kymmeniä ja kymmeniä kertoja tuovat koiransa kokeisiin, vaikka sen rahkeet on jo nähty. Samalla viedään ehkä paikka siltä "ujolta" ohjaajalta ja hänen koiraltaan. Tästä viimeksi mainitusta se tieto olisi tärkeää saada, ei siitä, joka harrastaa kokeita tai ramppaa siellä saadakseen tuloksen muotovalion arvoa varten. Itse käsitän Pekan kommentin niin, ettei kokeisiin ole mitään järkeä toistamiseen viedä koiraa, jolla ei pysty metsästämään. Jokaisen seisojan ottajan pitäisi taas tietää milloin koiralla pystyy metsästämään.
Kuva

Mikko Riutola
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 32
Liittynyt: 7.5.2007 14:49

Viesti Kirjoittaja Mikko Riutola » 30.12.2008 12:12

Jo vain, mutta veikkaisin etten ole ainoa jolle artikkeli ei tuolla lailla auennut.
Pitääpä lukaista illalla uudestaan jos se sieltä irtoaisi.

Hannu Kyllönen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 14.2.2006 21:03
Paikkakunta: Kiiminki

Viesti Kirjoittaja Hannu Kyllönen » 30.12.2008 12:56

Toisaalta myös puutteellisen ulkomuodon (tai rakenteen) omaavien aikuisnäytöt hukataan. NUO-luokan startit eivät välttämättä käyttöominaisuuksia vielä paljasta.

Tällä en tarkoita jalostusyksilöiden menetystä suoranaisesti, koska puutteellisen ulkomuodon (tai rakenteen) omaavia koiria ei tulisi käyttää, vaan lähinnä koiran edustaman linjan/suvun käyttöominaisuusnäyttöjen menetystä. Niillähän voi olla ja varmaan onkin koirayksilöä itseään laajempi jalostuksellinen merkitys. Tällä viittaan myös ao lainaukseen.
sko kirjoitti:"Perinnöllistä edistymistä tapahtuu, kun ominaisuuteen suotuisasti vaikuttavia geenejä kantavien eläinten osuus koko rodusta lisääntyy sukupolvi toisensa jälkeen. Suotuisten geeniversioiden osuus eläinjoukon geeniversioista kasvaa jalostuskoirien ollessa ominaisuuksiltaan rodun keskivertokoiria parempia. "

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 30.12.2008 13:00

Jukka Rouhiainen kirjoitti:Ohjaajien koulutus --> kokeisiin kannustaminen --> parasta toimintaa
koirakantojemme hyväksi !!
Allekirjoitan edellisen. Mitä olen reppukoiramiesten kanssa porissut, esille on tullut muutama syy miksi kokeisiin ei haluta osallistua. Eniten esille noussut seikka on, että kun ei mene kokeisiin voi metsästää koiralla kuten ite haluaa. Tarkoittaa että aika yleinen suhtautuminen peräänmenoon = "haittaa vain koetoimintaa". Lisäksi useimmilla on (väärä)käsitys, että sen riistyön tulee mennä kuten elokuvissa, ennenkuin siitä palkitaan ja heille riittää jotta linnun saa reppuun.

Eli ohjaajien koulutusta + kokeisiin kannustamista kaivataan.

Ite olen omassa pienessä mielessä hajatellut, että jos pienennettäisiin kynnystä osallistua nuortenluokkaan. Lopetetaan koiran arvostelu siihen hetkeen kun se löytää linnun. Tällöin kasvattajien olisi helpompi motivoida nykyistä useampi "reppumies" käyttämään koiransa kokeissa. Onnistuneen alun + todellisemman kuvan koetoiminnasta jälkeen, motivaatio kouluttaa koiraa paremmin sekä kynnys osallistua oikeisiin kokeisiin voisi olla nykyistä useammalla.

Ja sitten lopuksi semmonen oma huomio, ettei meillä ole resursseja testata koko koirakantaa. Pitäisi saada samalla starttimäärälle vain testattua useampi koira. Aika vaikea yhtälö ainakin täältä katsottuna..

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 30.12.2008 14:24

Koirien liiallista kokeissa käyttämistä ei mitenkään tue tilasto koekäynneistä.

1343 koekäyntiä, joissa
685 koiraa. Siis keskimäärin yksi koira
2 kertaa kokeissa :? :roll:

6 % koirista käynyt enemmän kuin kuusi kertaa kokeissa
52 % koirista käynyt enemmän kuin kaksi kertaa kokeissa

48 % koirista käynyt vain kerran tai kaksi :o !!

Ajatellaanpa "harrastelijaa", joka osallistuu Junkkariin (1xNUO), kolme kertaa AVO-luokkaan (sis AVO1!) ja kolme kertaa VOI-luokan kokeeseen. Moniko on VOI1-tuloksen saavuttanut alle em koekäyntimäärän?

Tilastoissa seitsemän koekäynnin määrään yltää vain alle 4 % koirista !!
Jos koiraa käytetään Junkkarissa, AVO-luokassa fasaanilla ja metsässä, ylitetään jo 50 % nykyinen taso tällä kolmella koekerralla. Kolme koeluokkaa edellyttää jo kolmea käyntiä.... 8)

Omastakin mielestäni osaltaan "harrastelua", mutta laitan oman ensimmäisen koirani koehistorian alle: :wink:
LIMON ROSE SF14263/93
NUO2 1 krt
AVO0 5 krt
AVO3 3 krt
AVO2 4 krt
VOI0 7 krt
VOI3 3 krt
VOI2 7 krt
yhteensä 30 kertaa kokeissa :roll: .

Jalostuksellinen taso selvillä puolenkymmenen ensimmäisen kokeen jälkeen. Voittajaluokan tulokset kertovat koiran suoritusvarmuudesta ja parivaljakon kyvyttömyydestä :lol: saavutta VOI1, kovin suurta jalostuksellista arvoa niillä ei ole.
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 30.12.2008 15:29

Jukka Rouhiainen kirjoitti:Koirien liiallista kokeissa käyttämistä ei mitenkään tue tilasto koekäynneistä.
Jos tuomareilla alkaa olla mutu että liiallisten koekäyntien määrä on kasvussa, niin kyllä siihen on luotettava. Tilastothan osoittavat asian vasta sitten kun se on jo housuissa.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 30.12.2008 19:52

markoa kirjoitti:
Jukka Rouhiainen kirjoitti:Koirien liiallista kokeissa käyttämistä ei mitenkään tue tilasto koekäynneistä.
Jos tuomareilla alkaa olla mutu että liiallisten koekäyntien määrä on kasvussa, niin kyllä siihen on luotettava. Tilastothan osoittavat asian vasta sitten kun se on jo housuissa.
Minusta tässä nyt on edelleen kyse eri asiasta. Ei tilastoista, ei määristä, vaan asenteesta.

Koekäyntimääriä ei ole liikaa, vaan Pekka tarkoittanee asennetta sen koiran esittämisen suhteen. Jos koira on rahkeensa näyttänyt, niin sitä on turha viedä kokeisiin. Jos koira kehittyy, niin tietysti se kannattaa ja pitääkin viedä kokeisiin. Myös jos ohjaajasta tuntuu, että "perhana, taas kävi huono tuuri, tämä koira on oikeesti parempi kuin tulos osoittaa", niin ei kun vaan. Varsinkin mettäkokeet ovat näillä lintukannoilla toisinaan olosuhteiden armoilla.

Jossain vaiheessa pitää kuitenkin herätä. Kymmenien käyntien määriä ei voi perustella oikein millään muulla kuin "harrastuksella".

Toivottavasti Pekka selventää tuota kommenttiaan, sillä en todellakaan usko hänen tarkoittaneen, että kokeissa käytäisiin yleisesti ottaen liikaa, vaan että em. lieveilmiöitä esiintyy ohjaajien asenteessa.
Kuva

Vastaa Viestiin