JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA lyhytkarvainen saksanseisoja

Eri rotujen harrastajien ja toimihenkilöiden tiedotteita.

Valvoja: Maarit Seppänen

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA lyhytkarvainen saksanseisoja

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 15.3.2010 20:08

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
1.1.2011 – 31.12.2015

LYHYTKARVAINEN SAKSANSEISOJA

http://www.saksanseisojakerho.fi/html/jtolkss.pdf

9.LIITTEET

1. KAER -säännöt

http://www.saksanseisojakerho.fi/html/KAER-s__nn_t.pdf

2. Rotumääritelmä FCI 7 119 lyhytkarvainen saksanseisoja

http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres ... oja307.pdf

3. KAER kokeessa esitettyjen koirien ominaisuudet ja tulokset

http://www.saksanseisojakerho.fi/html/l ... kooste.zip


Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen linkki

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20001070


ja eläinsuojelulaki ajantasaisena

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247


ja eläinsuojeluasetus ajantasaisena

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396
Viimeksi muokannut Seppo Koivula, 13.4.2010 20:04. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 15.3.2010 21:09

Nyt löytyy se viimoinenkin.

http://www.saksanseisojakerho.fi/html/l ... kooste.zip

HUOM! Kyseessä siis ZIP-tiedosto, joka imuroitava ja purettava omalla koneella. Koko pakattuna 800 kt, purettuna 6 Mt.
Kuva

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Liite, ominaisuudet

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 16.3.2010 07:18

3. KAER kokeessa esitettyjen koirien ominaisuudet ja tulokset

http://www.saksanseisojakerho.fi/html/l ... kooste.zip

Excel taulukko, johon on koottu n. kahdentuhannen koiran tiedot.
Sisältää koirakohtaiset linkit Saksanseisojakerhon ja Kennelliiton tietokantoihin.

Vanhojen koirien tiedoissa on puutteita.

Avatar
Petri Allén
KVA -keskustelija
Viestit: 96
Liittynyt: 22.11.2005 17:11
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja Petri Allén » 16.3.2010 20:43

Ihan uteliaisuudesta kyselen. Miten tai kuka on tämän exel- koosteen tehnyt? Aikamoinen paketti - kiitos.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Excel paketti

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 16.3.2010 21:05

Syyllinen

Kun ja jos löytyy korjattavaa, ilmoitelkaa.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Jalostus kooste

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 18.3.2010 22:03

Jalostus kooste

3. KAER kokeessa esitettyjen koirien ominaisuudet ja tulokset

Jos sinulla ei ole Excel taulukon käsittelyyn sopivaa ohjelmaa, olen tehnyt ko. taulukosta pdf- version.

Taulukkoa voi selata Adobe Reader ohjelmalla.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Käyttäytymiskoe

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 22.3.2010 09:30

Käyttäytymiskoe

http://www.goldenring.fi/m_harr/bh.htm

Mikä on käyttäytymiskoe?

Käyttäytymiskoe on kehitetty Keski-Euroopan palveluskoirakokeiden esikokeeksi. Siellä kaikkien koirien on suoritettava koe hyväksytysti ennen kuin ne saavat osallistua varsinaisiin palveluskoirakokeisiin. Saksassa edellytetään käyttäytymiskokeen hyväksyttyä suoritusta myös esimerkiksi agilityyn osallistuvilta koirilta ja se on erittäin suosittu kaikkien koirien sosiaalisuuden mittarina.
Suomessa käyttäytymiskoe otettiin ensin käyttöön suojelukokeen esikokeena.
Vuoden 2000 alusta käyttäytymiskoe on Suomessa pakollinen esikoe kaikkiin palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin, jos koira ei ole ennen vuotta 2000 osallistunut palvelus-tai pelastuskoirakokeeseen. Se soveltuu myös erinomaisesti kaikkien koirien sosiaalisuuden ja koulutustason mittaamiseksi.

Käyttäytymiskokeen säännöt seuraavat alkuperäistä saksalaista säännöstöä ja muuttuivat vuoden 2003 alusta. Muutokset koskivat lähinnä kaupunkiosuutta ja yleisiä sääntöjä tottelevaisuusosion säilyessä ennallaan sekä koe jaettiin kahteen muotoon: BH - Varsinainen käyttäytymiskoe sekä BHA - Sama koe ilman laukauspelottomuutta.

Vuoden 2004 aikana koe muuttui vielä niin, että kokeessa ei testata laukauspelottumuutta (= ei ammuta enää vapaanaseuraamisen aikana kahta laukausta (6mm) noin 5 sekunnin välein).

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Tottelevaisuuden ohjelma ja periaate

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 23.3.2010 10:06

MANNERMAISTEN KANAKOIRIEN TOTTELEVAISUUSKOKEEN SÄÄNNÖT:

http://www.saksanseisojakerho.fi/Toko.pdf

Tottelevaisuuden ohjelma ja periaate:

Suukomentoa koiran ohjaamisessa käytetään yleensä silloin, kun koira on ohjaajan vierellä tai lähietäisyydellä. Kun koira on etäällä haussa tai noudossa, sen ohjaamiseen käytetään useimmiten pilliä. Käsimerkkejä koiran ohjaamiseen käytetään, kun koiralla on esim. pillityksen jälkeen katsekontakti ohjaajaansa ja sille halutaan näyttää suuntaa. Käsimerkit koiran ohjauksessa ovat tarpeen myös silloin, kun kahdella koiralla metsästettäessä ei haluta häiritä toisen koiran työskentelyä.
Arvosteluasteikko on 5 – 10 pistettä.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

JALOSTUSREKISTERI

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 24.3.2010 10:31


Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 25.3.2010 09:32

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

1.1.2011 – 31.12.2015

LYHYTKARVAINEN SAKSANSEISOJA


JTO:t tulee olla jäsenistön luettavissa kotisivuilta 1kk ennen vuosikokousta.

JTO:n käsittelyä ja hyväksymistä edesauttaa, jos muutostarpeet ovat tiedossa etukäteen, siis ennen vuosikokousta edeltävää roturyhmän kokousta.

Valmiiksi muotoiltuja muutosesityksiä voi lähettää lkss jalostusneuvojalle.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

KOIRIEN EPILEPSIA

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 25.3.2010 14:12

KOIRIEN EPILEPSIA

http://www.koiranjalostus.fi/Hanna_kandi.htm

mmyo Hanna Bragge



7. Yhteenveto ja johtopäätökset

Epilepsia on hyvin monimuotoinen sairaus, jota esiintyy tietyissä roduissa merkittävässä osassa yksilöitä. Useiden rotujen tutkimuksissa on yleisyydeksi saatu selvästi keskimääräiseksi arvioitua osuutta suurempia lukuja. Tämä voi johtua osin siitä, että sairauden yleisyyttä koko koirapopulaatiossa on hyvin vaikea arvioida ja tutkimusten antamat lukumäärät voivat olla harhaisia tiedonkeruumenetelmistä johtuen. Tässä esitettyihin prosentteihin tulee siten suhtautua erittäin kriittisesti ja kääntyä yleisyyttä koskevien tietojen kohdalla mieluummin esimerkiksi rotuyhdistysten tai -järjestöjen puoleen. Suuret prosentit voivat kuitenkin johtua myös siitä, että sairastuneiden määrä on todellisuudessakin suuri ja mahdollisesti jopa kasvamassa. Vaikka epilepsia ei yleensä ole hengenvaarallinen, koetaan se rotujärjestöjen ja omistajien kannalta ongelmalliseksi sairaudeksi, jota halutaan vastustaa jalostuksen keinoin.

Epilepsia tarkoittaa toistuvia purkauksellisia toimintahäiriöitä aivojen hermokudoksessa. Kohtauksiin johtavissa tilanteissa ja kohtausten ilmentymisessä esiintyvät erot johtuvat todennäköisesti siitä, että taudista esiintyy eri roduilla erilaisia muotoja. Ihmistutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia ja ihmisten epilepsia jaetaankin useisiin erilaisiin syndroomiin. Taudin erilaisten muotojen tutkimisen edellytyksenä on sekä epilepsioiden että erilaisten kohtausten luotettava erottaminen toisistaan ja luokittelun yhteneväisyys. Tässä on esiintynyt tutkijoiden välillä runsaasti erimielisyyttä, mutta yhtenäinen termistö ja luokittelu ovat vähitellen vakiintumassa. Ihmisillä käytetty luokittelu on osoittautunut tarkoitukseen sopivaksi ja sen kehitystä lienee syytä seurata edelleen, ellei koiratutkimuksessa kyetä esittämään paremmin sopivaa mallia.

Jalostuksen kannalta tulisi epilepsiaa diagnosoitaessa kiinnittää luotettavuuden ja tarkkuuden lisäksi erityistä huomiota siihen, onko kyseessä idiopaattinen vai symptomaattinen epilepsia. Perimällä on merkittävämpi osuus itsesyntyisen epilepsian kehittymisessä. Oikean luokittelun ja tarkan taudinkuvauksen avulla taas saatetaan kyetä arvioimaan esiintyykö populaatiossa yhtä vai useampia epilepsiamuotoja, millä on merkitystä perinnöllisyystutkimusten kannalta. Jalostuksen kannalta huomattavan hyödyllistä olisi myös mahdollisuus tunnistaa alhaisen kohtauskynnyksen yksilöt jopa ilman varsinaisten kohtausten puhkeamista. Tutkimuksissa saattaisi olla syytä tarkastella tarkemmin, olisiko tätä mahdollista toteuttaa esimerkiksi EEG:n avulla.

Sukupuolen vaikutuksesta epilepsiaan ja kohtauksiin on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tämä voi osaltaan tukea erilaisten periytymismekanismien olemassaoloa tai johtua myös esimerkiksi valikoituneista tutkimusmateriaaleista. Tutkimukset hormonitoiminnan vaikutuksista kohtauksiin saattaisivat antaa tästä lisätietoa. Sukupuolien välillä esiintyvä ero ei kuitenkaan sulje pois kynnysominaisuuden mahdollisuutta.

Perintötekijöiden merkitys koirien epilepsiassa on vasta avautumassa. Koirien ja ihmisten epilepsiassa on paljon yhteneväisyyksiä ja voidaan olettaa, että myös geneettisten tekijöiden osuus on samansuuntainen. Ihmisten erilaiset epilepsiasyndroomat ja niiden taustalla olevien geenien suuri määrä antavat mielikuvan siitä, mitä koiratutkimuksessa saattaa tulevaisuudessa olla odotettavissa. Epilepsian periytymistavoista jalostuksellisesti mielenkiintoisimpia ovat kvantitatiivisen ominaisuuden tavoin muodostuva kynnysmalli sekä yksinkertainen periytymismalli. Tutkimusmenetelmien suhteen lienee tehokkainta hyödyntää perinteisiä sukututkimuksia rinta rinnan molekyyligeneettisten tutkimusten kanssa.

Perinnöllisyystutkimusten vertailua vaikeuttaa tutkimusten erilaisuus aineistojen ja tutkimusmenetelmien suhteen. Kvantitatiivinen periytymistapa vaikuttaa tavallisimmalta, mutta rotujen välillä esiintyy eroja, jotka saattavat johtua eri roduissa esiintyvien epilepsioiden erilaisista genotyypeistä. Tulevista periytyvyystutkimuksista saadaan täten todennäköisesti suurin hyöty, mikäli ne edelleen tehdään rotukohtaisesti tiettyjen maiden populaatioista, mahdollisesti jopa vain keskittyen tiettyihin sukulinjoihin tai sairauden fenotyypin suhteen yhteneviin osapopulaatioihin.

Koirien epilepsian tutkimiseen ja jalostukseen liittyviä ongelmia kyettäisiin todennäköisesti vähentämään huomattavasti lisäämällä tietoa sairauden mekanismeista, yhdenmukaistamalla termistöä ja tutkimusmenetelmiä, tarkentamalla erilaisten feno- ja genotyyppien erottamista, kehittämällä sairaustietojen avoimempaa levittämistä sekä perustamalla sairaustietokantoja.

Periytymisasteita on laskettu vasta harvoille roduille, mutta niiden ja ihmistutkimuksista saatujen tulosten perusteella vaikuttaisi perinnöllisyydellä olevan huomattava merkitys myös kvantitatiivisten epilepsioiden kehittymisessä. Suurivaikutteisen geenin mahdollisuus on tullut esiin useammalla rodulla. Sukusiitosasteen vaikutus epilepsian puhkeamiseen näyttää vähäiseltä. On tosin mahdollista, että sen asema korostuu, mikäli kertautuvalla yksilöllä on ollut runsaasti sairaudelle altistavia geenejä tai esimerkiksi suurivaikutteisen geenin mutaatio. Joissain tutkimuksissa sairastuneiden ryhmän pienempi sukusiitosaste terveisiin verrattuna voi olla selitettävissä ulkosiitoksella, jonka avulla kasvattajat ovat pyrkineet vähentämään taudin esiintyvyyttä.

Koirien ensimmäisen epilepsiageenin tunnistamisen merkitys jäänee käytännön jalostustyössä lopulta vähäiseksi taudin harvinaisuuden vuoksi. Löydös on kuitenkin merkittävä avaus koirien epilepsian geenitasoiseen tutkimukseen ja voidaan toivoa, että se johtaa yhä suurempaan kiinnostukseen aihetta kohtaan. Kenties tulos auttaa löytämään syitä muillekin epilepsiamuodoille, jotta niiden vastustus jalostuksen keinoin helpottuisi.

Ennen kuin eri rotujen epilepsioiden periytymismekanismeista tai -asteista on saatu tarkempaa tietoa, on jalostuksessa edelleen järkevintä noudattaa vanhaa neuvoa, jonka mukaan ainakin mahdollisesti perinnöllisistä syistä kohtauksia saaneet ja sairaita jälkeläisiä tuottaneet yksilöt tulisi jättää käyttämättä jalostuksessa. Mikäli populaatiokoko sen mahdollistaa, voidaan harkita myös kohtauksia saaneiden yksilöiden muiden lähisukulaisten jalostuskäytön rajoittamista.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Kanakoirakerho JTO

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 27.3.2010 11:18

1. Kanakoirakerho - Hönshundssektionen Ry

Itse tein Saksanseisoja-lehteä parikymmentä vuotta sitten, ...... lukekaa vuosikokouksessa esitelty Pointterien Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) ...
www.kkk-hhs.fi/bbs_search

http://www.kkk-hhs.fi/page_view?p=1270& ... t=5&pa=186

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Narttu voidaan astuttaa tarkoituksella useammalla uroksella

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 30.3.2010 12:15

1. 1 Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. Kamreerintie 8 ...

Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat - Pikakatselu
Polveutumisen tarkistaminen ennen rekisteröintiä ..... PEVISA-ohjelmasta poikkeaminen ulkomailla tapahtuvan astutuksen tai tuontispermalla ...

http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres ... je2010.pdf


3.1. Polveutumisen tarkistaminen ennen rekisteröintiä
Jos kasvattaja on tietoinen siitä, että pentueen polveutumisessa on mahdollisesti epäselvyyttä,
tulee hänen kohdan 7.1. seuraamuksien välttämiseksi vapaaehtoisesti varmistaa pentueen
koirien polveutuminen ennen pentueilmoituksen toimittamista Kennelliittoon. Pentueen rekisteröinti
toteutetaan polveutumistutkimuksen tuloksen mukaisesti.
Jos pentueeseen syntyy useamman uroksen jälkeläisiä, ne voidaan rekisteröidä kohdan 3.2.
mukaisesti tehdyn polveutumistutkimuksen tuloksen perusteella, ei kuitenkaan eri kasvattajille.
Narttu voidaan myös tarkoituksella astuttaa useammalla kuin yhdellä uroksella, jolloin
polveutumistutkimus on aina pakollinen. Tutkimus tehdään kohdan 3.2. ohjeiden mukaisesti.

3.2. Koiran tai pentueen virallinen polveutumisen varmistaminen
Koiran tai pentueen polveutuminen voidaan osoittaa oikeaksi vapaaehtoisen
polveutumistutkimuksen avulla. Kennelliitto voi myös vaatia pentueen tai pentueeseen kuuluvan
koiran polveutumisen selvittämistä, jos on perusteltua epäillä polveutumisen oikeellisuutta.
Koirarekisteriohjeen kohdassa 4.1. määritellään myös, missä tapauksessa koiran tietojen
muuttaminen vaatii polveutumisen selvittämistä.
Jos Kennelliitto vaatii polveutumisen selvittämistä, kasvattaja ja uroksen sekä kunkin pennun
omistaja ovat velvollisia edistämään testin toteutumista.
Kennelliiton hyväksymälle polveutumistutkimukselle asetetaan seuraavat vaatimukset:
– Lähetteenä käytetään Kennelliiton lomaketta.
– Näytteet ottaa eläinlääkäri tai Kennelliiton valtuuttama henkilö.
– Koirien on näytteenottohetkellä oltava tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla
ja lähetteeseen merkitään, että näytteenottaja on tarkastanut koirien tunnistusmerkinnän.
Kukin näyte merkitään selvästi.
– Näytteet otetaan emästä ja pennuista sekä mahdollisuuksien mukaan kaikista
isäehdokkaista. Mikäli emä/isä on kuollut, voidaan sen genotyyppi yrittää päätellä
lähisukulaisten näytteiden avulla.
– Jos Kennelliitto katsoo tarpeelliseksi, tulee myös isovanhemmat tutkia.
– Näytteet tutkitaan Kennelliiton hyväksymässä laboratoriossa, joka antaa kirjallisen
polveutumistutkimuslausunnon.
– Kasvattaja vastaa polveutumistutkimuksen kustannuksista. Mikäli Kennelliitto on velvoittanut
suorittamaan polveutumistutkimuksen ja polveutuminen osoittautuu oikeaksi, Kennelliitto
hyvittää näytteiden ottokulut ja laboratorion polveutumistutkimuskulut.

http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres ... je2010.pdf

Jälkeläisten polveutumisen määritys tulee tehdä, jos perustellusta syystä
pentueen polveutumisen osoittaminen on tarpeellista ennen pentueen
rekisteröimistä. Polveutuminen tulee osoittaa oikeaksi Kennelliiton hyväksymän
laboratorion tekemän DNA-polveutumismäärityksen avulla.

http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres ... je2010.pdf

Koirien DNA-tunnisteet ja polveutumismääritykset
Lähetteet ja ohjeet

Hinnasto

Koska pentujen pelätään polveutuvan huolestuttavan usein eri vanhemmista kuin rekisterikirjoissa on ilmoitettu, Suomen Kennelliitto suosittelee kaikkien jalostukseen käytettävien koirien polveutumisen varmistusta DNA-määrityksen avulla. Kennelliiton hallituksen vuonna 2002 tekemän päätöksen mukaan, Finnzymes Diagnosticsin laboratoriossa varmistetun polveutumisen osoitukseksi lisätään P-kirjain koiran rekisterinumeron viimeiseksi merkiksi. Polveutumismäärityksessä tutkitaan pentu ja sen molemmat vanhemmat. Tutkimus voidaan myös tehdä yksittäiselle koiralle, jolloin koira saa DNA-tunnisteen. DNA-tunniste säilyy julkisessa tietokannassa tulevia polveutumismäärityksiä varten.
Virallisen DNA-tunnisteen tai DNA-polveutumismäärityksen teettäminen
1. DNA-näyte (karvanäyte, poskisolunäyte tai verinäyte) otetaan eläinlääkärin toimesta. Myös SKL:n kennelneuvojat voivat ottaa DNA-näytteen.
2. Näytteenottaja tarkistaa koiran tunnistusmerkintänumeron ja vertaa sitä rekisterikirjassa ilmoitettuihin tietoihin. Näytteenottohetkellä koiran siis pitää olla tunnistusmerkitty.
3. Näytteenoton yhteydessä täytetään Suomen Kennelliiton lähete DNA-määritystä varten.
4. Näytteenottaja lähettää näytteet ja Kennelliiton lähetteen Finnzymes Diagnosticsin laboratorioon postitse.
Lähetämme tutkimustuloksen, todistuksen tutkimuksesta, sekä laskun tutkimuksen teettäjälle postiennakolla kahden viikon sisällä näytteiden saapumisesta laboratorioomme.

http://diagnostics.finnzymes.fi/koirien_dna.html
http://diagnostics.finnzymes.fi/lahette ... hjeet.html
Viimeksi muokannut Seppo Koivula, 4.4.2010 12:08. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Saksassa (rodun kotimaa) rodun jalostus

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 31.3.2010 20:47

Lyhytkarvainen saksanseisoja

Saksassa (rodun kotimaa) rodun jalostus ei ole sattumanvaraista.
Kasvatustyötä varten on laadittu tiukat periaatteet, joita on noudatettava.

Käännös Google


2 artikla
Linkin takaa löydät lisää aiheesta.
http://www.deutsch-kurzhaar.de/zpw.htm

Jalostukseen vakaus emo eläinten

Rotu soveltuvuus

Hyväksytty jalostukseen löytyy kaikki-Saksan Shorthair, jonka jalostus valmiudet sääntöjen mukaisesti tässä lajissa järjestyksessä.
Positive jalostus edellytysten

Tarkastelun Solms, AZP, HZP tai VGP tässä (täydellinen vedellä työ on politiikan JGHV täytäntöön vettä pitää työhön sekä suuntaviivoja Saksan shorthair Association VBR-ankka).
Muoto arvo on vähintään "hyvä"
(Ennen parittelua, jonka säännöt JGHV sheet) on metsästyskäytäntöjä osoittautunut vaikeuksia. Mies tarvitsee naisen sanotaan jos tällaista näyttöä.
Vapaus lonkkavika
HD-vapaus on osoitettu kertomus Saksan lyhytkarva yhdistys tilata HD Todentajan (nykyisin Dr. Wolfram Lemmer, Bogenweg 10, 35085 Ebsdorfergrund, puh. 0 64 24 / 67 55). Tätä varten HD asiantuntijoita esittämään asianmukaisen röntgenkuva lantiosta, ja kantakirjan numero ja nimi koiran on X-rayed eingeröntgt läpivalaisukuvaan. X-ray mukana alkuperäinen sukutaulu, täytetty, VDH on kehittänyt muodossa HD-tutkimus ja tarkistaa hintoja perustettu yhtiökokouksen liiton Saksan lyhytkarva määrä (tällä hetkellä € 25,00).
Eikö koiran omistajien kanssa samaa mieltä arviointiin, hän voi pyytää tarjoilijalta hänen kustannuksellaan kertomus eläinlääkärin yliopistollista sairaalaa hänen valita
Viimeksi muokannut Seppo Koivula, 4.4.2010 12:00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hannu Päivänsalo
Juniori
Viestit: 5
Liittynyt: 2.3.2010 17:54
Paikkakunta: Lappeenranta

Viesti Kirjoittaja Hannu Päivänsalo » 31.3.2010 22:48

Aika paska käännöskone, vai ?
-HP-

Vastaa Viestiin