Mitä jalostus on ?

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Mitä jalostus on ?

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 16.5.2007 10:01

Mitä jalostus on?

Muutamilta kyseltyäni olen saanut vastauksia sellaisa kuten
-toimintaa parempien metsästyskäytöön sopivien seisojien saamiseksi
- parhaiden yksilöiden käyttöä jalostukseen erilaisin rajauksin
- kasvattajien tekemää työtä
- Saksanseisojakerhon tietojen keruuta ja julkaisemista
- jalostustoimikunnan linjaukset ja ohjaus
Hyviä poitteja sinänsä. Mutta onko siinä koko kuva ?
Kysymyksiin ketkä ovat rodun jalostajia, tulee yleensä eniten pentuja tuottaineiden kasvattajien nimiä. Määritelmiä jalostuksesta ja sen tekijöistä on yhtä paljon kuin on harrastajiakin. Voidaanko silloin puhua jalostuksesta, jos yhtenäistä, yhteisesti hyväksyttyä määritelmää ei harrastajista löydy. :?:

Eräs kasvattaja totesi, ettei Suomessa ole yhtään kasvattajaa, joka pystyisi viemään rotua eteenpäin. Hänen mielestään kaikki kasvattajat pennuttavat sattumanvaraisesti saatavilla olevilla koirilla, kuka tuottaa pentuja enemmän kuka vähemmän. Kenelläkään ei ole mahdollisuutta riittävän laajaan ja pitkäjänteiseen työhön ilman täysammattilaisuutta.
Yllä olevassa korostuu pitkäaikaisen harrastamisen antama näkemys. :?

Ylituomarin suusta kuultuna tervehdys"Tervetuloa mannermaisten seisojien jalostuskatselmukseen jota myös KAER-kokeeksi kutsutaan" kuullosti ensi alkuun hieman oudolta. Olen sisäistänyt ajatuksen niin, että seisojien kokeissa käyttäminen on aidointa jalostustyötä. Kaikki muu pohjautuu näiden tulosten hyödyntämiseen. Ilman näitä tietoja ei yksikään kasvattaja tee päätöstään. Kukaan ei ole niin ammattimainen, että kaikki tarvittava tieto olisi itsellä.

On kokonaisuuden kannalta aivan yhdentekevää, onko koiran taipumukset herätelty pussifasaanilla, metsissä tai tuntureilla. Ilman yhteistä metsätysaikka ei kukaan ole onnistunut saamaan hyvää metsästyskoiraa. Onneksi tämä edellytys on myös kokeissa. Onneksi :P Jos koira on kokeissa palkittu, se on osa pienistä jalostustiedon puroista, joista pystymme yhdessä ylläpitämään rodun tasoa.
Onko meillä yhteistä näkemystä jalostuksesta vai 5000 oman polun kulkijaa :?:
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

Avatar
Petri Koivisto
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 29.3.2007 11:18
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Petri Koivisto » 16.5.2007 13:15

Minun mielestä jalostaminen on rodun kehitäämistä siitösyksilö valintoja tekemällä. :)
Lyhyesti ja ytimekkäästi. En kyllä tiiä onko se koko totuus mutta näin minä asian ymmärtäsin.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 16.5.2007 16:52

Mielestäni jokainen joka omistaa kanakoiran, vaikuttaa omalta osaltaan jalostukseen - tahtomattaan tai tietoisesti.

Käytitpä koiraasi kokeissa tai et, käytitpä sitä näyttelyissä tai et, teitpä sillä pentuja tai et, hankitpa tulokset pellolta tai metsästä, koulutitpa koiraasi keinolla millä hyvänsä - kaikki nämä valinnat vaikuttavat kuitenkin omalta osaltaan siihen, millaisia koiria meillä jatkossa on.
Kuva

Lassi Hed
REPPUKOIRA!
Viestit: 107
Liittynyt: 22.11.2005 19:19
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Lassi Hed » 16.5.2007 18:07

En muista kuka ja milloin sanoi, mielestäni jalostuksen kannalta hyvin viisaita sanoja. "Suurin ansioni jalostuksen saralla on ollut, etten ole käyttänyt koiriani suvunjatkamiseen"

Jalostuksen kannalta monikin voisi vakavasti harkita "mitä erinomaista annettavaa juuri minun koirallani on rodun tulevaisuudelle" En äkkiseltään keksi yhtään niin loistavaa narttua, jolla pitäisi olla enemmän kuin kolme pentuetta tai ainoatakaan superurosta jonka kokonais jälkeläismäärä saisi ylittää 40-50kpl. Mielestäni näitä suuremmat jälkeläismäärät aiheuttavat vain suuria ongelmia tulevaisuuden jalostusvalinnoissa.

Ajatusmallina "Meidän Hupi polkee teidän kaikkien nartut" on aika kestämätön, olipa Hupin tittelit ja aikaansaadut jälkeläisnäytöt sitten mitä tahansa.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 17.5.2007 14:46

"Suurin ansioni jalostuksen saralla on ollut, etten ole käyttänyt koiriani suvunjatkamiseen"
Ainakin Väisäsen Ilkka on taannoin hiljentänyt parin kasvattajan jalostuskehut tokaisemalla noin :)
Kuva

Avatar
Petri Koivisto
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 29.3.2007 11:18
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Petri Koivisto » 20.5.2007 14:21

Kieltämättä aika osuva kommentti mutta jos kaikki ajattelee ja toimii noin ni mikä ihme on se voima joka saa koirien kannan pysymään jollakin tasolla edes?:)

Ja mun mielestä ois parempi että käytettäs ennemmin paljon eri koiria vaikka kaikki ei aivan huippuja ookkaan, mitä käytettään rodun tulevaisuuden rakentamisessa muutamaa huippukoiraa. Ei se rotua paranna että käytetään ainostaan niitä muutamaa huippua tervettä koiraa.Tulevaisuudessa kaikki on toisileen sukua taitaa ilmestyä kaikkia muita kivoja sairauksia.

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 24.5.2007 08:31

"Suurin ansioni jalostuksen saralla on ollut, etten ole käyttänyt koiriani suvunjatkamiseen"[
Suuri ansio se voi toki olla. Aivan yhtälailla se voi olla suuri tappio.
Varmaa jalostuksen kannalta on vain se, että ellei tee mitään, ei tule virheitäkään.
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

Jukka Hokkanen
REPPUKOIRA!
Viestit: 127
Liittynyt: 23.11.2005 16:19
Paikkakunta: Petäjävesi

Viesti Kirjoittaja Jukka Hokkanen » 24.5.2007 11:47

Mitä jalostus on? Valistunutta arvailua.

Avatar
Petri Koivisto
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 29.3.2007 11:18
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Petri Koivisto » 24.5.2007 14:55

Sitäkin..:) Yritystä ja erehdystä..

Red

Viesti Kirjoittaja Red » 24.5.2007 17:53

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmJalo ... .aspx?R=98

Täältä löytyy "jalostusurokset ja -nartut" 8)

Avatar
Petri Koivisto
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 29.3.2007 11:18
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Petri Koivisto » 25.5.2007 10:18

Mun mielestä ainaki karkkarin osalla ollaan menty parempaan päin ainaki äkkiseltään katottuna. Mut silti on aika suuri luku jos vuodessa rekisteröidyistä pennusta 20%:lla on sama isä...Tietysti vuodet vaihtuu..

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 25.5.2007 12:37

Jalostus taitaa olla sitä että selvitetään ensin itselle omat jalostustavoitteet. Mitä asetetaan päämääräksi ja mitä ominaisuuksia halutaan kehittää. Sen jälkeen määrätietoisesti pidetään kiinni tavoitteista jokaisen pentueen kohdalla. Aina ei kuitenkaan jokaisen pentueen kohdalla päästä oletettuihin tavoitteisiin tai yhdistelmä tuottaa muuten epätoivottuja yksilöitä.

Kaer-kokeet ovat hyvä jalostusmittari, mutta pitäisikö olla myös jonkinlainen muu koe/testi joka mittaisi enemmänkin henkisiä, perinnöllisiä ominaisuuksia, kuten arkuutta, luoksepäästävyyttä, uteliaisuutta, yms ?

Avatar
Petri Koivisto
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 29.3.2007 11:18
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Petri Koivisto » 25.5.2007 15:01

Kaer-kokeet ovat hyvä jalostusmittari, mutta pitäisikö olla myös jonkinlainen muu koe/testi joka mittaisi enemmänkin henkisiä, perinnöllisiä ominaisuuksia, kuten arkuutta, luoksepäästävyyttä, uteliaisuutta, yms ?
Noihin ominaisuuksiin luonnetesti on hyvä kunhan vain unohtaa loppupisteiden tuiottelun ja keskittyy siihen mitä seisojalta vaaditaan. Pelkät luonnetesti pisteet on sinällään aika turhaa materiaalia ku ei ne kerro koirasta mitään. Kaks TÄYSIN erilaista koiraa voi saada luonnetestistä samat pisteet. Jos haluaa tietää koiran luonteen oikean laidan ni pitää olla kattomassa paikan päällä. Just eilen olin seuraamassa luonnetestiä ja totesin että ei ne todellakaan kerro totuutta aina. Tietysti ois hyvä jos luonnetestin eri osa-alueiden pistemäärät näytettäs jossakin tietokannassa samanlai ku KAER-kokeiden tulokset saksanseisojakerhon tietokannassa. Se tietokantahan vois olla vaikka tuo ssk:n tietokanta :?: ku Kennelliiton tietokanta on tottunu antamaan vaan lopputuloksen..:) Siinä ois vähän kehittelyn paikkaa...

Mogvai

Mitä jalostus on ?

Viesti Kirjoittaja Mogvai » 16.7.2007 22:18

Kyllä luonnetestistä saa tosiaan muutakin tietoa kuin yhteispisteet, mutta pitäisikö ne saada näkyviin, koska kyllä pöytsikkä on olemassa??Yhteispisteistä näkee jotain, kun tietää mistä pisteitä käytännössä tulee eli ei ihan voi sanoa että "Pelkät luonnetesti pisteet on sinällään aika turhaa materiaalia ku ei ne kerro koirasta mitään.. " Myös kaer-kokeen 0-tulos voi olla arvostelultaan monin verroin paree kuin esim. 2. palkinto. jollain 60 pisteellä, kun lukee tuomareiden sanallisia arviointeja kokeen kulusta ja koiran+ohjaajan toimista.

Meitin koira sai mm. hermorakenteesta kertoimella 35= 70 pist. Tasapainoinen,

Kertoimella 15 seuraavat; Toimintakyky = -15 pist. Pieni(katseli rauhaksiin tilanteiden kehittymistä eikä alkuun tosiaan osannut/halunnut toimia mitenkään. Tempperamentti =30 pist., Kohtuullisen vilkas, Luoksepäästävyys = 45 pist., Hyväntahtoinen luoksepäästävä, avoin (silti tykkään ettei koirani tarttis päästää vieraita esim. autoon, joka on äijän pyhä paikka ja yhteistä saalista ei tartte alkaa jakaan vieraaseen laumaan kuuluvien kanssa) tietenkin, jos johtaja antaa siihen luvan.

Kertoimella 10 Taisteluhalu = 20 pist., Kohtuullinen

Kertoimella 8 Kovuus = 8 pist., Hieman pehmeä

Kertoimella uno Puolustushalu ja terävyys yht. 4 pist., järjestyksessä, Kohtuullinen, hillitty ja pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Sitten testataan laukaisupelottomuus, joka nyt on ~mutta kyllä jonkinasteista reagointia laukauksiin oli joillain ei ehkä voinut puhua laukausarka, mutta ehkä laukaisukokemattomia. Koe jouduttiin myös osan kohdalla keskeyttämään. Toisilla ehkä nuori ikä ja toisilla vaan luonteen heikkous ei kestänyt palveluskoirille suunniteltua luonnetestiä. Karkkarille sopii mielestäni aivan jollain tavalla näinkin.

Itse me tunnemme koiramme ja mielestäni tätä pöytsikkää tuijottamalla vieraampikin henkilö saa jonkinlaisen käsityksen koirani luonteesta. Eli omasta mielestä pitää jotakuinkin kutinsa tämä arvostelu. Kyllä kaikki kuuluu jalostuksessa huomioida; metsästystaipumukset, rakenne, luonne ja tietenkin tärkeimpänä myös terveys.

Jukka Rouhiainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 59
Liittynyt: 25.11.2005 17:00
Paikkakunta: Muurame

Viesti Kirjoittaja Jukka Rouhiainen » 17.7.2007 11:41

Luonneominaisuudet ovat siitä mukavia, että mitä enemmän niihin pääsee siälle, sen enemmän paiunoarvoa niille tulee jalostuksen kannalta :!:
Kuitenkaan ei milloinkaan pidä unohtaa käyttöominaisuuksien merkitystä. Luonneominaisuudet menevät niiden edelle vain estäessään tai haitatesssaan metsästykseen käyttöä .

Omakohtaisesti olen todennut Ruotsin testin ominaisuustulosten pitäneen paikkaansa. Pentueessa, jonka isä on luonnetestattu Ruotsissa, näyttävät ominaisuudet taipuneen selvästi isän testitulosten osoittamaan suuntaan. Vaikkei yksi pääsky kesää tee, on tämä havainto tukenut vaikutelmiani luonnetestauksen merkityksestä. Suurin apu luonnetiedoista kasvattajana on ollut uroksen luonneomianisuuksien SOPIVUUDEN arviointi. Ilman testiä se olis ollut täyttä arvausta.

En ole nostamassa luonnetestiä uudelleen käsittelyyn. Sen arvot ovat selvät, mutta työmäärään ja hyödynnettävyyteen nähden riittämättömät. Harrastajakunta tarvitsisi myös lisää osaamista luonteen arvioinnista.

Jalostuksen kannalta nostaisinkin esille mieluummin sopivuuden kuin testaus- tai koetulosten antamat pistemäärät. Käytämme tällä hetkellä PARHAITA yksilöitä jalostukseen. Näin pitää uskoa, jos tehollinen populaatio (=siitokseen käytetyt) on alle neljännes kaikista syntyneistä.
Tämän seurauksena tapahtuva geenipohjan kapeneminen pakottaa ottamaan terveyden ja luonteen yhä voimakkaammin huomioon metsästyskäyttöä mahdollisesti rajoittavina tekijöinä. Tilanne on vielä mielestäni varsin hyvä :), vaikka esimerkkejä hyvän käyttö- ja ulkomuotojalostustyön hukkaan menemisestä kertauneiden terveys- ja luonneongelmien puolelta löytyykin. Ei kuitenkaan onneksi hälyttävässä määrin, vielä!?

Kiinnittäisin huomiota täydellisyyden tavoittelun vaaroihin. Sellaista koiraa, jonka kaikki ominaisuudet olisivat rodun parhaat ei ole ollut, eikä tule. Kaikissa koirissa on puutteensa ja ansionsa. SOPIVASSA jalostusyhdistelmässä uros ominasisuuksillaan paikkaa nartun vajavaisuuksia heikentämättä nartun ansiokkaiksi todettuja ominaisuuksia. Tämä tietysti pätee myös uroksen näkökulmasta aivan samoin. Monasti tunnutaan vievän jalostusta "eteenpäin" :evil: unohtaen, että täydellisyys on hyvän pahin vihollinen :!: :idea: :!:
Jukka Rouhiainen
________________
Koirat tekevät sitä, mitä niille opetetaan. Ongelmana on, ettemme tiedä, mitä oikeastaan olemme opettaneet.

Vastaa Viestiin