Terveet koirat

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Terveet koirat

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 22.1.2008 11:37

Avoin kysymys koiran terveydestä, eläinlääkäreille ja koiran omistajille.

Mitä tauteja mannermaisen kanakoiran omistaja voi lemmikissään kohdata?

Suomen eläinlääkärilehti

https://oa.doria.fi/handle/10024/7338/browse-subject

koira - taudit - allergia

koira - taudit - araknoideakysta - ya

koira - taudit - ehrlichioosi

koira - taudit - epilepsia

koira - taudit - hemangiosarkooma

koira - taudit - hengityselinten taudit

koira - taudit - hermoston taudit

koira - taudit - idiopaattinen kylothorax

koira - taudit - idiopaattinen porttilaskimon hypertensio

koira - taudit - ihotaudit

koira - taudit - kapi

koira - taudit - kouristukset

koira - taudit - leishmaniaasi

koira - taudit - leukemia

koira - taudit - lihassairaudet

koira - taudit - loistaudit

koira - taudit - maligni lymfooma

koira - taudit - munuaistaudit

koira - taudit - mäyräkoirahalvaus

koira - taudit - niskakipu

koira - taudit - osteosarkooma

koira - taudit - penikkatauti

koira - taudit - perinnölliset taudit

koira - taudit - pyoderma

koira - taudit - pyothorax

koira - taudit - ruoansulatuselinten taudit

koira - taudit - sappiperitoniitti

koira - taudit - silmätaudit

koira - taudit - sydämen vajaatoiminta

koira - taudit - sydän- ja verisuonitaudit

koira - taudit - sydänmatotauti

koira - taudit - sydänpysähdys

koira - taudit - sydäntaudit

koira - taudit - syöpätaudit

koira - taudit - tuki- ja liikunelinten taudit

koira - taudit - tuki- ja liikuntaelinten taudit

koira - taudit - virtsateiden taudit

Kirsi Henttu
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 26
Liittynyt: 11.12.2005 09:43

Viesti Kirjoittaja Kirsi Henttu » 25.1.2008 21:24

Joo, ihan kaikki taudit A:sta Ö:hön jos käy paska mäihä.

Jussi Järvinen
KVA -keskustelija
Viestit: 80
Liittynyt: 23.11.2005 20:06
Paikkakunta: Ivalo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jussi Järvinen » 25.1.2008 23:34

Hyvä Kirsi ! Näin se menee......

-j-

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Käy tutustumassa

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 30.1.2008 20:03

Käy tutustumassa

KOKONAISVALTAISEN KOIRANJALOSTUKSEN TUKI RY
Hyvinvointi - Etiikka - Terveys – Ideologia

http://www.koiranjalostus.fi/artikkelit.html


Epäterveistä kauneusihanteista syntyy sairaita koiria Per-Erik Sundgren, perinnöllisyystutkija, valtionagronomi Sveriges landbruksuniversitet , Uppsala Julkaistu: "Forskning och Framsteg", 1995 Käännös: Heljä Marjamäki, 2000 Lähde:http://www.genetica.se

Pari riviä pennunostajalle

Ulkomuoto ja luonne, oppivaisuus ja yhteistyöhalu ovat kaikki verraten voimakkaasti perimän ohjaamia. Tästä aiheutuu riski, että ostaessaan pennun saa koiran, jolla on perinnöllinen heikkous, mutta se sisältää myös mahdollisuuden olla ostamatta ongelmakoiraa. Tarkistakaa ensin millä roduilla on verraten vähän ongelmia eläinlääkintätilastoissa. Vakuutusyhtiöiden lista on alkulähde, mutta kysykää neuvoa joltakin kokeneelta eläinlääkäriltä. Voimakkaasti periytyvillä ominaisuuksilla on tapana esiintyä myös sukulaisilla, koska ne kantavat paljon samoja perintötekijöitä. Tarkastakaa siksi molemmat vanhemmat ja jos mahdollista aiemmat puoli- tai täyssisaret ennen kuin ostatte pennun. Jos ette löydä ongelmakoiria lähisukulaisissa on riski huomattavasti pienempi, että juuri siitä pennusta, jonka ajattelitte ostaa tulisi ongelmakoira, jos vain itse käsittelette sitä oikein. Jos ette itse ole ajatelleet kilpailla koirallanne näyttelyissä, palvelus- tai metsästyskokeissa, ettekä ole ajatelleet käyttää koiraa jalostukseen, ei puhdasrotuisuus ole tarpeen.
Sekarotuinen on myös koira. Kiitos sille, ettei se varmaankaan ole sisäsiitetty, on perinnöllisten sairauksien ja vikojen säännönmukainen riski pienempi kuin monissa puhtaissa roduissa. Sekarotuisen pennun ostaminen on silti onnenkauppaa, sillä ei voi varmasti sanoa millainen se on isona. Koko ainakin säännönmukaisesti päätyy jonnekin vanhempien välimaastoon.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Rakkulaihotauti

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 2.5.2010 15:46

Rakkulaihotaudit

http://www.yso.fi/onki/mesh/?c=http%3A% ... D012872&q=*

http://www.punasukan.fi/terveys2.html

4. Epidermysosis bullosa Lyhytkarvaisen saksanseisojan perinnöllinen rakkula-ihotauti (junktionaalinen epidermolysis bullosa) ilmenee tavallisesti saman pentueen useammalla pennulla noin neljän viikon iässä. Sairastuneella koiralla syntyy rakkuloita ihon orvaskeden tyvikalvon kohdalle. Kliinisiä oireita ovat haavaumat korvan sisäpinnalla, suussa, poskien sisäpinnalla, ikenissä ja kielessä. Pentu voi myös hikoilla, minkä jälkeen haavaumia ilmestyy anturoihin ja kynsien ympärille, ja lopulta kynnet irtoavat. Haavaumat ovat erittäin kivuliaita, eikä pentu voi liikkua normaalisti. Vaikka pentu selviäisikin, se kärsii vaikeista kasvuhäiriöistä. Rakkula-ihotautiin ei ole hoitoa, vaan vaan koira on lopetettava. Rakkula-ihotauti on perinnöllinen sairaus. Se ei tartu koirasta toiseen, vaan siirtyy ainoastaan vanhemmilta pennuille. Sairaus ei myöskään puhkea yli kymmenen viikon iässä, joten joten on käytännöllisesti katsoen mahdotonta ostaa sairasta koiraa tai huomata aikuisen koiran sairastuneen rakkula-ihotautiin. Varsinaisen ongelman aiheuttaakin rakkulaihotaudin periytymistapa, joka voi vaarantaa koko rodun tulevaisuuden. Rakkulaihotauti periytyy Mendelin lakien mukaan resessiivisenä ominaisuutena, mikä tarkoittaa, että sairauden suhteen että heterotsygootit koirat ovat itse täysin oireettomia. Sairaus ilmenee, kun kaksi heterotsygoottista koiraa risteytetään. Tilastollisesti risteytyksestä saadaan 25% perimältään ja fenotyypiltään tervettä, 25 % sairaita pentuja, jotka eivät pysty periyttämään geeniä eteenpäin, ja 50 % fenotyypiltään terveitä koiria, jotka ovat kuitenkin geenin kantajia. Jos taas kantaja risteytetään geneettisesti terveen koiran kanssa, saadaan taas tilastollisesti 50% uusia taudin kantajia, jotka periyttävät tautia eteenpäin. Tauti siis leviää salakavalasti, kunnes koirakannassa on niin paljon kantajia, että yhtäkkiä syntyykin paljon pentuja, joilla on kliinisiä oireita. Saksassa on esiintynyt sairautta beauceronilla.

Rakkulaihotaudit Näytä 46 vieruskäsitettäPiilota vieruskäsitteet
∟Akantolyysi
∟Dyshidroosi
∟Epidermolysis bullosa
∟Hyvänlaatuinen limakalvopemfigoidi
∟Ihokeliakia
∟Monimuotoinen punavihoittuma
∟Pemfigus
∟Rakkula
∟Rakkulainen pemfigoidi
∟Raskausrokahtuma
∟Valorokko
∟Aikuisen ihonkovettumatauti
∟Aknea muistuttavat ihottumat
∟Angiolymfoidinen eosinofiilinen hyperplasia
∟Arpi
∟Dermatomyosiitti
∟Eksanteema
∟Ekseemat
∟Eryteema
∟Hikirauhasten sairaudet
∟Hiusten sairaudet
∟Ihofisteli
∟Ihohaavauma
∟Ihoinfektiot
∟Ihon kasvaimet
∟Ihon lupus erytematosus
∟Ihon poikkeavuudet
∟Iho-oireet
∟Ihottuma
∟Jalkaterän sairaudet
∟Juveniili ksantogranulooma
∟Kasvoihottumat
∟Keratoakantooma
∟Keratoosi
∟Kutina
∟Kynsien sairaudet
∟Käsi-ihottumat
∟Lipomatoosi
∟Mastosytoosi
∟Metaboliset ihotaudit
∟Nekrobioottiset häiriöt
∟Nisän sairaudet
∟Paikallinen skleroderma
∟Pannikuliitti
∟Papuloskvamoottiset ihotaudit
∟Perinnölliset ihotaudit
∟Pigmentaatiohäiriöt
∟Prurigo
∟Pyoderma
∟Päänahan ihottumat
∟Ruusufinni
∟Sääri-ihottumat
∟Talirauhasten sairaudet
∟Urbachin ja Wiethen lpioidiproteinoosi
∟Valoherkkyyssairaudet
∟Vaskulaariset ihotaudit
∟Yleistynyt ihonkovettumatauti

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 14.11.2011 11:39

Ja tähän sitten luonnollista jatkumoa...

Kuinka aikoo saksanseisojaväki puuttua tähän asiaan..?

http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit ... 72417.html
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Kennelliiton uusi jalostusstrategia

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 15.12.2011 21:19

Kennelliiton uusi jalostusstrategia edistämään rotukoirien terveyttä
http://www.kennelliitto.fi/FI/kennellii ... veytta.htm

Espoo, 30.11.2011 - Kennelliitto käynnistää lisätoimet edistääkseen rotukoirien terveyttä. Uusi jalostusstrategia hyväksyttiin Kennelliiton valtuustossa marraskuun lopussa. Rotujärjestöistä koostuva valtuusto sitoutui noudattamaan kymmenen kohdan tavoiteohjelmaa, jonka mukaisesti jalostetaan terveempiä koiria.

Kennelliitto on koko historiansa ajan edistänyt terveiden ja hyväluonteisten, käyttö-ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Asia on kirjattu myös Kennelliiton sääntöihin.

Rotukoirien terveyden edistämiseksi on tehty järjestelmällisesti töitä jo yli 20 vuotta muun muassa Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman PEVISAn avulla. Kennelliitto muistuttaakin, että terve ja liioittelematon rakenne sekä oikea luonne ovat koiran jokapäiväisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Kennelliitto vaikuttaa tähän niin jalostuksen kuin koulutuksen keinoin.

Kennelliiton valtuusto eli rotujärjestöjen edustajat vahvistivat kokouksessaan marraskuun lopulla Suomen Kennelliiton jalostusstrategian, joka koskee kaikkia koirarotuja. Uudella jalostusstrategialla tähdätään siihen, että koirat olisivat jatkossa terveempiä. Jalostusstrategia sisältää 10 kohdan tavoiteohjelman sekä kevätvaltuustossa 2012 käsiteltävän toimenpideohjelman. Tavoiteohjelma tulee voimaan 1.1.2012 ja sen 10 kohtaa ovat:

1. Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.

2. Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että käyttäytymiseltään eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.

3. Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.

4. Vakavien koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia, lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.

5. Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan.

6. Jalostukseen käytetään mahdollisimman pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria.
Koiran elinikää ei turhaan pitkitetä sen terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.

7. Jalostuksessa turvataan jokaisen rodun perinnöllinen monimuotoisuus.
Jalostuksen ohjauksessa pitää mahdollistaa aina, että kaikki kriteerit huomioon
ottaen vähintään 50 % rodun kannasta jää jalostuskäyttöön.

8. Kennelliitto tukee ja tuottaa toimintaa, jolla pyritään tiedon lisäämiseen koiran perinnöllisyydestä, terveydestä ja sairauksista.

9. Yhteistyötä eläinlääkäreiden ja alan tutkijoiden kanssa tiivistetään. Myös eläinlääkärit tukevat omalla toiminnallaan jalostusstrategian periaatteita ja tavoitteita.

10. Kennelliitto vaikuttaa Pohjoismaisen Kennelunionin eli PKU:n ja kansainvälisen koiranjalostusliiton FCI:n kautta kansainväliseen yhteisöön tiedon ja taidon lisäämiseksi koiranjalostuksessa. Kansainvälisessä yhteisössä toimitaan aina niin, että koirien terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä päämääriä.


Tavoiteohjelma sai kiitosta valtuutetuilta ja rotujärjestöjen edustajat haluavat entistä vahvemmin sitoutua terveen koiran jalostustyöhön. Myös hallituksen puheenjohtaja Helena Suni on tyytyväinen, että jalostusstrategia hyväksyttiin.

- Jalostusstrategia on sopusoinnussa Kennelliiton yleisten ja jalostusta ohjaavien sääntöjen sekä ohjeiden kanssa. Lisäksi jalostusstrategiassa on otettu huomioon eläinsuojelulaki, lakia täydentävä eläinsuojeluasetus ja Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma, Suni selvitti Eläinlääkäripäivillä 30.11.2011 pitämässään puheenvuorossa.

- Jalostusstrategian, rotujärjestöjen esittämien ja Kennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymien perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmien sekä rotujärjestöjen laatimien jalostuksen tavoiteohjelmien, ulkomuototuomari- ja muun koulutuksen avulla Kennelliitolla on syytä uskoa, että ihmisen parhaalla ystävällä on edessään eläinsuojelulain mukainen tulevaisuus, Helena Suni painotti.

Lisätietoja:
Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola
puh. 050 432 0844

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Geenitutkimuksen tavoitteena on tunnistaa geenivirheitä

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 29.5.2012 14:31

Distichiasis
http://www.koirangeenit.fi/projektit/tu ... tichiasis/

Distichiasis on silmäsairaus, jossa silmäluomessa kasvaa ylimääräisiä ulospäin kasvavia ripsiä. Ylimääräisiä ripsiä voi kasvaa sekä ylä- että alaluomessa. Distichiasis saattaa aiheuttaa sarveiskalvon ärsyyntymistä, silmätulehduksia, kyynelnesteen lisääntynyttä eritystä ja silmän siristystä. Distichiasista voidaan hoitaa nyppimällä ylimääräiset ripset pois, leikkaus- tai jäädytyshoidolla tai polttamalla. Usein kuitenkin ripset kasvavat takaisin. Distichiasista tavataan useilla eri roduilla ja sairauden oletetaan olevan perinnöllinen.
Koirien geenitutkimusryhmä kerää näytteitä kaikista roduista, joissa sairautta diagnosoidaan. Näytteen lisäksi distichiasista sairastavasta koirista tulisi täyttää kyselylomake.

Koirien perinnöllisiä silmäsairauksia
http://www.hallanevan.fi/silmasairaudet.html
RD
Retinan dysplasia, RD, eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshäriö on usealla rodulla perinnölliseksi epäilty tai todettu sairaus, jossa verkkokalvo kehittyy jo sikiökaudella palautumattomasti epänormaalisti. Verkkokalvon rakenne voi paikallisesti olla liikakasvuinen tai osin irtaantunut, muodostaen poimuja ja pienempiä tai laajempia irtaumia. Vakavimmassa tapauksessa koko verkkokalvo on irtaantunut.
RD jaetaan löydöksien perusteella kolmeen luokkaan. mRD, multifokaali RD, tarkoittaa että potilaalla on verkkokalvollaan (yhdessä tai molemmissa silmissä) 1 tai useampia poimuja. gRD, geograafinen RD, on mRD muutosta laajempi poimujen ja verkkokalvon ohentumien saarekemainen kertymä, joka jo todennäköisesti vaikuttaa näkökykyyn toisin kuin mRD. tRD eli totaali RD, verkkokalvo on kokonaisuudessaan irti. tRD potilas on usein syntymästään saakka sokea.
Rodusta riippuen mRD diagnoosin saaneita potilaita saa käyttää jalostukseen, kunhan valitulla puolisolla ei ko muutoksia ole. gRD ja tRD potilaita ei saa käyttää jalostukseen missään rodussa.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

SKL – FKK ry - Lonkkanivellausunto

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 14.6.2012 03:36

1. SKL – FKK ry - Lonkkanivellausunto
http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusj ... usunto.htm
HD (= hip dysplasia) eli lonkkanivelen kehityshäiriö on erityisesti suurikokoisilla ... SKL:n rtg-paneelin päätökseen, voi hän valittaa PKU.n röntgenpaneeliin.

Terveystulokset
Päiväys Kohde Tulos
4.6.2012 lonkkanivel [PKU:n paneeli] B/A
21.2.2012 lonkkanivel [SKL:n paneeli] D/C
3.2.2012 lonkkanivel C/B
4.1.2011 lonkkanivel C/B

Joskus valitus kannattaa :D

Lonkkanivellausunto
http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusj ... usunto.htm
Lonkkaniveldysplasia

HD (= hip dysplasia) eli lonkkanivelen kehityshäiriö on erityisesti suurikokoisilla koiraroduilla esiintyvä periytyvä sairaus, joka korkea-asteisena saattaa invalisoida koiran ja aiheuttaa sille kipua. Lue lisää

Virallisia lonkkakuvauksia tallennetaan vuosittain yli 12 000 kpl. Kuvaus perustuu usean rodun kohdalla PEVISA- (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) vaatimuksiin.

Kuvausikä

Virallinen lonkkakuvaus voidaan pääsääntöisesti suorittaa koiran täytettyä 12 kk. Tämä ei aina ole lonkkanivelten kannalta paras kuvausikä, vaan usein kannattaa odottaa pari kuukautta että koiran kasvuvaihe on ohi. Tietyillä kookkailla roduilla lonkkakuvaus voidaan PEVISA-ehtojen mukaisesti suorittaa vasta 18 kk ikäisille koirille.

Kuvauksen suorittaja ja suoritus

Röntgenkuvaus suoritetaan laillistetun eläinlääkärin valvonnassa. Koira rauhoitetaan, jotta ohjeiden mukainen kuvausasento olisi mahdollinen. Eläinlääkäri lähettää kuvat Kennelliittoon virallista lausuntoa varten. Nimi- ja osoitetiedot on tarkistettava huolellisesti allekirjoitettaessa röntgenlähetettä.

Virallinen lausunto

Virallinen lausunto annetaan vain Suomen Koirarekisterissä olevalle koiralle. Tuontikoiria ei rekisteröidä automaattisesti, vaan rekisteröintiä on pyydettävä kirjallisesti tai rastimalla ko. kohta rtg-lähetteessä.
Röntgenkuvien käsittely voi kestää noin kuukauden siitä kun kuvat ovat saapuneet Kennelliittoon.

Uusintakuvaus

Koira voidaan uusintakuvata, mutta vasta 6 kuukauden kuluttua edellisestä kuvauksesta. Jos uusintakuvaus kuitenkin tehdään kuvausteknisistä syistä, on kuvaus aiheellista tehdä mahdollisimman pian. Lausunnon antaja saa nähtäväkseen kaikki aiemmat kuvat. Koirasta annettu lausunto voi uusintakuvauksen johdosta muuttua.

Röntgenkuvien säilytys

Röntgenkuvat säilytetään Kennelliitossa FCI:n suositusten mukaisesti. Kuvat säilytetään vähintään 10 vuotta, minkä jälkeen ne voidaan hävittää.
Kuvat voidaan lähettää lainaan koiran omistajalle kirjallista pyyntöä vastaan.

Lausuntomaksu

Kuvien arvostelusta peritään Kennelliiton hallituksen määräämä lausuntomaksu (ks. hinnat).

Tuontikoirat ja jalostuskäytössä olevat ulkomaiset koirat

Tuontikoirista, ulkomaisista jalostuskoirista ja tuontisperman osalta hyväksytään lausunnot, jotka on annettu FCI:n asteikkoa käyttäen sekä lausunnot, jotka ovat verrattavissa FCI:n asteikkoon ja kuvausasento on ollut FCI:n suositusten mukainen. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että koira on ollut tunnistusmerkitty kuvaushetkellä.

Mikäli siitoskäyttöön aiotulle ulkomaiselle koiralle ei saada FCI:n arvosteluperiaatteiden mukaisesti annettua lausuntoa koiranomistajan kotimaassa, voidaan tunnistusmerkitty koira kuvauttaa FCI:n ohjeiden mukaisesti ja röntgenkuva lähettää arvosteltavaksi Kennelliittoon suomalaista lausuntoa varten (liitteeksi perustelut miksi ulkomaiselle koiralle halutaan lausunto Suomesta). Näin voidaan menetellä myös ennen ulkomaisen koiran ostoa.

Valitus

Mikäli omistaja on tyytymätön koiransa saamaan lausuntoon, voidaan kuvat hänen pyynnöstään arvioida SKL:n röntgenpaneelissa.

Kirjallisen (vapaamuotoisen) valituksen mukaan, joka lähetetään Kennelliiton tutkimusosastolle os. Kamreerintie 8, 02770 Espoo, on liitettävä kuitti suoritetusta valitusmaksusta. Valitusmaksu (2 x lausuntomaksu) on lonkka- tai kyynärlausunnosta 2 x 25 euroa ja lonkka- ja kyynärlausunnosta 2 x 35 euroa. Valitusmaksu maksetaan tilille Sampopankki FI75 8000 1502 0746 78. Valitusaika on 90 vrk siitä, kun lausunto on postitettu Kennelliitosta.

Mikäli valitus osoittautuu aiheelliseksi, valitusmaksu palautetaan.

Röntgenpaneeli

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on nimennyt luusto- ja nivelsairauksien asiantuntijatyöryhmän, jonka jäsenet arvioivat rtg-kuvat itsenäisesti. Lopullinen lausunto koostuu työryhmän jäsenten enemmistöpäätöksestä tai keskimmäisestä arviosta.

Työryhmän jäsenet ovat Prof. ELT Marjatta Snellman (professori emerita, eläinlääketieteen tohtori, Diplomate of the European College of Veterinary Diagnostic Imaging), Dos. ELT Kaj Sittnikow (dosentti, eläinlääketieteen tohtori, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri), ELL Kai Skutnabb (eläinlääketieteen lisensiaatti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri) sekä ELL Anu Lappalainen (eläinlääketieteen lisensiaatti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri).

Työryhmä kokoontuu 6-10 kertaa vuodessa.

Pohjoismainen (PKU) röntgenpaneeli

Mikäli koiran omistaja on tyytymätön SKL:n rtg-paneelin päätökseen, voi hän valittaa PKU.n röntgenpaneeliin.

Kirjallinen valitus lähetetään Kennelliiton tutkimusosastolle. Valitusmaksu on 4 x lausuntomaksu, kuitti liitetään valituksen mukaan. Valitusaika on 30 vrk siitä, kun SKL:n rtg-paneelin päätös on postitettu. Mikäli valitus osoittautuu aiheelliseksi, valitusmaksu palautetaan.

Valituksen kohteena olevat kuvat lähetetään Tanskan (DKK), Norjan (NKK) ja Ruotsin (SKK) Kennelliittoihin. Lopullinen lausunto koostuu PKU:n jäsenten enemmistöpäätöksestä tai keskimmäisestä arviosta.

PKU:n päätös on lopullinen.[/b]

marja katajamaa
REPPUKOIRA!
Viestit: 480
Liittynyt: 23.11.2005 18:25
Paikkakunta: avvil-city
Viesti:

Viesti Kirjoittaja marja katajamaa » 14.6.2012 14:23

Tuo lonkkatuloksen muutos ei ole ainakaan minulle mikään yllätys, sillä esim. Ruotsi ja Norja ovat aina arvostelleet kuvia paljon väljemmin kuin esim. Suomi ja Saksa. Nyt tuli vihdoin vahvistettua näyttöä siitä, etteivät heidän antamat lausunnot ole vertailukelpoisia Suomessa annettuihin. (Pari vuotta sitten oli lähes samankaltainen tapaus.) Aikaisemminhan Ruotsissa ei rotujärjestö saanut julkistaa edes heidän rajatapauslonkkia tietosuojaan vedoten, eli jos koirasi sukutaulussa on "kuvaamattomia" ruotsalaisiakoiria, niin syy on melkein selvillä... :roll:
Kuva

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 14.6.2012 19:31

:D

marja katajamaa
REPPUKOIRA!
Viestit: 480
Liittynyt: 23.11.2005 18:25
Paikkakunta: avvil-city
Viesti:

Viesti Kirjoittaja marja katajamaa » 19.6.2012 07:28

MOT
Kuva

Hannu Unger
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 17
Liittynyt: 4.1.2010 22:51
Paikkakunta: Nurmo

Viesti Kirjoittaja Hannu Unger » 22.6.2012 11:57

Niinpä niin!
Olisikohan Pohjoismaisilla liitoilla palaverin paikka, jos kriteerit ovat näin kaukana toisistaan?
Kumman arviointikriteerit ovat väärät? Suomi vai Ruotsi-Norja-Tanska?
Säännöthän ovat kuitenkin pohjimmiltaan samat.
Ketunhäntä kainalossa mietin onko jollain tietoa tai kokemuksia , että tulos olisi joskus parantunut välillä SKL-SKL:n paneeli?

Joka tapauksessa PKU edustaa ylintä päätäntävaltaa Pohjoismaissa, eli ko. koiran lonkat on B/A riippumatta Suomen arvioinnista, joka instanssien valtasuhteiden perusteella on ollut mielestäni pahasti väärä.

Ym. kirjoituksesta vain paistoi mielestäni pahasti läpi "D/C lonkkainen, sanoi siihen PKU mitä haluaa. Siellä arvostellaan väärin".

ELLER HUR?

Joka tapauksessa iloista ja kaunista Juhannusta kaikille tasapuolisesti koiran lonkkiin katsomatta :-).
-Kortti tuo ja kortti vie, mutta kanakoirametsästys, se se on onnenkauppaa-

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 9.7.2012 09:25

Jalostusindeksien laskentaa

http://katariinamaki.com/artikkelit/ind ... i2011.html

Katariina Mäki 2011

Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyvät BLUP-indeksit 38 rodun lonkka- ja/tai kyynärnivelen kasvuhäiriölle. BLUP-indeksi on tietyn aineiston perusteella laskettu arvio koiran geneettisestä tasosta jonkin ominaisuuden suhteen, eli se ennustaa mikä on koiran arvo jalostuseläimenä kyseisessä ominaisuudessa suhteessa rodun keskitasoon. Geneettinen taso saadaan esiin sukulaistulosten avulla sekä poistamalla kuvaustuloksiin vaikuttavien tekijöiden vaikutusta.

Katsotaanpa kahden rodun, saksanpaimenkoiran ja irlanninsetterin, esimerkkien avulla asiaa hieman tarkemmin.

Indeksilaskennassa koirien tuloksia selitetään malliyhtälön avulla
Indeksit lasketaan BLUP eläinmalli -menetelmällä, jossa koirien tuloksia mallinnetaan eli selitetään tilastollisen laskentayhtälön avulla. Koiran lonkka- ja kyynärkuvaustulokset (fenotyyppi) koostuvat sekä geenien (genotyyppi) että ympäristön vaikutuksesta.

Laskentayhtälö sisältää ne kuvaustuloksiin vaikuttavat tekijät, jotka löytyvät Kennelliiton tietokannasta tai ovat sieltä määriteltävissä, eli
koiran tulos = sukupuolen + iän + syntymävuoden + lausunnonantajan + pentueen + kasvattajan + muiden ympäristötekijöiden + geenien vaikutus.
Yhtälö siis sisältää kunkin koiran kohdalla paitsi tiedon sen rekisterinumerosta, myös sukupuolen, ikäluokan, syntymävuosiluokan, sekä lausunnonantajan, kasvattajan ja pentueen numerot. Laskennassa kaikki vaikuttaa kaikkeen eli kaikki laskentayhtälössä olevat tekijät otetaan huomioon samanaikaisesti.

Yhtälössä olevaa muiden ympäristötekijöiden vaikutusta kutsutaan myös jäännöstekijäksi. Sen selittämä osuus koostuu ympäristötekijöistä tai muista ilmiöistä, joita ei kyseisellä mallilla pystytä selittämään.
Kuvaajaa ei tällä hetkellä huomioida, koska erot röntgenkuvat ottaneiden eläinlääkärien välillä ovat käytännössä kovin pienet. Tilannetta kuitenkin seurataan, ja kuvaaja otetaan mukaan laskentaan, jos kuvaajien väliset erot muodostuvat tilastollisesti merkitseviksi.

Jos on näyttöä siitä, että rodun lonkka- ja kyynärniveliin vaikuttavat samat tai lähellä toisiaan sijaitsevat geenit (geneettinen korrelaatio), voi koiran taso lonkkanivelessä vaikuttaa myös sen kyynärindeksiin, ja toisin päin. Vaikutuksen voimakkuus riippuu geneettisen korrelaation vahvuudesta. Korrelaatio voi saada arvoja välillä 0-100 %, ja mitä suurempi luku on, sitä vahvempi on yhteys. Saksanpaimenkoiralla lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöiden välinen geneettinen korrelaatio on melko alhainen (17 %).

Laskentaohjelma analysoi aineiston uudestaan jokaisen päivityksen yhteydessä.

---
---
---


Tuontikoirien indeksiä ei aseteta sataan

Yleinen käsitys on, että tuontikoirien indeksit asetetaan sataan. Tarkkaan ottaen näin ei kuitenkaan ole. Ilman mitään tuloksia minkä tahansa koiran indeksi kuitenkin asettuu rodun keskitasoon, koska koirasta ei ole tietoa, joka antaisi olettaa muuta. Kun koira saa oman tai sukulaistuloksia, voi indeksi muuttua. Jos koiralla ei ole omaa tulosta, se saa indeksin vain, jos se on jonkun kuvatun koiran sukutaulussa. Tällaisen niin sanotun sukutaulukoiran indeksillä on usein alhainen arvosteluvarmuus, mutta myös siihen vaikuttavat sukulaistulokset, eli indeksi voi sukulaistulosten kertyessä muuttua ja samalla tulla varmemmaksi.

Tällä hetkellä indeksilaskennassa ovat mukana vain Suomessa annetut nivellausunnot.
Tuontikoirien arvosteluvarmuutta saadaan tulevaisuudessa parannettua, kun mukaan otetaan myös ulkomaiset kuvaustulokset.
Tällöin on aineistoon lisättävä myös tieto maasta, jossa tulos on saatu, jotta eri maiden väliset erot voidaan huomioida laskennassa.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Raportti koiranjalostuksesta Iso-Britanniassa

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 30.12.2012 14:29

Katariina Mäki
http://katariinamaki.com/kuka_1.html

Jalostuksen asiantuntija.

Raportti koiranjalostuksesta Iso-Britanniassa
http://katariinamaki.com/artikkelit/UK_dogreport2.htm

Raportti esittää kymmeniä ratkaisuehdotuksia

Tilanne on monimutkainen, koska intressitahoja ja erilaisia ongelmia on monia. Jokaisella rodulla on omat ongelmansa, joten mitään yksiselitteistä ratkaisua ei ole. Raportissa tuodaan kuitenkin esiin jopa 36 erilaista asiaa tai toimenpidettä, joista jokainen on askel parempaan suuntaan.

Raportti korostaa erityisesti neljää aluetta, joilla tarvitaan välittömiä toimenpiteitä:

1 Systemaattisen tiedonkeruun aloittaminen jokaisen yksilön sairauksista ja kuolinsyystä

2 Rekisteröintimääräysten muuttaminen estämään lähisukulaisyhdistelmien teko: vanhempi-jälkeläinen, veli-sisar, isovanhempi-jälkeläinen sekä puolisisarparituksista syntyvien pentujen rekisteröintikielto

3 Rekisteröintimääräysten muuttaminen mahdollistamaan uuden geneettisen materiaalin tuonti rotuihin: maatiaiskantojen käytön sekä risteytysten mahdollistaminen

4 Rotujen tason ja sen muutosten seuraaminen tärkeissä, hyvinvointiin liittyvissä ominaisuuksissa

Lisäksi suositellaan ainakin seuraavia toimenpiteitä:

5 Jokaisen rodun terveyden ja hyvinvoinnin eettinen arviointi, joka voi johtaa risteytyssuositukseen tai ääritapauksissa rodun kasvatuksen lopettamiseen

6 Suunnitelman tai tavoiteohjelman laatiminen jokaisen rodun ylläpitoon

7 Jalostusta varten tehtyjen terveystutkimusten ja geenitestien ohjeistuksen yhdenmukaistaminen

8 Rotujen perinnöllisen monimuotoisuuden lisääminen rohkaisemalla kasvattajia tuontikoirien ja pakastesiemenen käyttöön

9 Pentujen rekisteröinti vain siinä tapauksessa, että kummatkin vanhemmat on tutkittu rotukohtaisten ongelmien suhteen

10 Ohjeistus koiranpitoon ja -kasvattamiseen, jotta kasvattajat ja koirien omistajat osaavat varmistaa koiriensa hyvinvoinnin (Animal Welfare Act 2006). Tuotantoeläimillä samanlainen ohjeistus on ollut käytössä jo pidempään

11 Ulkomuototuomareiden kouluttaminen priorisoimaan terveys, hyvinvointi ja luonne ulkomuodon edelle. Tässä kohtaa raportissa otettiin esimerkiksi Suomen Kennelliiton vastaavat toimet.

12 Yleisen mielipiteen muokkaaminen sellaiseksi, että koiranostajat osaisivat etsiä terveyden ja perinnöllisen monimuotoisuuden kannalta heille sopivinta rotua

13 Riippumattoman asiantuntijainstanssin luominen helpottamaan vuoropuhelua eri tahojen kesken ja saamaan aikaan positiivisia toimia

14 Jalostusarvolaskennan (BLUP) kehittäminen periytyville ongelmille

Vastaa Viestiin