Mitä tarkoittaa...

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

Vesa Virkkula
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 75
Liittynyt: 30.11.2005 21:57
Paikkakunta: Kemijärvi

Viesti Kirjoittaja Vesa Virkkula » 8.12.2008 22:48

"Markan rahalla saa niin monenlaista tilastoa" eli
tuosta ainakin puuttuu mielestäni yksi ko.ikäluokan helmistä eli
Cash van`t Passant.
Tosin tuo "catsy" sai jo alle 9 kuukauden ikäisenä KAER-tuloksen eli viime vuonna, mikä nykään on jo mahdonta ja taitaa ko.koiralla olla noita NUO1:kin ainakin kaksi.
Kasvattaja ihmettelee...

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Euron korjaus

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 9.12.2008 08:53

Kopiointi virhe korjattu.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Bretoni NUO1

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 9.12.2008 10:31

Vesa Virkkula kirjoitti:"Markan rahalla saa niin monenlaista tilastoa" eli
tuosta ainakin puuttuu mielestäni yksi ko.ikäluokan helmistä eli
Cash van`t Passant.
Tosin tuo "catsy" sai jo alle 9 kuukauden ikäisenä KAER-tuloksen eli viime vuonna, mikä nykään on jo mahdonta ja taitaa ko.koiralla olla noita NUO1:kin ainakin kaksi.
Kasvattaja ihmettelee...
Vesa, lisää sinä puuttuvat KAER NUO1 tulokset.


koeaika>>>rekisterinumero>koiran nimi

26.10.2008>FIN27505/07 >HAIPAKAN BISCUIT
20.9.2008>>FIN20791/07 >VAN'T PASSANT CASH
28.9.2007>>FIN21387/06C >BONO
9.9.2007>>FIN17808/06A >RIEKKOALBUKSEN AMELIE
5.11.2005>>FIN26638/04A >VAN'T PASSANT SAHARA
24.9.2005>>FIN19262/04B >SUIVAKON XIRRE
24.9.2005>>FIN26637/04D >VAN'T PASSANT AFRIKANTÄHTI
3.9.2005>>FIN22985/04C >KESAKON MIKKI
6.11.2004>>FIN11915/04C >DECORUM HARALD
18.9.2004>>FIN20724/03B >ALPOKSEN NICKI
8.11.2002>>FIN27721/01C >JOUPIKON BENAAVA
21.9.2002>>FIN33356/01B >SUNNY DU DOMAINE DES PRESAUXPERCHES
30.9.2001>>FIN24603/00C >DECORUM FARAO
11.11.2000>FIN33577/99B >ALPOKSEN MILKA
21.10.2000>FIN29697/99B >JOUPIKON ALFREDO
24.9.2000>>FIN14103/99D >KUURAKAIRAN HIPPU
2.10.1999>>FIN38991/98B >KAUHIAN FRISKI FOORTTI
2.10.1999>>FIN16523/98A >KUURAKAIRAN SHEMEIKKA
17.9.1994>>SF24448/93C >ODINVEJS CHILA
25.8.1994>>SF28751/93B >ODINVEJS CASSAN
31.3.1994>>SF02337/93B2 >QUOCA DU CLOS DES MELEZES
15.9.1992>>SF21665/91B1 >RUIJANPALON ADA

Vesa Virkkula
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 75
Liittynyt: 30.11.2005 21:57
Paikkakunta: Kemijärvi

Viesti Kirjoittaja Vesa Virkkula » 9.12.2008 14:40

Niin, edelleenkin sillä markan rahalla saa...

Ainakin tämän voin lisätä:
4.10.2008>FIN43422/08>Camu de Kerveillant
Mutta en ala enempää täyttelemään.
Terveisin Vesa Virkkula

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Tallentamatta

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 9.12.2008 15:45

Kiitos Vesa

Tallentamattomia tuloksia on jonkin verran, tämä tiedoksi.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Saksalainen jalostus

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 19.12.2008 11:23

Tilastotietoa eri tavoin

Zuchtbuch "Kurzhaar" Band 112 - 2008
Zum download:

http://www.deutsch-kurzhaar.de/zb2008.htm


Berichtswesen

Für das Zuchtjahr 2008 gab es folgende Ergebnisse:

1. Anzahl Rüden: 719

2. Anzahl Hündinnen: 736

Gesamt: 1455

3. Anzahl der verschiedenen Kennzeichen:

Braune: 336 kpl, 23,09 %

Braunschimmel: 773kpl, 53,13 %

Schwarze: 56 kpl, 3,85 %

Schwarzschimmel: 282 kpl, 19,38 %

Weisse: 8 kpl, 0,55 %

marja katajamaa
REPPUKOIRA!
Viestit: 480
Liittynyt: 23.11.2005 18:25
Paikkakunta: avvil-city
Viesti:

Viesti Kirjoittaja marja katajamaa » 9.2.2010 09:13

Hilu wrote: "Eihän kaikki kasvattajat välttämättä tarvitse kysyä urosehdotusta jalostustmk:lta? Nykyäänhän tietoa jalostuksen pohjaksi on hyvinkin saatavilla eri tietokannoista niin kotimaasta kuin ulkomailtakin."

Kannattaa kyllä olla yhteydessä rotunsa jalostusneuvojaan, sillä heillä voi olla erittäin tärkeää tietoa suunnitellun yhdistelmän terveysriskeistä!!! Niitä tietoja ei kasvattajalla ole, paitsi jos on kasvattanut sekä narttu- että uroslinjan. Tuo ennen astutusta tapahtuva yhteydenotto on käsittääkseni joillakin roduilla myös yksi niistä ehdoista, jotta saisi tietokantaan merkinnän "jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä".
Kuva

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Rodun JTO

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 9.2.2010 11:22

Rodun JTO

119 saksanseisoja, lyhytkarvainen
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=119

Siitosyksilöiden vaatimukset pohjoismaisessa jalostusrekisterissä:

Narttu: - metsästyskoetulos AVO 2
Uros:- metsästyskoetulos AVO 1
- muut vaatimukset samat kuin nartuilla
- näyttelytulos AVO EH tai KÄY EH tai 2 x AVO H tai KÄY H eri tuomareilta kuitenkin niin, ettei 2. palkinto ole tullut huonon luonteen vuoksi
- lonkkanivelet normaalit tai lähes normaalit
On pyrittävä siihen, että jalostukseen käytettävät yksilöt täyttävät yllä esitetyt vaatimukset,
mutta myös nuoria uroksia, joilla on muut vaatimukset ovat kunnossa, mutta koetuloksena
vasta NUO1, tai AVO2 tulisi käyttää harkiten. Tämä siksi, että jalostuspohjaa saataisiin
laajennettua ja harrastajajoukossa on runsaasti ensikertalaisia seisojanomistajia, joille
koiran kouluttamisessa koevaatimusten mukaiseksi voi vielä olla ongelmia. Lisäksi
narttujen jalostuskäyttö tulisi aloittaa ajoissa, 2-3 vuoden iässä, mihin mennessä niiden
koeura ei ole vielä pitkä.

Pienrodut ovat vahva yksikkö jalostustoimikunnassa.

Tulevassa vuosikokouksessa on lk väen hyvä ottaa kantaa nykyisin voimassa oleviin tavoitteisiin. Nyt Saija Suomaa ilmoittaa päätöksestä, jolla on kumottu lkss JTO ??

Lainaus
Lähetetty: 27.11.2008 23:15 Viestin aihe:
________________________________________
Hilu kysyit hyvän kysymyksen. Vastaan jalostustoimikunnan kokouspöytäkirjojen pohjalta, olen ollut sihteerinä kahdessa kokouksessa, joissa asiaa on käsitelty. Tarkastetut, hallituksessa läpi käydyt kokouspöytäkirjat ovat julkisia, joten uskallan ottaa niistä otteet tähän suoraan:

Jalostustoimikunnan kokous 8.4.2006:
"11. Päätettiin, että Koirarintamalta –palstalle voidaan merkitä: Jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä, jos molemmista yhdistelmän vanhemmista on terveysvakuutus ja jos kasvattaja on ollut yhteydessä jalostustoimikuntaan ennen astutusta."

Tämä merkintä saatiin vihdoin käyttöön internetin pentuepalstalle keväällä/kesällä 2008, mutta samalla jalostustoimikunnassa koettiin, että asia vaatii kehittämistä. Jalostustoimikunnan kokous 26.7.2008: Internetin pentuelistan merkinnöistä:
"...esitettiin, että on jalostuskoirille asetetut vähimmäisvaatimukset täyttävät koirat ja näitä vaatimuksia täyttämättömät koirat. Vähimmäisvaatimukset täyttäville koirille voi liittää mukaan lisätietoa, esim. kuuluu jalostusrekisteriin. Päätettiin toimia näin.

Päätettiin jalostuskoirille asetettaviksi vähimmäisvaatimuksiksi:
-Kasvattaja on ollut yhteydessä jalostusneuvontaan ennen astutusta sekä käyttänyt kasvattajan ehdottamaa ja jalostusneuvojan hyväksymää urosta tai jotakin jalostusneuvojan ehdottamaa urosta
-Jalostuskoiralle asetetut vähimmäisvaatimukset:
oKAER-koetulos (tai vastaava ulkomainen koetulos)
onäyttelypalkinto vähintään AVO tai KÄY H, ei kuitenkaan luonteen takia
oTerveyden osalta rotukohtaiset vähimmäisvaatimukset, esim.: kkss, lkss, pkss, pms: lonkat terveet, ei BxB yhdistelmiä

Merkintä laitetaan erikseen molemmille pentueen vanhemmille, vaihtoehdot esim.:
-ei merkintää kummallekaan vanhemmalle
-uros/narttu täyttää jalostuskoirille asetetut vähimmäisvaatimukset
-molemmat vanhemmat täyttävät jalostuskoirille asetetut vähimmäisvaatimukset
-uros/narttu täyttää vähimmäisvaatimukset, toinen on jalostusrekisterissä
-molemmat vanhemmat ovat jalostusrekisterissä"

Tämä asia on esitetty Saksanseisojakerhon hallitukselle heti jalostustoimikunnan kesäkokouksen pöytäkirjan valmistuttua, mutta etenemistä merkintöjen suhteen ei vielä ole tapahtunut.

Tällä hetkellä osa rotuvastuuhenkilöistä todennäköisesti käyttää edellä mainittuja, jalostustoimikunnassa päätettyjä tarkennettuja kriteereitä nykyisen "jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä" merkinnän kriteereinä, merkintä annetaan jos molemmat pentueen vanhemmat täyttävät kriteerit. Tämänsuuntaisista kriteereistä päätettiin kuulemani mukaan mm. karkeakarvaisen saksanseisojan roturyhmäkokouksessa vuosikokouksessa 2008, nimen omaan "jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä" -merkinnän kriteereiksi.

Toivon henkilökohtaisesti, että asia etenee ja muutokset saadaan tehtyä, käytäntö kaikille roduille samankaltaiseksi, minkä jälkeen asiasta tulee tiedottaa huolellisesti jäsenistöä, jotta sekä kasvattajat että pennunkyselijät tietävät, mistä on kyse.

T: jaltmkn sihteeri, pk-saksanseisojan pentuvälittäjä

Saija Suomaa

Viesti Kirjoittaja Saija Suomaa » 9.2.2010 20:17

No niin, rauhaa, Seppo.

Olit itse läsnä tuossa ensin mainitussa kokouksessa päättämässä tuosta asiasta, vuoden 2008 kesäkokouksessa lkss rotua edusti ansiokkaasti nykyinen jaltmk puheenjohtaja Osmo Ruoho. Lisäksi olet itse saanut pöytäkirjat molemmista kokouksista pian kokousten jälkeen. Uusi asia tämä ei sinulle siis ole.

Pitkäaikaisena jalostusneuvojana ymmärtänet myös, että jalostusrekisteritavoitteet ovat oma asiansa ja niihin ei ole puututtu noilla edellä mainituilla päätöksillä millään tavoin. Jalostusrekisterikelpoisuuteen tulee edelleen pyrkiä kaikissa SSK:n roduissa ja ilahduttavan moni jalostuskoira ne jo täyttääkin ennen jalostuskäyttöä. Jos näin on, tulee koiralle merkintä jalostusrekisteriin kuulumisesta pentueilmoitukseen.

Jalostustoimikunta (huom! ei jaltmk silloinen sihteeri, vaikka hänkin piti päätöstä toki hyvänä) päätti kesäkokouksessaan 2008, että jalostusrekisteriin kuulumisen lisäksi tulisi pentuelistalla jotenkin pystyä erottamaan ne yhdistelmät, joiden vanhemmilla on: esim. koepalkinto, mutta ei aivan jalostusrekisteriin riittävä, on terveet lonkat, ja riittävä näyttelypalkinto, sellaisista yhdistelmistä, joiden vanhemmilla, tai toisella vanhemmista ei ole minkäänlaisia näyttöjä esim. KAER-kokeista. Ja lisäksi haluttiin kannustaa kasvattajia olemaan yhteydessä jalostusneuvojaan ennen astutusta, jos ei muuta niin antaakseen jalostusneuvojalle mahdollisuuden kertoa yhdistelmään mahdollisesti liittyvistä terveys tms. riskeistä. Lopullinen urosvalinta ja vastuu on aina kasvattajan, sehän on selvä.

Tarkoituksena tässä oli myös positiivisella tavalla kannustaa kasvattajia panostamaan koiriensa näyttöihin ja antaa kokemattomille pennunhakijoille vähän lisää tietoa. No, kuten tuolla edellä mainitsin, uudistus jäi puolitiehen, joten tuota lisäinfoa pitäisi sinne pentuesivulle noista merkinnöistä saada. Ehkäpä vielä jokin kaunis päivä... Korostan tässä vielä, että tuota pentuelistan merkintää ei ole mikään pakko käyttää, joku rotu voi päättää jättää tuon mahdollisuuden käyttämättä.

Allekirjoittanut on jäänyt pois jaltmk sihteerin hommista jo kohta vuosi sitten ja kaikki pöytäkirjat ym. materiaali on toimitettu nykyiselle sihteerille Jarmo Katajamaalle. Minä hoidan oman rodun asiat ja sillä siisti. Enkä varmasti koske tikullakaan lkss jto:hon, omassa on Seppo ihan riittävä työ näin työn ohessa päivitettäväksi, älä siis pelkää.

Kaikella ystävyydellä,

Saija

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

JTO

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 10.2.2010 08:51

JTO

Noudatetaan vanhaa JTO -ohjelmaa.
Jos uusi tuo helpotuksia jalostustavoitteisiin, on lkss jalostusneuvojilla mahdollisuus suositella yhdistelmiä, sen mukaan.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Jalostustavoitteet 2001

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 19.2.2010 17:07

Rotukohtainen tavoiteasettelu tarpeen.

Näillä säännöillä jalostettiin ennen.
Värimerkintöihin tehdyt muutokset tuntuvat järkeviltä.
Jos koetuloksia ei synny, onko syytä laskea jalostustavoitteiden tasoa?


Saksanseisojakerho ry 29.1.2001/mp
Kotisivu: http://www.co.jyu.fi/ssk

ARVOISA KASVATTAJA

Mannermaiset kanakoirat ovat jaloja ja luotettavia metsästyskoiria. Seisovien lintukoirien jalostuksessa ensimmäisenä edellytyksenä pentujen ottamiselle on, että koirien metsästysominaisuuksista on sitä ennen hankittu riittävä, puolueeton, julkinen arvostelu käyttökokeissa. Aivan liian moni rotujärjestöömme kuuluvakin rikkoo tätä sääntöä. Ilman kokeitten ja näyttelyiden julkista arvostelua ei voida luottaa siihen, että koirilla on riittävät metsästysominaisuudet tai ne ovat rakenteensa ja luonteenominaisuuksiensa puolesta koirakannan keskiarvoa parempina metsästyskoirina sopivia rotunsa suvunjatkajiksi.

Rotujärjestön jalostuspalvelun tehtävänä on koota ja välittää tietoja kasvattajille, suorittaa neuvontaa ja kehittää jalostustyötä.

Koiranjalostus on valintaa ja pentujen kasvattaja on siinä se avainhenkilö, jonka valinnoista kaikki riippuu. Paitsi siitosyhdistelmiä, eloon jätettäviä pentuja ja uusia koiranomistajia, hän valitsee myöskin seuraavan koirasukupolven kasvattajat hyväksymällä narttupennuille omistajat. Siitokseen kelpuutettavilla uroksilla on luonnostaan ankara karsinta, sillä näyttelyissä ja kokeissa käymättömillä on vähäiset mahdollisuudet tulla käytetyiksi siitokseen.

Suomen, Ruotsin ja Norjan saksanseisojakerhot ovat päättäneet pitää jalostusrekisteriä koirista, joita voidaan suositella käytettäväksi siitokseen. Vähimmäisvaatimuk¬sena jalostusrekisteriin otettaville koirille on näyttelyissä AVO 2 tai KÄY 2 kahdelta eri tuomarilta tai vastaavissa luokissa yksi 1. palkinto. Koiraa, joka on saanut 2. palkinnon luonteensa vuoksi, ei kelpuuteta jalostusrekisteriin. Metsästyskokeissa on nartuilla vaatimuksena AVO 2 ja uroksilla AVO 1 palkinto. Kaikkien on oltava vapaita lonkkanivelten kasvuhäiriöstä. Koiranomistajan on itse ilmoitettava koiransa jalostusrekisteriin jalostuspalvelun jäsenille.

Lonkkakuvauspakko. Kennelliitto rekisteröi vain sellaisten lyhytkarvaisten, karkeakarvaisten ja pitkäkarvaisten saksan¬seisojien sekä pienten münsteriseisojien, pennut, joiden vanhemmat on röntgenkuvattu lonkkanivelen kasvuhäiriön (HD) varalta ennen astutusta. C-lonkkaista huonompien vanhempien pentuja ei rekiste¬röidä. Jos lonkkakuvaus myöhästyy, pennut voi rekisteröidä kolminkertais¬ta rekisteröintimaksua vastaan Saksanseisojakerhon puoltavan lausunnon perus¬teella, jollainen annetaan vain A- tai B-lonkkaisille yhdistelmille. Jalostus-toimikunta suosittelee edelleenkin siitokseen vain tervelonkkaisia uroksia eikä anna urossuositusta C-lonkkaisille nartuille. Pennun ostajalle on syytä kertoa seisojien lonkkakuvausmääräyksistä ja suositella lonkkakuvausta joka tapauksessa pennun tultua runsaaseen vuoden ikään. Lonkkavikaisten osuus näyttää lisääntyneen ja terveitten linjojen selvittämiseksi tarvitaan paljon nykyistä enemmän lonkkatutkimuksia pentueittain.

Bracco italianon, spinonen, bretonin, ison münsterinseisojan, unkarinvislan ja weimarinseisojan pentujen vanhemmista tulee olla lonkkakuvauslausunto. Näillä roduilla ei ole raja-arvoa.

Kasvattajan kannattaa liittyä Suomen Kennelliiton jäseneksi jo teettäessään yhdenkin pentueen. Jos kasvattajalla on kennelnimi ja hän on allekirjoitettanut kasvattajasitoumuksen, sekä on SKL-FKK:n ja rotujärjestön jäsen, pentueen molemmat vanhemmat on palkittu näyttelyssä ja metsästyskokeessa, on rekisteröintimaksu 100 mk/pentu Elleivät ehdot täyty, niin maksu on 150, 200 tai 305mk/pentu(2001). Koko pentue on rekisteröitävä yhdellä kertaa. Voimassa olevat maksut selviävät tarkemmin Koiramme lehdestä tai tiedustelemalla Kennelliitosta 09-887 300 tai Internet: http://www.kennelliitto.fi. Sieltä on myös saatavissa pentue¬ilmoituskaavakkeita, jotka sisältävät myös astutustodistuksen sekä kaavakkeita pentujen myyntiä tai sijoitusta varten.

Ihannetapauksessa pentue otetaan silloin, kun pentuja on käyttökokeissa ja näyttelyissä saavutettujen tulosten perusteella tilattu nartusta etukäteen. Lasten iloksi, nartun kuvitellun sukupuolitarpeen tyydyttämiseksi tai levottoman, luonnevikaisen tai jopa vihaisen nartun rauhoittamiseksi pentujen teettäminen on tuomittavaa. Koirankaan viallinen hermorakenne ei muutu synnytyselinten käyttämisellä, mutta vika kyllä leviää koirakantaan.

Nartun on oltava astutushetkellä vähintään 18 kuukauden ikäinen, mikä on ehdoton alaraja. Toisaalta yli 8 vuotiaalla on odotettavissa synnytysvaikeuksia. Kennelliiton määräysten mukaan narttua saa käyttää siitokseen enintään kerran kymmenessä kuukaudessa.

Useinkaan ei pentueesta kannata jättää eloon kahdeksaa pentua enempää. Sitä suuremmista pentueista ei emo pysty enää kunnolla huolehtimaan. Seurauksena on heikosti kehittyneitä pentuja ja runsaasti aikaa ja huolellisuutta vaativa lisäruokinta, joka ei kuitenkaan koskaan korvaa nartun omaa imetystä.
Karsittavia ovat esim. kitalakihalkioiset, voimakkaasti yläpurentaiset, vesipäät, huomattavasti muita pienemmät pennut, pahan häntämutkan omaavat.
Jos kuitenkin joudutaan antamaan lisäruokaa synnytyksen jälkeen nartun sairastumisen tai muuten imetyskykyyn nähden liian suuren pentueen takia, on se suoritettava ensimmäisinä vuorokausina kahden tunnin välein. Sopiva imetysajan lisäravinto on esim. apteekista saatava "Lactol"-niminen valmiste. Suosittelemme koiran hoitoa koskevan kirjallisuuden lukemista. Hyviä ohjeita sisältää Ester Kofod:"Koirani saa pentuja", ellei sitä ole saatavissa niin Helena Koskentalo: “Parempaan pentutulokseen”.

Hännät jätetään typistämättä.

Koiran suolinkainen on yleistynyt Suomessa niin, että pennut on syytä aina lääkitä suolinkaisen torjumiseksi kolmen viikon iässä ja toisen kerran ennen luovutusta ja sitten vielä ennen ensimmäistä rokotusta. Koska emäkoira voi toimia tartunnan lähteenä, nartulle on hyvä antaa matokuuri astutuksen jälkeen ja pari viikkoa ennen synnytystä. Matolääkkeitä saa apteekeista ilman reseptiä.

Meillä hyväksytään vain kansainvälisesti rekisteröity kennelnimi. Suosittelemme, että mahdollisimman moni kasvattaja anoisi Kennelliitolta sellaista.

Pentuja nimettäessä tulee saman pentueen kaikkien yksilöiden nimien alkaa samalla alkukirjaimella. Ensimmäisen pentueen ei välttämättä tarvitse alkaa A-kirjaimella, vaan on suositeltavaa, jos kasvattaja ei aio teettää kovin usein pentuja, ottaa ensimmäisen pentueen alkukirjaimeksi jokin aakkosissa jäljempänä oleva kirjain ja jatkaa siitä aakkosjärjestyksessä seuraavien pentujen kohdalla. Yhtenäisen alkukirjaimen käyttö helpottaa koiran tunnistamista ja pentueen käsittelyä koiraluetteloissa.
Rekisteri-ilmoitus Kennelliittoon on syytä lähettää heti, kun pennuille on annettu nimet. Uusien omistajien selviämistä ei tarvitse odottaa, koska omistajailmoitus tehdään vasta Kennelliittoon erikseen rekisterikirjan mukana tulevalla omistajail¬moituskortilla. Saatuaan pentueen rekisterikirjat kasvattajan on syytä irrottaa omis¬tajail¬moitusosa ja lähettää ne täytettyinä suoraan Kennelliittoon uusien omistajien puolesta, koska on osoittautunut, että omistajailmoitukset jäävät lähettämättä eikä Saksanseisojakerho saa omistajatietoja uusista koirista ajoissa.
Pentuja rekisteröitäessä tulee käyttää seuraavia värinimityksiä, jotka ovat numerosymboleilla ohjelmoitu ATK:lle. Jos muita värejä käytetään, jää värin nimitys pois koiran rekisterikirjasta ja Kennelliiton tiedostosta.

307 lyhytkarvainen ja 308 karkeakarvainen saksanseisoja:

752 Ruskea, täysruskea tai ruskea vähäisin valkoisin tai täplikkäin merkein rinnassa ja/tai raajoissa.

277 Ruskea päistärikkö tumma päistärikkö, jolla on ruskea pää ja ruskeita läiskiä tai pilkkuja. Karvapeite on ruskea ja harmaan sekoitusta. Hallitsevana värinä on ruskea.

279 Ruskea kimo vaalea päistärikkö, jolla on ruskea pää ja ruskeita (harmaita) läiskiä ja/tai pilkkuja. Ruskeita karvoja on vähemmän. Hallitsevana on valkoinen karva.

002 Valkopohjainen valkoinen koira, jolla on pääasiassa ruskea pää ja ruskein merkein ruskeita (ja/tai harmaita) läiskiä ja täpliä.

003 Valkopohjainen valkoinen koira, jolla on pääasiassa musta pää ja mustin merkein mustia (ja/tai harmaita) läiskiä tai täpliä.

100 musta, täysmusta tai musta vähäisin valkoisin tai täplikkäin merkein rinnassa ja/tai raajoissa.
Huom. musta väri ole sallittu karkeakarvaisella

376 Musta päistärikkö tumma päistärikkö, jolla on musta pää ja mustia läiskiä tai pilkkuja. Karvapeite on mustan ja harmaan sekoitusta. Hallitsevana värinä on musta.

278 Musta kimo vaalea päistärikkö, jolla on musta pää ja mustia (harmaita) läiskiä ja/tai pilkkuja. Mustia karvoja on vähemmän. Hallitsevana on valkoinen karva.
142 Kuloa ruosteen ruskeat merkit silmien yläpuolella, poskessa, jaloissa ja peräpeilissä. Nimitystä käytetään lisäselvityksenä silloin kun sitä esiintyy pennussa.

311 Pitkäkarvainen saksanseisoja: ruskea, ruskeavalkoinen, päistärikkö, kimo

312 Pieni munsterinseisoja:
Ruskeavalkoinen valkoinen koira, jolla on ruskeita täpliä tai läiskiä.
Ruskeapäistärikkö, vertaa saksanseisojan väritys.
Kimo, vertaa saksanseisojan väritys.
Kuloa, ruosteenruskeat merkit sallitaan.

313 Iso münsterinseisoja: mustavalkoinen, mustapäistärikkö

314 Karkeakarvainen unkarinvizsla: hiekankeltainen

310 Lyhytkarvainen unkarinvizsla: sämpylänkeltainen, hiekankeltainen

309 Lyhytkarvainen weimarinseisoja: harmaa

315 Bretoni: 130 valkomusta,
380 valkoinen-oranssi,
376 musta päistärikkö
392 valkoinen-maksanruskea,
493 tricolour,.

319 Stabyhoun 106 musta valkoisin merkein, 108 ruskea valkoisin merkein,
625 oranssi valkoisin merkein

321 Bracho italiano: valkoinen, valkoinen-oranssi, ruskeavalkoinen,
samat päistärikkönä tai kimona

316 Spinone 380 valkoinen-oranssi, 901 oranssi-valkoinen, 368 orange roan, 277 ruskeapäistärikkö,
781 valkoinen-ruskein täplin, 374 valkoinen-ruskea

324 Kortharlsgriffoni ruskea, ruskeakimo, ruskeapäistärikkö, valkoruskea, valko-oranssi


Pennun hinta on syytä pitää kohtuullisena vaihdellen vanhempien saavuttamien palkintojen mukaan. Huippuvanhempienkaan pennuista ei ole syytä pitää korkeinta mahdollista saatavaa korvausta, koska kasvattaja ei kuitenkaan voi taata, että jälkeläisistä tulee yhtä hyviä tai parempia.
Kennelliiton sääntöjen mukaan kasvattaja maksaa rekisteröimismaksun. Hänen on syytä myös sisällyttää pennun hintaan koulutusopas, Junkkarikokeen ilmoittautumismaksu ja Saksanseisojakerhon jäsenmaksu ensimmäisen vuoden ajaksi, jonka saa siinä tapauksessa ½-jäsenmaksun hinnalla. Suosittelemme pennun hinnan suorittamista kahdessa tai kolmessa erässä siten, että varmistettaessa varaus pentujen synnyttyä suoritetaan varausmaksu, pennun luovu¬tus-ten yhteydessä 2.erä ja rekisterikirjasta sitten loput. Rekisterikirjan voi lähettää loppusummaa vastaan postiennakolla.

Lisäsopimukset pennun kaupassa: kaikesta voidaan sopia ja tehdyt sopimukset myös sitovat ottaen huomioon kuitenkin yleisen kohtuuttomuuskiellon.

Astutusmaksu. Sopiva tapa on määritellä perusmaksu astutuksesta ja lisämaksu kustakin pennusta aina kuuteen pentuun saakka. Parasta on sopia astutusmaksu kirjallisesti etukäteen.
Seisojan astutusmaksuna on pidetty usein urospentua, jonka uroksen omistaja saa valita ensimmäisenä ja myydä sen itse määrittelemäänsä hintaan. Pienen pentueen kohdalla tässä joudutaan kohtuuttomuuksiin.

Kasvattajan vastuu.

Pennun kivekset eivät ole vielä selvästi todettavissa luovutusiässä. Mikäli koira myöhemmin todetaan kivesvikaiseksi, palauttaa myyjä Kenneliiton kauppakirjakaavakkeen mukaan kolmasosan kauppahinnasta. Saksan¬seisojarotujen osalta olisi kuitenkin kohtuullisempaa palauttaa vanhan käytännön mukaan puolet hinnasta tai antaa uusi pentu tilalle. Napatyrä on syytä leikkauttaa ennen luovutusta, koska myyjän on korvattava kuitenkin leikkauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut. Pennun häntä on syytä tarkastaa ennen luovutusta häntämutkan varalta vetämällä häntä huolellisesti sormien läpi.

Kauppalaki koskee kaikkea kauppaa. Kasvattaja toimii elinkeinonharjoittajan tapaan, jos hän on tuottanut kolmen edellisen vuoden aikana vähintään yhden pentueen vuodessa tai vähintään kaksi samana vuonna, ja tällöin häntä koskee myös kuluttajansuojalaki. Vaikka koira luovutetaan siinä kunnossa kuin se on, niin kasvattaja on molempien lakien mukaan vastuussa myös piilevistä virheistä, jos myyjä on jättänyt kertomatta niistä. Kasvattajan on ilmoitettava tiedossaan olevista koiran virheistä ja sen perinnöllisistä taipumuksista saada olennaisia virheitä sekä näiden seikkojen merkitys.


Ostajalle annettava kirjallinen tiedonanto voisi olla seuraavansisältöinen:
1. hoito-ohjeet
2. koirassa olevat havaittavat virheet (väri-, kives, purentaviat) ja niiden merkitys
3. pennun vanhempien edellisissä pentueissa esiintyneet virheet
4. rodussa yleensä tavattavia sairauksia ja virheitä: "Seisojat ovat keskimääräistä terveempiä koiria. Lyhytkarvaisilla saksanseisojilla esiintyy lonkkanivelen kasvuhäiriötä n. 10 % ja karkeakarvaisilla hieman enemmän. Karkeakarvaisilla voi lisäksi myöhemmällä iällä ristiselkä luutua. Karkeakarvaisilla saattaa joskus kehittyä sileäkarvaista tyyppiä olevia pentuja. Kooltaan rotumää¬ritelmän mitat ylittäviä tai alittavia saattaa esiintyä kaikissa roduissa. Kasvuaikana saksanseisojilla on tavattu olkanivelen rustopinnan kasvuhäiriötä (OCD).
Samoin purentavirheitä kuten yläpurentaa tai hammaspuutoksia voi esiintyä.
Epilepsia tapauksia on tullut tietoon, muttei enempää kuin koiraroduissa yleensä. Vihaisuus on harvinaista nykyisissä suvuissa ja liittyy lähinnä arkoihin tyyppeihin. Lyhytkarvaisella saksanseisojalla esiintyy jonkin verran silmäluomien asentovirheitä. Weimarin seisojalla ja unkarin vizlalla on furunkuloositapauksia, jotka saattavat johtua normaalia pienemmästä vastustus¬kyvystä."
Tiedonanto on syytä lisätä lomakkeen kauppaehtoihin. Jos ostaja näistä tiedoista huolimatta ottaa pennun, ei vastuu mainituista piilevistä vioista yleensä enää koske kasvattajaa. Jälkeenpäin on pystyttävä osoittamaan, että tiedot mahdollisista vioista on todella annettu. Vastuuntuntoinen kasvattaja kuitenkin korvaa vahingon nollaavissa virheissä tai esim epilepsiatapauksissa.

Tuotevastuulain mukaan myyjällä on ns. ankara vastuu tuotteen ympäristölleen aiheuttamista vahingoista. Useimmissa tapauksissa koiranpentua voidaan pitää "turvallisena tuotteena", koska pahanteko kuuluu pentujen yleisesti tunnettuihin ominaisuuksiin. Poikkeuksellisen vilkkaiden pentujen kohdalla asiasta voi varoittaa.

Kasvattajan vastuu jatkuu hyvän kenneltavan mukaan vielä pennun luovuttamisen jälkeen muutenkin. Pennut lasketaan hänen koirikseen. Kasvattajan tulee avustaa omistajia pentujen hoito- ja koulutuskysymyksissä. Kasvattaja voi tarvittaessa tarjoutua viemään koiran itse näyttelyyn tai kokeeseen. Kasvattaja ohjatkoon tallinsa jäseniä urheilumetsästäjiksi. Ilmaan ampuminen on usein koulutusmielessä suositeltavampaa kuin pudotus ja se säästää riistaa vielä seuraavaakin koulutuspäivää varten.

Koiranjalostusta harrastavalla on mahdollisuus käyttää sijoituspentumenettelyä. Sijoitusehdot on syytä sopia Kennelliiton "sijoitusehdot"-kaavakkeen mukaises¬ti.

Rokotukset: Emälle on hyvä antaa parvovirusripulivahvistusrokote astutuksen jälkeen. Pentuja ei kannata emältä saatujen vasta-aineiden takia rokottaa liian aikaisin. Ellei erityistä tautivaaraa ole ei parvovirusripulia vastaan kannata rokottaa ennen 10 viikon ikää ja penikkataudin alin rokotusikä on 12 viikkoa.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Vain monimuotoinen koirarotu selviää

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 22.2.2010 10:15

Vain monimuotoinen koirarotu selviää

Lainaus

Katariina Mäki

Tehollinen populaatiokoko kuvaa rodun monimuotoisuutta, linkki.
http://www.koiranjalostus.fi/monimuotoinen.htm

Populaation tunnusluvut löydät Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmän Koiranet sivulta, linkki.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmJalo ... aspx?R=119 .

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Koiranjalostuksen keskeiset asiat

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 22.2.2010 10:25

Koiranjalostuksen keskeiset asiat

Jalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat:
1. rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen, monessa rodussa jalostuspohja on jo riskialttiin suppea.
2. rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen, käyttöominaisuuksien kehittäminen
3. koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
4. rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua

Linkit
Jalostus Kennelliitto
http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusj ... tusivu.htm

Kokonaisvaltaisen Koirankasvatuksen Tuki HETI ry
http://www.koiranjalostus.fi/
Eläinsuojelulaki ja -asetus, Lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma (pdf)
Kennelliiton ohjeet rotujärjestöjen, rotua harrastavien yhdistyksien ja rotuyhdistysten jalostustoimikunnille (pdf)

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 23.2.2010 22:06

Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000

Maa- ja metsätalousministeriön asetus
kiellosta käyttää kilpailuissa tai pitää näytteillä koiria, joille on suoritettu eläimen «ulkonäön» «muuttamiseksi» «leikkaus»
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 4 päivänä huhtikuuta 1996 annetun eläinsuojelulain (247/1996) 7 §:n 3 momentin nojalla:

1 §
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kilpailulla kilpailua, koetta, testiä ja muuta kilpailutarkoituksessa järjestettävää tilaisuutta, jossa arvioidaan koirien ominaisuuksia, taipumuksia tai taitoja; sekä

2) näytteillä pitämisellä koiranäyttelyä ja muuta vastaavaa tilaisuutta, jossa arvostellaan koirien ulkomuotoon, käyttöön tai jalostukseen liittyviä ominaisuuksia.

2 §
Kilpailu- ja näyttelykielto
Vuonna 2001 tai sen jälkeen syntynyt koira, jolle on suoritettu «leikkaus» tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide eläimen «ulkonäön» «muuttamiseksi», ei saa osallistua kilpailuihin eikä sitä saa pitää näytteillä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu koira saa kuitenkin osallistua maailmanmestaruus- ja euroopanmestaruuskilpailuihin sekä maailmanvoittaja- ja euroopanvoittajanäyttelyihin.

3 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2000

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Eläinlääkintötarkastaja
Johanna Kokkonen

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000 ... 20leikkaus

Vastaa Viestiin