Sukusiittäminen...onko sitä meillä?

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

Tommi Väisänen

Viesti Kirjoittaja Tommi Väisänen » 30.1.2009 10:22

Niin...kotimaan seisojat ja ulkomaanseisojat. Nyt karkaa kyllä ohi aiheen mutta...niin paljon tässä topikissa puhutaan linja - ja ulkosiitoksesta että mielenkiinto heräsi. Se vain tämä Suomenmaa on aika rajallinen loppupeleissä ja sitä myöten jalostukseen käytettävä koirakanta myös ennen pitkää.
Kun miettii näitä saksalaisia rotujamme kaikkine hyvine ja huonoine ominaisuuksineen niin onko todellisuudessa varaa nojata pelkästään kotimaisiin koiriin jalostuksessa??
Se on niin monesta suusta kuultu että ulkomaista verta tarvitaan. Ja ne, jotka sitä tuo, tasantarkkaan tietävät että myös sieltä ulkomailta voi tulla veren mukana asioita, jotka on ei-toivottuja.Ihan samalla lailla kuin niitä toivottujakin ominaisuuksia.
Henkilökohtaisesti,on se koiran väri minkälainen tahasa kunhan täyttää rotumääritelmän,jokainen joka tuo ulkoa uutta verta ja sitä myös jalostukseen voidaan käyttää,ansaitsee vähintään hatun noston.
Ei yksistään kotimaan koiriin tai pelkästään ulkomaantuonteihin nojaaminen tulevaisuuden koiria tehdessä, ole autuaaksi tekevä. Seki on sitä juuttaanmoista tasapainoilua ja kokeilua, niin ku näitten koirien kans metästäminen ja koulaaminen toimivaksi metästyskoiraksi.
Sitä vain tässä oon ihmetelly kun näihin metästyskoiriin päädyin, tuontikoiriin liittyen kun moni semmoisen haluaisi mutta kun ei uskalla ottaa. Pelätään jotakin...mitä se sitten onkaan?? Toisilta harrastajilta (besserwissereiltä)arvostelua,kateutta...??
Ensimmäisen seisojan kun hankin, tai itse asiassa tiesin yhdistelmän josta pentu tulee,eräs kasvattaja sanoi suoraan kuulleessaan pentueen isän olevan ulkomaantuonti, että eihän sitä koskaan tiedä minkälaista hulluutta sieltä tulee. Ei tiedäkään, mutta asioihin perehtymällä,katsomalla ja kokeilemalla se selviää.Ne hyvät ja huonot puolet.Tosin samainan kasvattaja "tiesi" varmuudella pennuista tulevan hulluja. :)
Vai onko mulla vaan ollu se "peikkomainen flaksi". :roll:

Tommi Väisänen

Viesti Kirjoittaja Tommi Väisänen » 30.1.2009 10:31

pienoinen jatko vielä: tähän mennessä kaikkien 3:n koiran vanhemmissa on toisena osapuolena ollut ulkomaantuonti,kokemukset pääsääntöisesti ihan yhtä hyviä kuin voisi kotimaisillakin olla.Ainoastaan bonuksena se uusi veri tässä maassa. Vaan saattaahan se pettymyskin joku kaunis päivä tulla tupsahtaa,ihan kuin kotimaan koirien jälkeläisissäkin.

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 30.1.2009 11:09

Käpälämäen Ukko kirjoitti:Onneksi on vielä kasvattajia jotka luottaa Suomalaiseen koiraan ja jalostukseen..
Kyllä se taitaa seuraava koirakin olla valkoinen.. :wink:
Niin, eikös se vahva valkoisen värin esiintyminen suomalaisissa kk:ssa juonnu juurikin kotoperäisistä läheisistä sukusiitoksista...
Kuva

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 30.1.2009 12:02

Tämä keskustelu ulkomaanelävistä on mielenkiintoinen...
Omassa rodussa (nojoo, on meillä kotona myös 4 muuta rotua mukaan lukien lk ss mutta luettakoon se miehelle viaksi...;) ) eli weimarissa on tällä hetkellä meneillään hyvin vahvasti semmoinen trendi, että ulkomailta tuodaan paljon koiria.
Syitä tähän on monia: haetaan tiettyjä metsästysominaisuuksia (hyvä hyvä), tiettyä luonnetta, tiettyä rakennetta (yleensä enemmän luustoa), halutaan parantaa joitain terveydellisiä seikkoja (esim. lonkkia).
Koiria tuodaan edelleen paljon kotomaasta Saksasta mutta myös Puolasta, Englannista, Tsekeistä jne.
Nyt saakin sitten mielenkiinnolla seurata näiden kaikkien tuontikoirien edesottamuksia täällä Suomessa.
Eniten itseäni arveluttaa tuontikoirien terveys sillä mielestäni kaikissa maissa ei ole yhtä tiukat tutkimuskriteerit kun meillä täällä vaikka yksittäinen kasvattaja saattaa tietenkin olla hyvinkin tarkka. Lisäksi tiedetään, että joitain sairauksia esiintyy enemmän tietyissä maissa joista me olemme tähän mennessä säästyneet.
Toisaalta arveluttaa miten nämä tuontikoirat pärjäävät Suomen metsissä kun monessa Euroopan maassa ei ole enää metsistä tietoakaan ja metsästysmuodotkin saattavat poiketa aika lailla.
Jos nämä tuontikoirat alkavat pelata ja ovat terveitä niin se olisi tosi lottovoitto rodulle jolla ei todellakaan ole liian leveä geenikanta ja jossa riittää parannettavaa monella saralla. Moni näistä tuontikoirista on suvultaan semmoinen, että geenikantaa saataisiin levennettyä joten siinä mielessä ajatusta on ollut mukana.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Interseksuaalisuus

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 30.1.2009 12:49

Tiedätkö onko näitä tapauksia 1 - 2 vai x kpl?

Rodun JTO WEIMARINSEISOJA

Interseksuaalisuus

Pääsääntöisesti koirat näyttävät pentuina täysin normaaleilta, mutta ongelmat tulevat esille koirien
saavuttaessa puberteetti-iän. Koiran hormonitasapaino menee täysin sekaisin, jolloin nartulle
saattaa kehittyä uroksen sukuelimet ja urokselle nartun. Kyseisiä tapauksia on tavattu mm. Iso-
Britanniassa. The Weimaraner Club of Great Britain on kerännyt tietoja pentueista, joissa kyseistä
oireyhtymää on esiintynyt, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan konkreettista todistusaineistoa
ongelman alkuperästä ei ole saatu.

MSK

Viesti Kirjoittaja MSK » 30.1.2009 14:24

Sekoitetaanpa pakkaa vielä vähän lisää ja todetaan, että interseksuaalisuutta on havaittu muutamalla muullakin rodulla ja yksi niistä on lyhytkarvainen saksanseisoja.

Ei tämä nyt kuitenkaan taida ihan konkreettinen ongelma olla vaan pikemminkin akateeminen kuriositeetti?

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Mitä missä milloin

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 30.1.2009 14:52

Kerro ihmeesä tapauksesta, onko leikattu?

MSK

Viesti Kirjoittaja MSK » 30.1.2009 15:22

Kuten sanoin, kyseessä on pikemminkin akateeminen kuriositeetti. Eli en ole itse törmännyt yhteenkään tapaukseen vaan ainoastaan mainintaan sairaudesta ko. roduilla. Ihan niin kuin tuossa Weimarien JTO:ssakin.

Googletin tähän yhden linkin aiheesta:

http://www.ivis.org/advances/Concannon/meyers/ivis.pdf

Jos onnistut saamaan jostain käsiisi em. dokumentissa viitatun lyhkäreistä kertovan XXSR -artikkelin, niin siellä kerrottaneen enemmän. Tuossa ei kerrota paljon muuta kuin että periytymismekanismi lkss:lla on autosomaali resessiivinen.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Koiran sairaudet

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 30.1.2009 15:30

Tiedätkö jonkun sairauden, joka ei voisi kohdata koiraasi?

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 30.1.2009 15:46

Ikävä kyllä en tiedä kuinka monella weimarilla on tuota kyseistä vaivaa esiintynyt. Ilmeisesti kyseessä on ollut yksittäistapauksia. Nämä harvinaisemmat sairaudet/vaivat ovat monesti jollekin alueelle tyypillisiä mikä viittaa juuri siihen, että niitä esiintyy tietyissä linjoissa.
Esim. jos vertaa sitä listaa sairauksista/vaivoista weimareissa jota Englannin weimariklubi esittää siihen listaan jota jenkkien emoklubi esittää niin lista on aika erilainen...
Selasin mielenkiinnosta läpi sen artikkelin joka käsitteli interseksuaalisuutta lyhkäreissä ja siinä on tutkittu 12 lyhkäriä ja lopuksi todetaan että:
The occurrence of 12 GSHPs within the same family having clinical and histological evidence of xx s ex reversal indicates that this condition is highly likely to be an inherited disorder in this breed. Additionally, all affected dogs were related to at least one common ancestor.
Eli på finska: kyseinen vaiva olisi perinnöllinen ja liittyisi ainakin yhteen yhteiseen esi-isään.
Jos joku kyseisen artikkelin haluaa (se on sitten täyttä tiedettä) niin voin sen s-postilla lähettää, suora linkitys ei onnistu.
Kyseistä vaivaa esiintyy myös muissa roduissa kuten amerikancockereissa, vislassa, beaglessa jne.

MSK

Viesti Kirjoittaja MSK » 30.1.2009 15:58

sko kirjoitti:Tiedätkö jonkun sairauden, joka ei voisi kohdata koiraasi?
:D Heh - kyllä sellainenkin varmaan löytyisi jos alkaisi miettimään... Onhan noilla koirilla tosin jo tunnistettu lähemmäs 500 perinnöllistä sairautta.

Mutta kuten totesinkin heti jo tuossa avauksessani, ei kyseessä ole ongelma.

Mielenkiinnosta asioita voi pohtia, mutta kun tehdään jalostusvalintoja ei kaikkia mahdollisia nurkan takana vaanivia peikkoja yksinkertaisesti voi käyttää poissulkevana kriteerinä. Loppuu jalostusmateriaali kesken jo ennen kuin narttu ehtii kääntää hännän sivuun ja sanoa VUH.

Näin ymmärsin asian weimarien JTO:stakin eli kyseessä oli maininta kirjallisuudessa esiintyvästä eräästä perinnöllisestä sairaudesta jota weimareilla ei ainakaan kappaleen otsikon mukaan ole edes tavattu Suomessa.

Ihan vain mielenkiinnosta itsekin kai otit asian puheeksi?

Mervi Kukkonen
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 6.1.2006 16:21
Paikkakunta: Muhos
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mervi Kukkonen » 30.1.2009 16:03

Eräälle pohjoisen karkkarikasvattajalle syntyi muinoin pentu, jolla oli sekä uroksen että nartun värkit. Huumorimiehenä kasvattaja kertoi, että sitä pentua sitä vasta yritettiin tekohengittää viimeiseen saakka, koska sehän se vasta rahasampo olis käyttövaliona ollu, vuorovuosin astuttanu sen narttuna ja vuorovuosin antanu sitä uroksena siitokseen :lol:
Lopun viimein se olis vielä voinu astua itse itsensä, niin ois säästynyt astutusmaksultakin :shock:

MSK

Viesti Kirjoittaja MSK » 30.1.2009 16:10

Memmu K kirjoitti:Lopun viimein se olis vielä voinu astua itse itsensä
Hittolaine - myöhän palattii aiheeseen :D

Hirmuinen sukusiitosaste kun astuu itse itsensä.

jörtti

Viesti Kirjoittaja jörtti » 30.1.2009 16:16

Elä jo muuta vieläkö tietäis kansallisuuden :D suku siitetty saksalainen vaiko suomalainen? :shock:

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 30.1.2009 16:33

jörtti kirjoitti:kokonais populaatio rodussa huitelee pitkästi yli 40 000 yksilössä euroopassa. Meillä Suomessa näitä karkeakarvaisia on jonkun matkaa yli 2000
Jos yksilöitä yli 40 000, niin paljonko näiden yksilöiden takana olevaa erilaista geenipohjaa löytyy? Eli kuinkahan paljon käyttökelpoista geenipohjaa olisi eeuu-alueelta tuotavissa?
tomppav kirjoitti:Kun miettii näitä saksalaisia rotujamme kaikkine hyvine ja huonoine ominaisuuksineen niin onko todellisuudessa varaa nojata pelkästään kotimaisiin koiriin jalostuksessa??
Eipä ole varaa, jos haluaa geenipohjaa laajentaa supistamisen sijaan... mutta tuskimpa kannattaa pelkästään saksalaisiinkaan satsata. Kaikkialta mistä löytyy hyviä koiria kannattanee tuoda ja lisätä näitä täkäläisiin veriin.
Vielä kun saataisiin alkuperäiskansalaiset ymmärtämään, että tuo (parraiten maastoon sulautuva ;)) valkoinen väri kannattaa hyväksyä ihan reilusti, niin hyvässä lykyssä sitä uutta verta löytyisi sopivissa väreissäkin.


Ja sitten sitä offtopikkia: Punaisten pystykorvien osalta suositellaan käyttämään myös reppukoiria jalostukseen, sen lisäksi että laikat otettiin rotuun ilman rotukatselmusta. Pikkuisen vaikuttaa että siellä on jo housuissa, toivottavasti meillä ei pääse lirahtamaan.

Vastaa Viestiin