Sukusiittäminen...onko sitä meillä?

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Terveen, erinomaisen ja hyvärakenteisen metsästyskoiran

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 13.2.2009 15:03

Terveen, erinomaisen ja hyvärakenteisen metsästyskoiran kasvatus on yhteinen tavoite.

Jalostuksessa monimuotoisuus on tärkeä asia, niin myös värin osalta.

Minusta jonkun värin korostaminen ylitse muiden, ei tee oikeutta mannermaiselle kanakoiralle.
Lainaan CLAUS KIEFERin mielipidettä, kaikenvärisissä koirissa on hyviä ja huonoja yksilöitä.

Peitteisessä maastossa metsästämine, valkoinen väriläikkä on helpompi havaita.
Tiedottavalla koiralla metsästettäessä, koira löytää metsästäjän, olipa se minkä värinen tahansa.
Kotona huoneen värinen karva häiritsee vähemmän.
Musta tai tummanruskea väri saattaa korostaa komean koiran olemusta, näyttelyssä.
Itse kullakin on varmaan monta erilaista syytä, miksi joku väri miellyttää enemmän kuin toinen.

Kasvattajat ovat tuottaneet hyviä mannermaisia seisojia, joilla on hyvä jatkaa jalostusta.
Jos on syntynyt pentuja jotka eivät sovellu jalostukseen, mutta täyttävät metsästäjän tarpeen, molemmilla on hyvä elämä.
Pieni populaation osa, joka ei istu kenenkään toiveisiin, antaa mahdollisuuden kritiikkiin.

Ongelmana näyttää olevan oletus, että salaisissa kansioissa on paskakoiria joista ei ole tietoa, joten niiden koirien kasvattajiin ei pääse käsiksi. Suomi on niin pieni maa, ettei täällä oikeasti mikään pysy salaisuutena. Kun tieteellinen tutkimustyö joskus auttaa meitä tuntemaan perimän salaisuuksia, asioiden arvailu toivottavasti hieman tasaantuu.

MSK kirjoittaa erinomaisen asiallisesti, asiantuntemusta osoittaen.

Kuurnakallio

Viesti Kirjoittaja Kuurnakallio » 13.2.2009 15:56

MSK kirjoitti:
Seppo Lehtovirta kirjoitti: Kuitenkin mietin että, kumpi on suurempi uhka jalostukselle, sukusiitos vai tuo silmien erivärisyys. Pahimmasta päästähän noita uhkatekijöitä pitäisi karsia, jotta ei sotkeuduta ”lillukan varsiin” tässä jalostuksessa.
Jeps - veit jalat suustani. Ja mitä enemmän tiedämme kaikkien ominaisuuksien esiintymisestä, (sivu)vaikutuksista ja peritymisestä - hyvien ja huonojen - sen helpompaa meillä on valita pääkohteeksi ne tärkeimmät. Ja ennenkaikkea perustella valinnat niin, että päätöksiä saadaan tarvittaessa läpi.
Muistakaa poijjaat ja tytöt, että jos hyvää vettäkin juo vaikka pari kolme litraa yhteen menoon se on tosi vaarallista. Sellaiset juontiajatukset pitää karsia pois.
Näin se menee tässä sukusiitosajattelussakin. Vähän vain ja tarpeeseen, niin hyvä tulee. Pilaantunutta vettä ei saa juoda ollenkaan.

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: VÄRI ON ARVOKAS OMINAISUUS

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 13.2.2009 16:13

markoa kirjoitti: Jos minulta kysytään, niin nuo värijutut kyllä voitaisiin väljentää melkolailla kirjavaksi rotumääritelmiin, vaikka kyllähän minua harmaan värinen suomenpystykorva yskittäisikin.
Mitä vikaa on harmaassa värissä? :twisted:
Nojoo, kyllä minustaki on mukava kun tuo meidän pystis on punainen :wink:
Onneksi kaikki weimarit on vain ja ainoastaan tylsän harmaita (paitsi se sininen mutaatio), ei tarvitse miettiä noita monia värivaihtoehtoja joita saksanseisojissa on. Vaikka britit haluavat hopeanharmaata kun meillä täällä esiintyy paljonkin "maitokahvi"-versiota.
Meillähän on musta lk saksanseisoja ja siitäkin kuulee välillä karsastavia kommentteja, siis ettei se ole oikein hyväksytty väri. Hyvä tuolla on silti ollut metsästää.
Sitä myös mietin, että minkä takia jalostaa koiria jotka ovat "maaston värisiä" ja sen jälkeen pukea niille kaiken maailman huomioliivit ym jotta ne näkyisi?

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 13.2.2009 16:40

Kuurnakallio kirjoitti:Muistakaa poijjaat ja tytöt, että jos hyvää vettäkin juo vaikka pari kolme litraa yhteen menoon se on tosi vaarallista. Sellaiset juontiajatukset pitää karsia pois.
Näin se menee tässä sukusiitosajattelussakin. Vähän vain ja tarpeeseen, niin hyvä tulee. Pilaantunutta vettä ei saa juoda ollenkaan.
Niin ettäkö pilaantunutta vettä vähän vain ja tarpeeseen. Mikäs logiikka se tässä on :?: Kuitenkaan sitä ei sitten saisi juoda.
Jos tarkoitit että lääkkeetkin suurina annoksina ovat vaarallisia, niin mielestäni se ei tähän jalostusasiaan oikein istu.
Emma Pirilä kirjoitti:Mitä vikaa on harmaassa värissä?
:shock: Se on niin vanhan ja kuluneen näköinen. :wink:
No, ihan hyvän näköinen se on.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 13.2.2009 16:48

Harmaa ei värinä närästä, ei ollenkaan. Jostain kumman syystä on päässyt päähän pinttymään tuo punaisen pystärin väri... 8)

Ainakaan mie en hanhijahissa/sorsastaessa pue oransseja liivejä tuolle päistärikölle ;) Soon niinkuin sko kirjoitti, että niitä mieltymyksiä on monenlaista. Kyllä valkoisellekki seisojalle kannattaa huomioväriä laittaa ainakin sitten kun ristihuulet on valkoisia ja lähettyvillä hyörii ja pyörii muita metsästäjiä tai viimeistään kun pätkäkelkkojen ristitulessa hiihtelee.

EDIT:
Emma Pirilä kirjoitti:Onneksi kaikki weimarit on vain ja ainoastaan tylsän harmaita (paitsi se sininen mutaatio), ei tarvitse miettiä noita monia värivaihtoehtoja joita saksanseisojissa on.
Eihän sitä tarvitte senkummemmin miettiä. Koettaa valita itelle parhaan saatavissa olevan penikan ja jos tasasista penikoista joku värinsä vuoksi miellyttää enemmän, niin ottaa sen.
Viimeksi muokannut markoa, 13.2.2009 16:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 13.2.2009 16:55

Värihämmennystä vielä:
Mitenkäs semmoinen kuriositeetti(?), kun heikosti pigmentoituneet vilkkuluomet.
Yhdellä koirallani on toisen silmän vilkkuluomi valkoinen, toisen normaalisti tumman ruskea/mustareunainen.
Kehitysoikku ei ole aivan harmiton, vaan näyttäisi altistavan silmää auringon haitalliselle säteilylle pigmentoitunutta puolta enemmän (ilmenee mm. silmän aristavana punottamisena kevätauringossa).
Lkss:n rotumääritelmässähän ei taida olla pannassa mitkään pigmenttivirheet...
Onkohan moinen vain yksittäinen tapaus, vai löytyneekö näitä enemmänkin.
Kuva

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Vilkkuluomet

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 13.2.2009 18:15

erakko kirjoitti:Värihämmennystä vielä:
Mitenkäs semmoinen kuriositeetti(?), kun heikosti pigmentoituneet vilkkuluomet.
Yhdellä koirallani on toisen silmän vilkkuluomi valkoinen, toisen normaalisti tumman ruskea/mustareunainen.
Kehitysoikku ei ole aivan harmiton, vaan näyttäisi altistavan silmää auringon haitalliselle säteilylle pigmentoitunutta puolta enemmän (ilmenee mm. silmän aristavana punottamisena kevätauringossa).
Lkss:n rotumääritelmässähän ei taida olla pannassa mitkään pigmenttivirheet...
Onkohan moinen vain yksittäinen tapaus, vai löytyneekö näitä enemmänkin.
Miten lie, ulkomuototoimikunta asian kokee?

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 13.2.2009 18:42

Seppo Lehtovirta kirjoitti:
Kuurnakallio kirjoitti:Muistakaa poijjaat ja tytöt, että jos hyvää vettäkin juo vaikka pari kolme litraa yhteen menoon se on tosi vaarallista. Sellaiset juontiajatukset pitää karsia pois.
Näin se menee tässä sukusiitosajattelussakin. Vähän vain ja tarpeeseen, niin hyvä tulee. Pilaantunutta vettä ei saa juoda ollenkaan.
Niin ettäkö pilaantunutta vettä vähän vain ja tarpeeseen. Mikäs logiikka se tässä on :?: Kuitenkaan sitä ei sitten saisi juoda.
Jos tarkoitit että lääkkeetkin suurina annoksina ovat vaarallisia, niin mielestäni se ei tähän jalostusasiaan oikein istu.

Kun on nii-in mukava hämmentää, niin osallistumpa tähänkin:
Hyvä vesi = hyvät linjat yhteen muttei liikaa kerralla
Pilaantunut vesi = sairasta ym. epäkuranttia ei ollenkaan.

Jos aletaan hakemaan pelkästään nollan sukusiitosprosenttia, niin voidaan myös unohtaa ensin ominaisuuksien ja myöhemmin rodunjalostus. Jos sen nollan sukusiitoksen varjolla vielä käytetään sairaita tai huonon rakenteen omaavia koiria jalostukseen, niin kohta meillä on vain pirunmoinen määrä sairaita ja sekarotuisia koiria, jotka eivät edes välttämättä tökötä tai edes hauku riistaa..

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 13.2.2009 19:06

markoa kirjoitti: Jos aletaan hakemaan pelkästään nollan sukusiitosprosenttia, niin voidaan myös unohtaa ensin ominaisuuksien ja myöhemmin rodunjalostus.
Höpö höpö :lol: Sukusiitosko sinun mielestäsi pelkästään on se tekijä josta tuo seisontataipumus on peräisin. Eihän tätä populaatiota yhdestä tai kahdesta koirasta ole alulle pantu.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 13.2.2009 19:20

Enhän mie sanonut mistä se seisontataipumus on tullut. Otin "hiukan" kärjistetysti esille että suku - ja linjasiitoksella ominaisuuksia on vahvistettu ja vaalittu. Jos jalostuksen kulmakiveksi otetaan sukusiitosprosentin lukeminen, niin siinä voi käydä näille ominaisuuksille huonosti. Otin myös "varovaisesti" esille sen mitä Marjatta Snellman ym. ovat tuoneet julki, että suurin (siis sisäsiitosta suurempi) ongelma koirien jalostuksessa on sairaiden koirien käyttäminen jalostukseen.
MOT kirjoitti:kun ihmiset päästää koirat irti ja antaa niitten vapaasti lisääntyä ja heikommat sitten jää auton alle tai tapahtuu jotain muuta
EDIT: ne sairausgeenit nappaa kohilleen jos ne löytyy kummaltakin vanhemmalta vaikkein ne olisi sukua ollenkaan.

jörtti

Viesti Kirjoittaja jörtti » 13.2.2009 19:32

Selaappas Markoa sitä tietokantaa ja etsi sieltä sellainen menestynyt voimakkaasti sukusiitetty pentue vaikkapa viimeiseltä kolmelta vuodelta, sitten kun olet sen löytäny tyrkkää esille. Menestynyt tarkoittaa vaikkapa yli neljä kokeissa palkittua pentua/koiraa. Näyttelyitä en laske menestystarinaksi. Sitten samaan kuumaan ne alle yhden prosentin menestyneet pentueet. Saadaan vähän vertailupohjaa keskusteluun. Minä tiedän kyllä tilanteesta aika paljon mutten viitsi jääviys syistä alkaa niitä tänne tyrkkiin :D ja karkkareista tietenkin.

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 13.2.2009 19:41

Kolme vuotta on aivan liian lyhyt otanta. Pitäisi katsoa vähintään puolivälistä viimevuosisataa ja useammasta maasta, jotta voidaan tilasollisesti selvittää miten ominaisuuksia on vahvistettu. Jos katsotaan vain viimeisen kolmenvuoden ajalta, niin ongelmaksi tulee myös ettei tuontikoirien esivanhempien sukuprosenttia voida laskea kun ne eivät ole tiedossa.
Viimeksi muokannut markoa, 13.2.2009 19:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

jörtti

Viesti Kirjoittaja jörtti » 13.2.2009 19:50

Niin ketäpäs se rodun nyky tilanne kiinnostas :D

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 13.2.2009 19:52

Siihen nykytilanteeseen johtaneita seikkoja ei voida tilastollisesti näyttää ottamalla pelkästään nykytilannetta esille.

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 13.2.2009 20:05

erakko kirjoitti:Värihämmennystä vielä:
Mitenkäs semmoinen kuriositeetti(?), kun heikosti pigmentoituneet vilkkuluomet.
Yhdellä koirallani on toisen silmän vilkkuluomi valkoinen, toisen normaalisti tumman ruskea/mustareunainen.
Kehitysoikku ei ole aivan harmiton, vaan näyttäisi altistavan silmää auringon haitalliselle säteilylle pigmentoitunutta puolta enemmän (ilmenee mm. silmän aristavana punottamisena kevätauringossa).
Lkss:n rotumääritelmässähän ei taida olla pannassa mitkään pigmenttivirheet...
Onkohan moinen vain yksittäinen tapaus, vai löytyneekö näitä enemmänkin.
Tarkoitatko tämmöistä?
Kuva
Onhan se koiran katse vähän häijyn näköinen.

Vastaa Viestiin