Vääristääkö koulutus jalostukseen saatavaa tietoa?

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

Tommi Väisänen

Viesti Kirjoittaja Tommi Väisänen » 3.3.2009 18:50

Hieman ihmetyttää, kun kerran seisojista puhutaan, että miksi vertailukohdaksi pitää heittää niitä noutajia tai sitte jotain muita rotuja. Eihän silloin voida edes tasapuolisesti verrata.Ja sille tuskin tässä ketjussa tarvetta onkaan ku puhutaan seisovista koirista jotka toimivat omien viettiensä varassa. Siksi tuo vertaaminen ei rajalliseen ymmärrykseeni käy oikein mitenkään.

Tässä näitten vaivaisten vuosien aikana,mitä seisojien parissa on tullu taaplattua, on tullu kuultua jos jonkinlaista kikkaa ja konstia. Osa erittäin hyviä keinoja saada koira oppimaan jotain tiettyä asiaa mutta kaikki konstit ei sieltä hyväksyttävästä päästä ole. Joku antaa sähköä, joku pieksää kirjaimellisesti koiransa niin että alleen laskee pienimmästäkin tottelemattomuudesta jne. Onhan näitä. Tuosta sähkönkäytöstä eräs kuultu esimerkki kokeista: koiran seisoessa ohjaaja ravistelee taskussaan tulitikku askia. Ja koira on oppinut sen rapinan kuullessaan että kohta tärähtää,parempi totella. Eli konstit on monet saada koira toimimaan,samalla peitetään jalostukseen soveltumattomia asioita, jotka muuten tulisi esille kuten esim. vaikkapa hillitön peräänmeno taipumus.
Joku on joskus lausunut osuvasti: Koulutus - oiva tapa peitellä koiran luontaisia ominaisuuksia.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 3.3.2009 18:58

Joku on joskus lausunut osuvasti: Koulutus - oiva tapa peitellä koiran luontaisia ominaisuuksia.
Lehtosen Harri. Hällä on muitakin maanmainioita lausahduksia :D

Pölläsen Heikki niitä joskus lehteenkin laittoi. Hauskoja, mutta niin tosia!

Lukekaapa muuten nämä Harrin kirjoitukset ajatuksella!

http://www.kkk-hhs.fi/page_view?p=290&l ... t=4&pa=236
http://www.kkk-hhs.fi/page_view?p=289&l ... t=4&pa=236
Kuva

Heikki Sarvikivi
REPPUKOIRA!
Viestit: 257
Liittynyt: 25.11.2005 15:50
Paikkakunta: Kanakoiraharrastuksen kehto

Viesti Kirjoittaja Heikki Sarvikivi » 8.3.2009 11:02

:roll:
Viimeksi muokannut Heikki Sarvikivi, 7.10.2013 11:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

jukka.koivumaa
Juniori
Viestit: 5
Liittynyt: 14.11.2008 19:26
Paikkakunta: Pello

Viesti Kirjoittaja jukka.koivumaa » 12.3.2009 09:07

Meillä täällä englantilaisten puolella käydään juuri samaa keskustelua, ja osa on vahvasti sitä mieltä että käytettäisiin jalostukseen vain selvästi rauhallisempia koiria, jotka eivät juoksae hullun lailla, pitkin pitäjää ja ovat hieman rauhattomia linnuilla, eli toisin sanoen kuumiakoiria. On esitetty geenejä joita on metsästysvietti ja erikseen saalistusvietti? Aika poika hääty olla joka ne sieltä poimii oikein määrin jalostus vaiheessa. Minun mielestäni englantilainen on kuumakoira ja sen pitää sitä olla koska se on semmoiseksi haluttu. Eikä sitä kannata mennä radikaalisti jalostamaan koska silloin voi kadota äärimmäisen tärkeä riistaveri, joka jo jossain vaiheessa oltiin jo hukata. No sitten näihin mannermaisiin, onko asia tosiaankin niin helppoa että valittaisiin vain helposti koulutettavia, luonteeltaan juuri oikeita, ei peräänmeneviä, ei paukkunoutavia vaan aivan täydellisiä koiria? Kuulosta enempikin unelmalta kuin tuosta vaan suoritukselta? Koira kanta on jo aika iso ja kuka se sitten sanelisi että tuota käytetään ja tuo monttuun? Kuitenkin kun olen mannermaisia koiria nähnyt ja niiden isäntiä on koko ajan kuultavissa että kyllä tämä kulkee, ja no meniskö kuumien joukossa? Käytetään norjalaisia tai vastaavia vauhtikoneita? Itse kuulun kulmakuntaan jossa koiran täytyy todellakin kulkea oli se sitten rodultaan mikä vain. Ja tässä vaiheessa semmoinen ns. kuumamalli on suosikki vaikka onkin vaikeampi kouluttaa. Hyvä ystäväni sanoi: suittista on helpompi vetää kui työntää. Petterin kettu ja peräänmeno vertaukselle sen verra että jos meän koirat päästetää luontoon ns. villiksi niin kyllä se varmaan vuosien saatossa jalostuis niin kuin kettu ettei se menis perään. Kettu kun on saanut jalostua varmaankin tuhansia vuosia ilman meidän taitavaa koulutusta :)
JUNKMAN

Heikki Sarvikivi
REPPUKOIRA!
Viestit: 257
Liittynyt: 25.11.2005 15:50
Paikkakunta: Kanakoiraharrastuksen kehto

Viesti Kirjoittaja Heikki Sarvikivi » 25.4.2009 06:14

:roll:
Viimeksi muokannut Heikki Sarvikivi, 7.10.2013 11:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 25.4.2009 11:04

missä mielessä koulutusalttius on kanakoiralle negatiivinen ominaisuus?
Eipä se ole missään mielessä. Jos koira on altis ottamaan koulutusta vastaan, niin sehän on hyvä juttu - mielestäni. En tiedä miten tarkkaan Heikki lukaisit nuo viestit, mutta enemmän ihmettelin sitä "koulutuskestävyyttä", joka joidenkin kohdalla tunnustaisi tarkoittavan kovakalloista koiraa, jota kärsii rangaista kerta toisensa jälkeen.
Kuva

Pertti Tuorilainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 61
Liittynyt: 1.10.2008 18:39
Paikkakunta: Kiuruvesi

Viesti Kirjoittaja Pertti Tuorilainen » 5.8.2009 19:23

No niin. Itse hommasin pari vuotta sitten ensimmäisen metsästyskoiran ja roduksi tuli bretoni. Ensinnäkään milloinkaan en ollut nähnyt seisovaa koiraa metsällä, joten eikun kasvattajalta vaan vinkkejä kyselemään ja täältä intternetistä tietoa imemään.

No pikkuhiljaa huomasin että kaikki keinot ei omalle koiralle käy, joten tulin siihen tulokseen että taitaa olla viisain vain opettaa seis käsky. Käytin vain koiraa metsässä ja silloin tällöin fasaaneita kurkkaamassa.

Hakuun en uskaltanut puuttua laisinkaan siinä pelossa että tulee saappaan kiillottaja, joten annoin sen hakea kaikessa rauhassa pennusta alkaen.

Nouto on taas sillä mallilla että lintu tulee kyllä perille mutta se luovutus. Huomasin että sitä opetellessa meinasi koiralta mennä se ilo koko hommasta, joten jätin senkin vaatimisen siihen paikkaan etten saa aikaiseksi noutamatonta koiraa. Sen kerkeää opettaa myöhemminkin.

No koira on nyt sen reilu kaks vuotta ja mitä tämmösellä varovaisuudella sain aikaan ni oli se että NUO2 tuli kolmannella koereissulla.

Joten kyllä se onnistuu vasta-alkajaltakin kun vain koettaa "kouluttaa" sen
niin sanotusti koiran ehdoilla. Kaikkea se ei opi kerralla.

Tietty se 25 vuotta koiria kouluttanut olisi saanut sen kakkostuloksen käännettyä ykköseksi ja vielä seuraavana päivä hakenu Avoimesta ykkösen mutta kuvittelen että itse en ainakaan anna koirasta väärä kuvaa jalostukseen :D

saksanseisojavoimaa

Viesti Kirjoittaja saksanseisojavoimaa » 6.8.2009 19:30

Kuuleppa Petteri.Jollet kasvata koiria niin lukemani perusteella sanoisin ,että ala ihmeessä kasvattamaan..Varsinki seisojia. Varmaan pirun vaikea rotu kasvattajan näkökulmasta.Onhan toki varmaan kasvattajia ,jotka ovat onnistuneet.Hattua nostan kun tapaan kasvattajan, joka on onnistunut seisojien kasvatustyössä.Saanut rodunomaisen koiran ulkomuodollisesti/käyttö ominaisuuksilla varustettuna eri toten hyvän mettäkaverin.On teillä haastetta on totta vie.

Käpälämäen Ukko

Viesti Kirjoittaja Käpälämäen Ukko » 6.8.2009 20:31

Seisoja sopii paremmin semmosille ihmisille joilla päässä liikkuu muutakin kuin silmät ja kieli.. muuten lie viisaampaa laittaa ajokoira..
:oops: Noh, meillä on niitäkin muutama.. :oops:

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 6.8.2009 21:14

Olikos teille niitä ajukinpentuja tulossa ja riittääkö niitä jakeluun? Voisin olla sopiva omistaja tuon kuvauksen perusteella :lol: :wink:

Mitä noihin kasvattamisiin tulee, niin ei yksittäinen ihminen kauheita voi rotuun ja koirakantaan vaikuttaa vaikka niin kuvittelisikin. Sitä haastetta tottavie on. Yhteen hiileen puhaltamista, avoimuutta ja vilpittömyyttä sitä tarvitaan, että kunnon koiria jatkossakin saataisiin. Se vaan tahtoo ihmisen oma ego mennä tämmöisten asioiden edelle valitettavan usein ja siitäpä se soppa sitten syntyy ja sooloiluksi menee. Kalpa pitää olla ojossa ja kilven kiiltää. Koira on sitten siinä vaan ikävänä välikappaleena. Onneksi sitä vilpitöntä henkeäkin vielä löytyy.

Ittelläni tuo kasvattaminen nyt on niin märkäkorvatouhua, että eipä koirakantaan vaikuta suuntaan eli toiseen. Toivottavasti tämä harrastaminen muilta osin edes pikkusen avittaa jalostustakin - sekun lie muutakin kuin pentujen tekemistä tai siitosuroksen jakelua.
Viimeksi muokannut Petteri Nissinen, 7.8.2009 08:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kuva

saksanseisojavoimaa

Viesti Kirjoittaja saksanseisojavoimaa » 6.8.2009 22:41

Kyllähän se on niin kuin kerroit Yhteityöllä ja avoimuudella..Kasvattajan vastuu alkaa vasta siinä vaiheessa kun pennut lähtevät maailmalle siitä erottaa kasvattajan ja kasvattajan. Toisille se vastuu tuntuu loppuvan siihen kun saavat pennut maailmalle.Oli märkäkorva tai kokeneempi tärkeintä on, oikea asenne ja rakkaus koiria/rotua kohtaan, silloin saadaan yhtälö joka pitää kiinnostusta ja rehellisyyttä yllä.Sillä pääset riittävän pitkälle.Itse olen kasvattanut 23 pentuetta ja tunnen olevani vielä märkäkorva.Vaikka kieltämättä kasvattini ovatkin hyvin menestyneet kukin omilla saroillaan.Onnea ja menestystä sillä olen varma ,että tuolla asenteella kasvateistasi vielä kuullaan.Kuhan et anna mennä kusta päähän.Ps.Minusta ei ole seisoja kasvattajaksi.

Heikki Sarvikivi
REPPUKOIRA!
Viestit: 257
Liittynyt: 25.11.2005 15:50
Paikkakunta: Kanakoiraharrastuksen kehto

Viesti Kirjoittaja Heikki Sarvikivi » 6.8.2009 23:26

:roll:
Viimeksi muokannut Heikki Sarvikivi, 7.10.2013 11:17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Käpälämäen Ukko

Viesti Kirjoittaja Käpälämäen Ukko » 6.8.2009 23:43

Ps.Minusta ei ole seisoja kasvattajaksi
Järkevä huomio.. pysy päätelmiesi takana. Kuva

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 7.8.2009 08:35

Noihin vastuisiin palatakseni vielä, niin yhtälailla se vastuu on jokaisella harrastajalla ja koiranomiastajalla. Koiranomistajan vastuuseen rotuaan kohtaan kuuluu mm. näyttää ja käyttää koiraansa, niin että siitä saadaan puolueetonta tietoa jalostukselle. Yhtälailla jalostuksellinen ja koirakantaan vaikuttava ratkaisu on olla käyttämättä koiraansa kuin käyttää sitä jalostukseen.

Siitä tämä koko ketju lähtikin liikkeelle. Puhtaan, puolueettoman ja omia hlökohtaisia intressejä palvelemattoman tiedon avoimesta jakamisesta. Sellainen toiminta maksaisi itsensä aika äkkiä takaisin hienojen koirien muodossa, mutta niin kauan kuin ihmiset tätä jalostustyötä tekevät, se ei tule koskaan onnistumaan.
Kuva

Vastaa Viestiin