Keskustelua vesi- ja jälkityöuudistukseen liittyen

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 19.12.2009 10:23

Jeputis. Toki koira pitää olla lapasessa koko suorituksen ajan. Eli kun otus on luovutettu, niin pitää osoittaa että koira on sen jälkeenkin hallinnassa. Siihen tuo Hilun esittämä malli, että koira istuu (mieluiten sivulle) luovutuksen jälkeen ja kytketään vasta sitten osoittaa sen loistavasti.

Siten suoritettu nouto osoittaa nykymallia paremmin innokkuutta sekä koulutettavuutta ja on metsästyksellisempi.

Seppo Reinikainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 54
Liittynyt: 8.4.2009 10:46
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Seppo Reinikainen » 19.12.2009 10:38

Oikeassahan Manu on. Tuskin kukaan pystyy järkevästi perustelemaan istumisen vaatimista luovutuksessa. Sirkustemppuiluahan se on.

Muistelua oikeasta metsästyksestä. Olin vuosia sitten sorsajahdin aloituksessa kuuluisalla sorsajärvellä. Minulla oli ainoa noutava koira, tosin joitain muitakin koiria oli paikalla , mutta eivät välittäneet noutohommista.
Lyhyen ajan sisällä koirani nouti kuivalta maalta ja kaislikosta 19 raanaan ammuttua sorsaa. Niiden lisäksi noin kottikärryllisen verran lokkeja ja muita pienempiä lintuja.
Eipä siinä koira ehtinyt istuskelemaan. Riitti, että piti saaliista kiinni irti käskyyn saakka.
Lisään vielä, että itse ammuin yhden sorsan. Ettei vaan kenellekään jää väärää kuvaa saalistushimostani. :P

Mutta, mutta, kilpailustahan on kysymys ja silloin on löydettävä konsteja, joilla koirat saadaan paremmuusjärjestykseen. Onhan siinä sääntönikkareilla miettimistä, miten kaikki sitten perustellaan metsästyksellisesti.
:D

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 19.12.2009 11:31

Seppo Reinikainen kirjoitti: Mutta, mutta, kilpailustahan on kysymys ja silloin on löydettävä konsteja, joilla koirat saadaan paremmuusjärjestykseen. Onhan siinä sääntönikkareilla miettimistä, miten kaikki sitten perustellaan metsästyksellisesti.
:D
Eihän KAER ole kilpailulaji, eikä siinä laiteta koiria jonoon muiden osallistujien suoritusten perusteella. KAERissa on toivottavasti tulevaisuudessakin kyse laatuarvostelusta, eikä tavoitteesta laittaa koiria paremmuusjärjestykseen.
Kuva

Seppo Reinikainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 54
Liittynyt: 8.4.2009 10:46
Paikkakunta: Helsinki

No, niin

Viesti Kirjoittaja Seppo Reinikainen » 19.12.2009 12:03

Kiitos korjauksesta. Olen ymmärtänyt tilanteen väärin, johtuen varmaankin tuomarin komennosta " Nyt on vuorossa kilpailija .....
:D "

aholas-f

Viesti Kirjoittaja aholas-f » 19.12.2009 14:40

NUO- luokan koirille, pitääs saara joku suhteellisuuren taju nouros. Osa on Esim..junkkari ikäisistä alta vuoren ja toiset puolitoista. epäoikeurenmukaista mun miälestä.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 19.12.2009 14:53

Istumisiin ja muihin toisarvoisiin seikkoihin en niinkään kiinnittäisi muutoksen suunnittelussa huomiota. Vaikka ne ovatkin metsällä turhia manöövereja, niin osaltaan ne myös kertovat koiran koulutettavuudesta ja antavat siten tietoa jalostukselle. Näissä koulutuksellisissa osasissa tuomarin olisi mielestäni kiinnitettävä huomiota koiran ja ohjaajan yhteispeliin. Jos se istuminen vaatii koiran kovaa komentamista, koira selvästi pelkää isäntäänsä tai ei näyttäisi tulevan mielellään omistajan tykö, niin niistä olisi merkintä myös tehtävä. Samoin paikallaan pysyminen ammuttaessa ja sen "valmistelu". Olen nähnyt viimekin kesänä vesitöissä semmoisia suorituksia, jotka kertovat kyllä koiralla olevan huomattavaa taipumusta karata paukkunoutoon, mutta ohjaajan rankka (jopa fyysinen) painostus saa koiran pysymään paikallaan. Metsällä samainen toiminta ei mitenkään olisi mahdollista, mutta niin vain kokeissa mennään täysillä pisteillä ilman huomautusta. Onpa jopa sellaista toimintaa näkynyt, jossa itse olisin kyllä tuomarin kengissä heti huomauttanut asiasta tai hylännyt koirakon toiminnan.

Yleisesti vesityöstä ja sen tarvitsemista muutoksista tärkein ja ajankohtaisin on mielestäni vesi- / jälkityöpassin käyttöönotto. Sitä millaiset vaatimukset passin saamiselle olisi, on mietittävä tarkkaan. Yksi mahdollisuus olisi koiran "valioituminen" vesi-/jälkitöissä. Kun koiralla olisi luokastaan vaikkapa kolme tietyt kriteerit täyttävää vesityötä luokassaan, saisi se koetoimikunnan myöntämän passin, jota vilauttamalla luokassa saisi sitten osallistua kaeriin ilman jokakesäistä vesityörumbaa.

Jos usein metsälläkin tärkeää ohjattavuutta haluttaisiin korostaa, niin VOI-kokeeseen on helppo yhdistää ohjausosio, jossa koira on saatava ohjatuksi tietylle alueelle.
Kuva

Seppo Reinikainen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 54
Liittynyt: 8.4.2009 10:46
Paikkakunta: Helsinki

Noudon merkitys

Viesti Kirjoittaja Seppo Reinikainen » 19.12.2009 15:12

Omien kokemusteni tiimoilta tiedän, kuten tietysti kaikki, että nouto on linnunmetsästyskoiran tärkein ominaisuus.
Asia yksinkertaistettuna. Kuka hyvänsä reippaasti kulkeva potkii riekkoja lentoon tunturin kyljestä ja ampua turskii niitä maahan. Siipensä loukanneen riekon löytäminen ilman noutavaa koiraa taitaa ollakin sitten vaikeampaa. Ja sorsajahti ilman noutavaa koiraa on täysin moraalitonta.

Niinpä noudon kokeilu jalostustyössä taitaa olla tärkein osa-alue jo haavakoidenkin löytämiseksi. Siis painotetaan tätä paljon puhuttua metsästyksen etiikkaa.

Olen kuitenkin ihmetellyt tarvetta joka vuosi kokeilla vesitöitä samoilla koirilla.

Työryhmä selvensikin asian minulle viimeisessä lehdessä. "Tämänhetkinen koemuoto on lähinnä kesäistä ajanviettoa koirille ja ohjaajille."

Työryhmä esitti vesityöpassia, joka olisi voimassa useamman vuoden. Ainakin avoimessa luokassa rimpuileville se olisi paikallaan. Tietenkin siten, että halutessaan voisi koepisteitään parantaa.

Vesityön osa-alueista painottaisin veteenmenon rohkeutta. Sorsan nouto marraskuisesta jäähileisestä vedestä taitaa olla vaativampaa kuin uiskentelu elokuun helteissä.
Nythän hännän heilutus ennen noutokomentoa pudottaa pisteitä enemmän kuin uimaanlähtöpaikan etsiskely.

No, mukavaa keskustelua.

:D :D

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 19.12.2009 16:27

Petteri_N kirjoitti:Istumisiin ja muihin toisarvoisiin seikkoihin en niinkään kiinnittäisi muutoksen suunnittelussa huomiota. Vaikka ne ovatkin metsällä turhia manöövereja, niin osaltaan ne myös kertovat koiran koulutettavuudesta ja antavat siten tietoa jalostukselle.
Jos koko koetta muutetaan niin minusta silloin on hyvä karsia turhat manööverit huishukkaan ja keskittyä oleelliseen joka on iloinen ja varma nouto. Kuolutettavuudesta kertoo sitä istuskelua enemmän koiran toiminta ennen ja jälkeen noudon.

Mie komppaan Reinikaista. Avo luokan vesityö melkein nykyisellään olisi hyvä mittari koiran jalostuksen kannalta. Pitäisi vain arvioida turhanpäiväisten istuskelun ja "hännänheiluttelun" sijasta oikeat asiat.

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 19.12.2009 16:30

Eikös noutajien kokeista voisi säveltää seisojille käypästä koetta? Esim Noutajien taipumuskoe voisi käydä melkein siltänsä Nuorten luokan kokeeksi.
http://www.noutajat.com/harrastukset/ha ... pparit.htm

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 19.12.2009 17:11

Jostain syystä tän kännykän selain kaatuu kun se yrittää ladata tuota Hilun linkkiä, joten urputan vielä tuosta avoimesta luokasta.

Se että koira terästäytyy ammuttaessa ja pyrkii katsomaan minne lintu putosi, ei kerro halukkuudesta paukkunoutoon yhtikäs mitään. Lähinnä se kertoo että koira on tehnyt muutakin kuin harjoitellut paikallaan oloa ammuttaessa. Nykyisellään sitä kuitenkin pidetään pahempana virheenä kuin sitä maanittelua, eestaas ramppaamista ja sopivan veteenmeno paikan etsiskelyä.

Juha Ylimäki

Viesti Kirjoittaja Juha Ylimäki » 19.12.2009 17:47

Sorsanmetsästys, sehän on pääosin passimetsästystä, istutaan hiljaa puskassa ja ootellaan pimeetä että päästään ammuskeleen tunnistamattomia lentäviä kohteita. Tuon pimeyden odottelu saattaa kestää montakin tuntia, riippuen kuinka monelta on kotoa karannut, yleensä jo siis puolenpäivän aikoihin, siitä on monta tuntia pimeään. Mikään ei ole ***tumaisempaa kuin rauhaton ja vuotava koira sitä pimeyttä odotellessa, tosin mikään muu jahtimuoto ei tuo tätä rauhattomuutta helpommin esille kuin passimetsästys. Jotkut koirat vaan osaavat rauhoittua ja odottaa toiminta lupaa, ehkä nukkuvat sitä odotellessa muutaman tunnin. Toiset jylttää ja vinkuu sen odotuksen ajan niin että ovat aivan finaalissa kun olis oikeesti aika toimia. Koiran luonne \ hermorakenne on yksi vahviten periytyvistä ominaisuuksista. Pieni odottelu ja paukuttelu vesikokeessa ennen noutoa tuo nämä erot aivan varmasti esille ja paperille.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 19.12.2009 18:15

markoa kirjoitti: Se että koira terästäytyy ammuttaessa ja pyrkii katsomaan minne lintu putosi, ei kerro halukkuudesta paukkunoutoon yhtikäs mitään.
Vissiin meinasit tuota minun kommenttia?
Olen nähnyt viimekin kesänä vesitöissä semmoisia suorituksia, jotka kertovat kyllä koiralla olevan huomattavaa taipumusta karata paukkunoutoon
Eihän koiran pään tai jopa perseen nostelu mitään, mutta jos sitä pitää ennen suoritusta siinä lähetyspaikalla mätkiä ja herkeämättä komentaa istumaan, niin mistä se sitten kertoo?

Paukkunoudon herkkyyden toteaminenhan olisi hyvin helppoa kun koira pistettäisiin istumaan parin metrin päähän ohjaajasta. Ei siellä mettälläkään kukaan jouda katselemaan ja komentelemaan koiraa samalla kun tiputtaa parvest... parven reunoilta lintuja. Nythän ohjaaja saa hengittää herkeämättä koiran niskaan muutaman sentin päästä.
Kuva

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 19.12.2009 18:19

Hmm... Tohon löytyis parikin tapaa. Tuomarin alkupuhuttelussa hulit ohjaajan viereen ja sen aikana voitais pitää pienimuotoista paukuttelua.

Toinen vaihtoehto että avoimessa luokassa siellä vastarannalla oleva kaveri ampuu ensin kunnialaukausun ja vasta sen jälkeen aletaan toimimaan.

Ainoa mutta mikä äkikseltään tulee mieleen, että onko tuo vesikoe tilanne niin samanlainen kun jahtitilanne, että saadaanko sillä selville ne tositilanteessa ittensä väsyksiin touhuavat koirat. Eli keksiikö joku siedättaa koiransa näihin tilanteisiin. Mun mielestä kuitenkin paremmin kuin nykytilanueessa.

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 19.12.2009 18:57

Paukuttelua puhuttelun aikana. :D

"Avoimessa luokassa sitten koiran täytyy PAM ja sen jälkeen sitten PAAAM!!. Virheeksi katsotaan PAAAM!. Onko kysymykPAAAM!"
Kuva

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 19.12.2009 20:11

:D tuo olisi hauska järjestely, vaikken sitä ihan noin tarkoittanut.

Tuota ylimääräistä painetta koiran niskaan paukkunoudon lisäksi aiheuttaa ohjaajan kunnianhimo ja halu välttää sitä peräpään liikahtamisesta seurannutta pisteen menetystä.

Ohjaajan siirtäminen siitä koiran vierestä tuo varmasti paukkunoutotaipumuksen esille.
Edit; sellainen vaan, että jos koiralla on noutotaipumus niin silloinhan sillä on myös taipumus noutaa paukusta. Eli kyse on koulutettavuudesta. Mutta sitähän se ei kerro, että kuinka paljon koirakko on tehnyt töitä onnistumisen eteen. Se vain toisi esille ne jotka eivät ole treenanneet ja sen näkee jo nykyisessä vesityökokeessa.
Viimeksi muokannut markoa, 19.12.2009 20:47. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Vastaa Viestiin