Jalostuksen tulevaisuuden suuntaviivat

Kanakoirien jalostukseen liittyvää keskustelua.

Valvoja: Maarit Seppänen

Mervi Kukkonen
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 6.1.2006 16:21
Paikkakunta: Muhos
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mervi Kukkonen » 25.7.2012 08:31

Tänä päivänä uudetkin ohjaajat saavat koulutuksellista apua kanakoiran kouluttamiseen niin suuressa määrin (kirjallisuus, videot, internet, ja lisäksi kasvattajat & alueyhdistykset ovat aktiivisia), että halutessaan oppia kyllä saa.

Koiran kouluttamiseen/ lukemiseen/ ymmärtämiseen liittyvää taitoa voi verrata musikaalisuuteen; joillakin sitä on jo luonnostaan enemmän kuin toisilla. Enempää asiaa en osaa selittää. Koulutuksella voi päästä kuitenkin halutessaan molemmissa asioissa eteenpäin, aakkoset asiaan oppii jokainen. Ihminen oppii helposti sitä, mistä on tarpeeksi kovasti kiinnostunut ja mikä aidosti innostaa.

Kanakoiran ottaminen tapahtuu tänä päivänä aika usein metsästysuran alkumetreillä tai jopa ennen sitä. Tämäkään ei ole väärin, mutta onko tässä yksi syy, miksi koulutuksessa ei aina onnistuta? Pennun/ nuoren koiran kuljettaminen erilaisissa maastoissa ja riistan parissa on oppia, jota ei tokokentällä, heittohäkillä yms. vippaskonsteilla pysty korvaamaan. Näitä reissuja tulisi tehdä paljon, ja myös kahdestaan pennun kanssa. Siksi toivon, että metsästys/ jahtikaveruus/ perheenjäsenyys (terveellä tavalla) ovat suurempia motiiveja kanakoiran ottamiseen kuin pelkästään yhdessä harrastaminen ja koekentillä menestyminen.

Jalostuspuolella tulisi kiinnittää huomiota luontaisiin ominaisuuksiin siinä määrin, että ei tarvitsisi olla "koulutusguru" että metsästys onnistuisi edes välttävästi. Tässä kohtaa voitaisiin sitten miettiä mitkä luontaiset ominaisuudet/ piirteet tekevät seisovasta koirasta sellaisen, että se on vaikeasti hallittavissa ja metsästys sen kanssa on ilman "ammattikouluttajan" apua vaikeaa?

Hannu Kyllönen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 14.2.2006 21:03
Paikkakunta: Kiiminki

Viesti Kirjoittaja Hannu Kyllönen » 25.7.2012 09:36

Mervi Kukkonen kirjoitti:Jalostuspuolella tulisi kiinnittää huomiota luontaisiin ominaisuuksiin siinä määrin, että ei tarvitsisi olla "koulutusguru" että metsästys onnistuisi edes välttävästi. Tässä kohtaa voitaisiin sitten miettiä mitkä luontaiset ominaisuudet/ piirteet tekevät seisovasta koirasta sellaisen, että se on vaikeasti hallittavissa ja metsästys sen kanssa on ilman "ammattikouluttajan" apua vaikeaa?
Olisikohan niin, että pääosin(!) (toivottavasti) ongelmat ja koulutuksen haasteet kulminoituvat kolmeen asiaan pääkäyttötarkoituksen mukaisessa metsästyksessä:
- käyttäytyminen siivittäessä
- käyttäytyminen linnun tippuessa
- noudetun riistan luovutus

Varmaankin, ehkä, kai :) jalostuksella voidaan em kulminaatiopisteiden jouhevampaan oppimiseen vaikuttaa, mutta olettaisin että varsinkin pari ensimmäistä kohtaa ovat sen verran "luonnonvastaisia" toimintamalleja, että jatkossakin koulutuksen osuus käyttäytymisen mallissa tulee olemaan suuri. Ja välillä tuntuu, että noiden kohtien muokkaamisessa todella tarvitaan enemmän tai vähemän guruja edelleen, jotta päästäisiin KAER-uralle :) Metsästys voi onnistua nautittavasti muutenkin...

Toisaalta, ehkäpä juuri noiden kulminaatiopisteiden koulutettavuudessa onkin se villakoiran jalostuksellinen ydin... Eli voisiko olla, että oppimiseen korkean motivaation tilanteissa vaikuttaa koiran kyky/ominaisuus nopeisiin kierrosten nousuihin ja laskuihin. Eri yhteyksissä asiasta puhutaan eri termeillä - keskittymiskyky, viettivire, vietin kääntö, kovuus, hermorakenne, hermojen vuoto, vinkuminen/ääntely, koulutettavuus, jne. Ja toisissa yhteyksissä ko termit tarkoittavat taas ihan eri asiaa :) Joka tapauksessa, jos olisi niin, että oppimista hidastaa ja asiat vaikeaksi tekee se ettei oppi mene perille, kun kierrokset käy koko ajan kovilla, ko asian jalostamisella voitaisiin saada jotain aikaiseksikin. Toinen asia sitten on ko ominaisuuden periytyvyys, tulkinta ja mittaaminen...

Toki sen lisäksi ongelmia on ääntelyssä, haun laajuudessa/suppeudessa, seisontakynnyksessä, seisonnan kestävyydessä jne muissa kyselyn asioissa. Näidenkin ilmenemisessä ympäristöllä lienee osuutta, mutta ehkä vähemmän kuin edellisissä ja sitä kautta niihin jalostuksella helpommin voidaankin vaikuttaa. Samoinkuin terveyteen, joka on helpommin luotettavasti mitattavissa (ympäristön osuus pienempi). Toinen asia sitten on tiedon kerääminen :)

Itse ajattelisin, että jalostus on oikeilla urilla jos meillä on sosiaalisia ja terveitä metsästyskoiria, joiden metsästyskäyttäytymisen muokkauksessa=koulutuksessa tarvitsee keskittyä pääosin(!) edelleen noihin kolmeen kulminaatiopisteeseen. Muut mallit muokkautuvat toivottasti edelleen luontaisesti paljon kulkemalla ja oppimismahdollisuuksia tarjoamalla.


Sitten kommentti toiseen lainaukseen
Seppo Koivula kirjoitti:Aika hyvät sivut rotujärjestöllä, jossa on paneuduttu myös jalostuksen tarpeisiin.
- Seppo viittasi tässä hirvikoiriin ja ilmeisesti SHHJ järjestöön.
- Markku Viitala myös kirjoitti hirvikoista.
- Aiemmin ketjussa heitettiin myös ajatusta kasvattaja päivistä.

En malta olla mainitsemasta SHHJ:n perinteisestä Jalostuspäivistä, jotka he pitävät tammi-helmikuun vaihteessa. Viime vuonna ilmeisesti yhteistyössä Suomen Pystykorva ja Laika järjestöjen kanssa. Ohessa linkki ohjelmaan, joka on maallikon silmin aika vaikuttava:
http://www.pystykorvakerho.fi/jalostusp ... hjelma.pdf
(Kuriositeetti SHHJ kotisivuilta verraten omaan järjestöömme: "Jäsenmäärämme v 2011 lopussa oli 7551 jäsentä.")

Olin itse paikalla Saksanseisojakerhon vuosikokouksessa Oulussa 2009, joka taisi olla kaksipäiväinen. Ensimmäinen päivä oli ainakin osallistujasta ikäänkuin teemoitettu "jalostuspäivä" luonteiseksi ja oma kokemukseni siitä oli hyvin positiivinen.

Mervi Kukkonen
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 6.1.2006 16:21
Paikkakunta: Muhos
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mervi Kukkonen » 25.7.2012 14:15

Vakuuttavasisältöinen on ollut kasvattajapäivä SHHJ:llä. Asiaan on panostettu. Kuten Seppo mainitsi jo aiemmin, saattaisivat erityiset kasvattajapäivät olla tarpeen meilläkin. Jaetaan jalostuksen ajankohtaista tietoa niin rodun sisältä kuin ulkopuoleltakin. Siellä niitä yhteisiä linjauksia voisi muutenkin miettiä. Ja antaa kenties samalla kasvattajakentän terveisiä tuomaristolle & kerhon toimihenkilöille.

Hannun mainitsemat kolme koulutuksellista kohtaa ovat käsittääkseni juuri ne mihin pääsääntöisesti pystyy vaikuttamaan koulutuksella. Ja on totta, että yleensä näihin kohtiin on tavalla tai toisella puututtava. Vaikka näissä kohdissa ei onnistuisikaan aivan koekenttäkonkariksi saakka, niin silti koira voi olla hyvinkin nautittavan ja rentouttavan metsästyskelpoinen, jos ne muut luontaiset ominaisuuspalaset ovat kohdallaan.

Mitenkähän lie - jos ominaisuudet näihin "ei niin koulutuksellisiin" kohtiin ovat sisäänrakennettu ja kunnossa, olisiko noiden kolmen koulutuksellisenkin asian kuntoon laittaminen silloin kaikille helpompaa? Tästä on taas helppo kirjoittaa, mutta vaikeampi on toteuttaa asia kuntoon käytönnössä. Luontokappaleiden kanssa kun tekemisissä olemme.

Jos pääsisimme tilanteeseen, että pääsääntöisesti nuo "ei koulutukselliset" palaset olisivat kohdallaan, niin olisiko sellainen "jokamiehenkoira" ominaisuuksiltaan sitten "tarpeeksi näyttävä ja kosmeettisia elämyksiä toimillaan tuova" koekentille..? Me ihmiset kun niitä elämyksiä janoamme joka saralla - mikään "ihan hyvä" ja tavallinen ei tunnu riittävän..pitää juosta näin, seistä noin tai näin, hakea pää noin ja selkälinja silleen.. ja nostaa lintu nuin..ja ja ja.. Olenpa nähnyt, että mannermaisia seisojiakin treenataan aivan tosissaan hakutyöskentelyyn kuten englantilaisia lajitovereita; vain muutama minuutti kerrallaan irti oloa jahdissakin, että vauhti ja laajuus säilyy kokeisiin optimaalisena..

Hannu Kyllönen
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 65
Liittynyt: 14.2.2006 21:03
Paikkakunta: Kiiminki

Viesti Kirjoittaja Hannu Kyllönen » 25.7.2012 17:48

Vähän on jäävi ei-jalostajana asiasta spekuloimaan, mutta kun on niin kiinnostavaa...
Mervi Kukkonen kirjoitti:Mitenkähän lie - jos ominaisuudet näihin "ei niin koulutuksellisiin" kohtiin ovat sisäänrakennettu ja kunnossa, olisiko noiden kolmen koulutuksellisenkin asian kuntoon laittaminen silloin kaikille helpompaa?
Nyt ollaan ytimessä :) Mitkä periytyvät ominaisuudet vaikuttavat jalostamista kaipaaviin ominaisuuksiin...


Enivei, aihepiiriin liittyen vaikka jo hieman kauemmas keskustelusta mennen, törmäsin internetin ihmeellisissä syövereissä seuraaviin. Eli aihepiirinä indeksien käyttö metsästysominaisuuksien jalostuksessa.

1. Suomen ajokoirilla käytetty hyväksi (tai ainakin laskettu) 90-luvun lopulta
http://www.ajokoirajarjesto.fi/ajokoiri ... _indeksit/
http://www.ajokoirajarjesto.fi/fin/INDE ... IINAMO.pdf
--- En tiedä milloin tämä on tehty, mutta bongaus sivulta 10: "Tulossa lähiaikoina : ...kanakoirien koetulokset...". Lieköhän jollain tietoa millaista keskustelua tuolloin on aiheesta käyty?

2. SHHJ:n alaisilla roduilla laskettu 2000-kymmenluvun loppupuolelta
http://www.shhj.info/ >> Jalostusasiat >> Tilastoja >> Käyttöindeksit

Populaatiot ovat tietenkin näissä järjestöissä vähän eri tasolla, jäseniä SAJ (~10000), SHHJ (~7500), SSK (~2600) ja viimeisin jakautuu vielä edellisiä useampaan rotuun.

Ja indeksitkin ovat tietenkin ketjun loppupäässä - laskentakaavat syövät numeroita, joiden merkityksellisyys ja laatu ratkaisee sen onko niistä mitän apua. Eli pitää tietenkin olla oikein määritellyt mitattavat asiat ja annettaville arvosanoille oikeanlaiset tulkinnat.

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Norjan indeksit

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 25.7.2012 18:42

Indeksi seisojilla käytössä, löytyy Norjan sivuilta.

Jalostusneuvojat ovat vierailleet useissa maissa tutustumassa koiratapahtumiin.
Ihmeen vähän sieltä suunnalta kirjoitetaan keskustelupalstalle, roduistamme.
Ammattitaitoa löytyy ja kentän luottamusta, kun ovat tulleet valituiksi moneen eri toimeen.
Jalostusneuvojat ovat tuomarikaartia ja perhepiirissäkin löytyy pitkänlinjan harrastajia.

Kerhon kotisivun kehittymisen esteeksi on usein mainittu, ohjelmien tilaaminen on kallista ja Kennelliitto kehittää koko ajan kotisivuaan.

Minkälaisen jalostusohjelman voisimme saada Kennelliitolta, mannermaisen kanakoiran tarpeisiin räätälöitynä?

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

SSK populaatio

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 26.7.2012 10:12

Populaatio

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmReki ... Loppu=2011

Koira elää keskimäärin 10 vuotta, joten elossa olevien määrä on suurempi kuin 5 vuoden populaatio.

Kanakoira on metsästyskelpoinen vanhanakin, joten käytössä olevien määrä on myös kohtuullisen suuri.

SSK:n jäsenten populaatio liene 2600 ihmistä, joista useammalla on enemmän kuin yksi koira.

FCI 7 ryhmä ”mannermaiset kanakoirat” 24 rotua.

Vuosina 2007 – 2011 rekisteröinnit yhteensä 4334 koiraa.
Vuosina 2002 – 2011 rekisteröinnit yhteensä 8061 koiraa.
Vuosina 2000 – 2011 rekisteröinnit yhteensä 9323 koiraa.

Kuolleiksi on merkitty n. 300 koiraa / 12 vuotta.
Määrä kasvaa, jos kaikki kuolleet ilmoitetaan.

Koiraa Rotu / vuodet 1990 - 2011
kpl
5584> 98> saksanseisoja, karkeakarvainen
5073> 119 saksanseisoja, lyhytkarvainen
1711> 95> bretoni
1200> 102 pienimünsterinseisoja
412>> 57> unkarinvizsla, lyhytkarvainen
383>> 99.1 weimarinseisoja, lyhytkarvainen
302>> 165 spinone
296>> 117 saksanseisoja, pitkäkarvainen
280>> 222 stabyhoun
264>> 202 bracco italiano
137>> 118 isomünsterinseisoja
100>> 107 korthalsingriffoni
67>>> 239 unkarinvizsla, karkeakarvainen
59>>> 179 bourbonnais'nseisoja
28>>> 114 pont-audemerinspanieli
25>>> 99.2 weimarinseisoja, pitkäkarvainen
11>>> 187 portugalinseisoja
9>>>> 108 picardienspanieli
6>>>> 180 auvergnenseisoja
6>>>> 224 drentschenpeltopyykoira
3>>>> 106 sininen picardienspanieli
3>>>> 245 tsekinseisoja
2>>>> 175 ranskanspanieli
2>>>> 281 vanhatanskankanakoira
2>>>> 320 slovakianseisoja, karkeakarvainen
1>>>> 134 ranskanseisoja, pyreneläistyyppi
1>>>> 216 villakoirapointteri
15967 Rekisteröinnit yhteensä / 27 rotua

Avatar
Salla Finnilä
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 63
Liittynyt: 9.2.2006 09:52
Paikkakunta: Pohojois-Pohojammaa
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Salla Finnilä » 26.7.2012 11:08

Hei,

Mielenkiintoista keskustelua ja hyvää asiaa.

Vähän jälkijunassa, mutta kuitenkin. Olen ehdottomasti terveystietojen julkisuuden kannalla. Usea harrastaja on toivonut, että terveyskyselyssä olisi kohta, jonka saisi ruksittaa, jos nimenomaan haluaa, että oman koiransa terveystiedot saa julkistaa kaikelle kansalle. Joidenkin kasvattajien taholta on kannettu huolta, miten oman pentumyynnin käy, jos oma rotu alkaakin yhtäkkiä näyttää kovin sairaalta muihin, vähemmän avoimiin rotuihin verrattuna. Näinhän siinä väistämättä käy: vaikka kaikista FCI7-tyhmän roduista julkaistaan terveystiedot, ei ole sanottua, että kaikki muut rodut tai edes kaikki kasvattajat ja koiranomistajat FCI7:n sisällä lähtevät asiaan mukaan. Tällöin on tärkeä muistaa ja muistuttaa, että käyttökoirana jalostetut rodut ovat moneen muuhun rotuun verrattuna erittäin terveitä. Metsästäjät tarvitsevat jatkossakin seisovia lintukoiria ja pentua harkitsevat koko ajan tiedonhakutaitoisempia. Pitemmänpäälle avoimuus on ainoa tapa päästä eteenpäin - nimenomaan koirien kannalta. Se voi hetkellisesti osua omaan nilkkaan, mutta jonkun on aina näytettävä tietä.

Jalostustavoitteiden asettamisesta mainittiinkin jo rotumääritelmät. Joskus tuntuu, että ihan pelkästään sen ensimmäisen rivin (käyttötarkoitus) ymmärtäminen auttaisi paljon. Joistain roduista on lisäksi kirjoitettu erillinen työskentelymääritelmä, jossa rotutyypillisen työskentelyn lisäksi paljastuu paljon myös koiran luonteesta ja temperamentista.

Oman rotuni spinonen esimerkiksi sanotaan olevan luontainen noutaja ja haavoittuneen riistan jäljestäjä, joista molempien pitäisi sujua ilman suurempaa harjoittelua. Tämä on peruja siitä, että alkujaan rodun yksi tärkeistä tehtävistä oli toimia noutajana vesilinnustuksessa. Spinonen sanotaan myös metsästävän isännälleen, ei itselleen, ja kaikenlainen aggressio pienpetoja kohtaan on suuri virhe (seisoa tai muuten merkata pitää). Oheinen kuvaus ja taustatieto viittaavat koiraan, jolla on korkea riistavietti ja työmoraali (raskaat suo- ja suistomaastot), korkea yhteistyöhalu (luontainen riistan tuonti) ja hyvä keskittymiskyky (jälkityö). Toinen paikka, missä hyvä keskittymiskyky näkyy, on järkevä haku ja riistankäsittely. Sen, että spinone metsästää isännälleen eikä itselleen, pitäisi näkyä yhteydenpidossa ja suhteellisen helpossa koulutettavuudessa, mihin vaikuttanee osaltaan myös pienpetokovuuden puute. Toki nämäkin osaavat mennä perään ja noutaa paukusta. Vaikka käytin tässä nyt esimerkkinä omaa rotuani, koska tunnen sen parhaiten, uskon, että myös muilla roduilla rotutyypilliset käyttöominaisuudet ja luonteenpiirteet nivoutuvat yhteen.

Jos pyrimme säilyttämään rotujen ulkomuodon rotumääritelmän mukaisena, eikö sama koske myös luonnetta, käyttöominaisuuksia ja temperamenttia? Muuttunut metsästyskulttuuri ja yhteiskunta tietysti huomioiden. Tai käsi ylös, moniko vielä metsästää kanalintuja seisojan ja heitettävän verkon kanssa? Liiallinen kovaluonteisuuden ihannointi voi johtaa vaikeasti koulutettaviin ongelmakoiriin, liiallinen pehmeyden ihannointi taas ujoihin, paukkuarkoihin ja epämiellyttävämmissä metsästysoloissa rukkaset naulaan nakkaaviin sohvachampioneihin – eli koiriin, joiden koulutus metsästykseen on liki mahdotonta. Liian kova hakuvauhti ja kiihkeys eivät ehkä pelaakaan yhteen rodulle jalostetun hajuaistin kanssa. Innoton lönköttely ja ylenmääräinen puurtaminen nostavat isännän/emännän verenpaineen epäterveelliselle tasolle. Aina muutoksessa kyse ei ole edes jonkin asian ihannoinnista vaan puhtaasta sattumasta. Kysyin kerran norjalaiselta bretoniharrastajalta, miksi rotua oli Norjassa lähdetty alkujaan muuttamaan niin paljon. Vastaus oli, ettei sitä oikeastaan oltu lähdetty muuttamaan, niin vain oli tapahtunut.

Ehkä paras tapa tunnistaa metsästyksen ja muun yhteiskunnassa elämisen kannalta tärkeät luonneominaisuudet on metsästys, rehellisyys ja tutustuminen sekä omaan että muihin rotuihin. Uusiometsästäjänä olen myös huomannut, kuinka monen asian tärkeysjärjestys on muuttunut sitä mukaa, kun harrastus on edennyt muiden metsästyksen seuraamisesta ja kokeisiin kouluttamisesta itse metsästämiseen.

Vaikka KAER-kokeet ovat – luojan kiitos – vielä jalostuskatselmuksia eivätkä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kilpailuja, lopulliset valinnat tekee kasvattaja, jonka on päätettävä, mitä juuri hänen koirallaan on annettavaa koko rodulle niin käytön, luonteen, terveyden kuin sukulinjankin suhteen. Ylituomarit tekevät ansiokasta työtä arvioidessaan ja rekisteröidessään koiriemme ominaisuuksia, mutta viime kädessä kasvattajan on kyettävä tunnistamaan, miten kirjatut ominaisuudet suhteutuvat kyseisen rodun ideaaliin, kuinka paljon jonkin tietyn ominaisuuden nostaminen tietylle tasolle on vaatinut työtä ja kuinka paljon/vähän kyseisen ominaisuuden nostamisen kyseiselle tasolle olisi pitänyt vaatia työtä rotu huomioiden. Tässä kohtaa ei voi tuijottaa laput silmillä pelkkiä tuloksia tai pisteitä.

Memmu peräänkuulutti luontaisia ominaisuuksia/piirteitä, jotka tekevät seisovasta koirasta sellaisen, että se on vaikeasti hallittavissa ja metsästys sen kanssa on ilman "ammattikouluttajan" apua vaikeaa. Luulisi, että luontaisesti näiltä löytyisi ainakin riistainto, tuulen ja maaston huomioiminen, seisonta ja lintuun tarttuminen. "Hankalina tapauksia" äkkiseltään tulisi mieleen jo mainitsemani kolme tyyppiä: koira, joka on ylettömän kova ja yhteistyöhaluton; liian kiihkeä koira; liian pehmeäpäinen koira.

Ylettömän kova ja yhteistyöhaluton koira metsästää vain itselleen, eikä halua jarruttaa hajun saatuaan. Liian kiihkeä koira (kiihkeys ja riistainto eivät tässä ole sama asia, eivät myöskään pehmeäpäisyys ja yhteistyöhalu) jarruttaisi kyllä, mutta kun ei millään just nyt malta tai sitten mopo karkaa lapasista ensimmäisen seisonnan jälkeen. Tällaisia on vaikea hallita. Liian pehmeäpäisestä koirasta taas voi ilman ”ammattikouluttajaa” olla vaikea saada irti metsästyksen kannalta mitään tolkullista. Säikähtäessään koira ei palaudu, se pahoittaa mielensä moitteista, joita on vääjäämättä jossain vaiheessa annettava, tai sen herkälle hipiälle ei sovi kosteammat/raskaammat olosuhteet. Usein kovuus, kiihkeys ja pehmeäpäisyys näkyvät muillakin elämänalueilla. On öykkäriä, on hermostunutta pyörijää, joku on vain hieman ujopiimä ja vaatii paljon työtä tottuakseen uusiin asioihin. Normaalielämässä hankalinta lienee havaita liian pehmeäpäiset yksilöt, jotka saattavat olla mitä mainioimpia kotikoiria.

Kaikissa koirissa on omat vikansa. Ehkä kyselyn antama tärkeysjärjestys, terveys, luonne ja metsästys, mitään niistä unohtamatta, on hyvä ohjenuora myös jatkossa. Vissiin puutteellinen kysely, kun ei kukaan sertejä kaivannut ;)

Vaan ei ole helppoa, ei. Kommentoida saa. Uusiometsästäjänä ei vielä(kään) tiedä kaikkea, mutta opin mielelläni uutta.
:)
Salla

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Näin on kuolinsyistä ilmoitettu

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 26.7.2012 16:09

Näin on kuolinsyistä ilmoitettu, haettu koiranetistä 2012.07.25

Rotu Koiraa Terveystilastot
119> 298> Kaikki yhteensä
98>> 249> Kaikki yhteensä
95>> 64>> Kaikki yhteensä
102> 58>> Kaikki yhteensä
202> 29>> Kaikki yhteensä
99.1> 21>> Kaikki yhteensä
118> 20>> Kaikki yhteensä
117> 19>> Kaikki yhteensä
57>> 19>> Kaikki yhteensä
165> 18>> Kaikki yhteensä
222> 17>> Kaikki yhteensä
107> 7>>> Kaikki yhteensä
239> 4>>> Kaikki yhteensä
114> 1>>> Kaikki yhteensä
134> 1>>> Kaikki yhteensä
106> 0>>> Kaikki yhteensä
108> 0>>> Kaikki yhteensä
175> 0>>> Kaikki yhteensä
179> 0>>> Kaikki yhteensä
180> 0>>> Kaikki yhteensä
187> 0>>> Kaikki yhteensä
216> 0>>> Kaikki yhteensä
224> 0>>> Kaikki yhteensä
245> 0>>> Kaikki yhteensä
281> 0>>> Kaikki yhteensä
320> 0>>> Kaikki yhteensä
99.2> 0>>> Kaikki yhteensä
KPL> 825> Kaikki ilmoitetut kuolinsyyt yhteensä

KPL> 170> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
KPL> 158> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
KPL> 124> Tapaturma tai liikennevahinko
KPL> 109> Kasvainsairaudet, syöpä
KPL> 53>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
KPL> 50>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
KPL> 25>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
KPL> 24>> Luusto- ja nivelsairaus
KPL> 23>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
KPL> 19>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
KPL> 19>> Sydänsairaus
KPL> 9>>> Hermostollinen sairaus
KPL> 9>>> Silmäsairaus
KPL> 9>>> Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus
KPL> 6>>> Immunologinen sairaus
KPL> 5>>> Hengitystiesairaus
KPL> 5>>> Iho- ja korvasairaudet
KPL> 3>>> Kadonnut
KPL> 2>>> Sisäeriterauhasten sairaus
KPL> 2>>> Synnytysvaikeus
KPL> 1>>> Pennun synnynnäinen vika tai epämuodostuma
KPL> 825> Kaikki ilmoitetut kuolinsyyt yhteensä

Rotu Koiraa Terveystilastot kuolinsyy
98>> 2>>> Hengitystiesairaus
165> 1>>> Hengitystiesairaus
202> 1>>> Hengitystiesairaus
99.1> 1>>> Hengitystiesairaus

119> 4>>> Hermostollinen sairaus
98>> 4>>> Hermostollinen sairaus
95>> 1>>> Hermostollinen sairaus

119> 2>>> Iho- ja korvasairaudet
202> 2>>> Iho- ja korvasairaudet
98>> 1>>> Iho- ja korvasairaudet

119> 4>>> Immunologinen sairaus
165> 1>>> Immunologinen sairaus
98>> 1>>> Immunologinen sairaus

98>> 2>>> Kadonnut
99.1> 1>>> Kadonnut

119> 55>> Kasvainsairaudet, syöpä
98>> 22>> Kasvainsairaudet, syöpä
102> 15>> Kasvainsairaudet, syöpä
95>> 7>>> Kasvainsairaudet, syöpä
165> 3>>> Kasvainsairaudet, syöpä
118> 2>>> Kasvainsairaudet, syöpä
222> 2>>> Kasvainsairaudet, syöpä
117> 1>>> Kasvainsairaudet, syöpä
202> 1>>> Kasvainsairaudet, syöpä
57>> 1>>> Kasvainsairaudet, syöpä

98>> 51>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
119> 44>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
102> 11>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
118> 11>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
222> 9>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
95>> 8>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
202> 7>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
117> 5>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
99.1> 5>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
165> 3>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
239> 2>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
107> 1>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu
57>> 1>>> Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu

98>> 11>> Kuollut ilman sairauden diagnosointia
119> 9>>> Kuollut ilman sairauden diagnosointia
222> 2>>> Kuollut ilman sairauden diagnosointia
99.1> 2>>> Kuollut ilman sairauden diagnosointia
57>> 1>>> Kuollut ilman sairauden diagnosointia

119> 20>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
98>> 20>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
102> 6>>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
57>> 2>>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
95>> 2>>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
117> 1>>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
202> 1>>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia
222> 1>>> Lopetus ilman sairauden diagnosointia

98>> 7>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
119> 3>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
102> 2>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
107> 2>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
165> 2>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
95>> 2>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
99.1> 2>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
117> 1>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
134> 1>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi
57>> 1>>> Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi

98>> 11>> Luusto- ja nivelsairaus
119> 5>>> Luusto- ja nivelsairaus
118> 2>>> Luusto- ja nivelsairaus
95>> 2>>> Luusto- ja nivelsairaus
102> 1>>> Luusto- ja nivelsairaus
165> 1>>> Luusto- ja nivelsairaus
57>> 1>>> Luusto- ja nivelsairaus
99.1> 1>>> Luusto- ja nivelsairaus

119> 6>>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
98>> 5>>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
202> 3>>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
118> 2>>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
102> 1>>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
95>> 1>>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus
99.1> 1>>> Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus

98>> 15>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
119> 13>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
202> 7>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
117> 2>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
165> 2>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
222> 2>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
95>> 2>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
99.1> 2>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
102> 1>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
107> 1>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla

114> 1>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
118> 1>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla
57>> 1>>> Muu sairaus, jota ei ole listalla

99.1> 1>>> Pennun synnynnäinen vika tai epämuodostuma

119> 3>>> Selkäsairaus
98>> 2>>> Selkäsairaus
118> 1>>> Selkäsairaus
98>> 2>>> Silmäsairaus
117> 1>>> Silmäsairaus

119> 2>>> Sisäeriterauhasten sairaus

98>> 6>>> Sydänsairaus
95>> 4>>> Sydänsairaus
102> 3>>> Sydänsairaus
119> 3>>> Sydänsairaus
165> 2>>> Sydänsairaus
99.1> 1>>> Sydänsairaus

119> 1>>> Synnytysvaikeus
95>> 1>>> Synnytysvaikeus

119> 47>> Tapaturma tai liikennevahinko
98>> 34>> Tapaturma tai liikennevahinko
95>> 16>> Tapaturma tai liikennevahinko
102> 10>> Tapaturma tai liikennevahinko
202> 4>>> Tapaturma tai liikennevahinko
99.1> 3>>> Tapaturma tai liikennevahinko
117> 2>>> Tapaturma tai liikennevahinko
239> 2>>> Tapaturma tai liikennevahinko
57>> 2>>> Tapaturma tai liikennevahinko
107> 1>>> Tapaturma tai liikennevahinko
118> 1>>> Tapaturma tai liikennevahinko
165> 1>>> Tapaturma tai liikennevahinko
222> 1>>> Tapaturma tai liikennevahinko

119> 74>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
98>> 51>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
95>> 16>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
57>> 9>>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
102> 8>>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
117> 4>>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
202> 3>>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
107> 2>>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
165> 2>>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)
99.1> 1>>> Vanhuus (luonnollinen tai lopetus)

119> 3>>> Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus
117> 2>>> Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus
95>> 2>>> Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus
98>> 2>>> Virtsatie- ja lisääntymiselinten sairaus

Saija Suomaa

Viesti Kirjoittaja Saija Suomaa » 1.8.2012 19:31

Hieno keskustelunavaus Memmu! Ja hyvää taustatukea Monnalta kaavakkeen kanssa. Täällähän on tapahtunut kaikenlaista kesän aikana, mennyt minulta ihan ohi! Olen jo pelännyt, että kaikki keskustelut ovat siirtyneet naamakirjaan, minä kun en ole siellä. Mutta ei sentään, onneksi! Nyt kokeiltua ideaa voisi minusta hyvin kehitellä eteenpäin, koska tuollainen omistajilta saatu palaute on minunkin mielestäni erittäin arvokasta.

Jotensakin tuohon suuntaan ne ovat omatkin mietteet kulkeneet asioiden tärkeysjärjestyksestä jalostuskuvioissa: terveys, tasapainoinen ja sosiaalinen luonne, metsästysominaisuudet. Jopa luonne ennen terveyttä, vaikka en tietenkään sairasta koiraa ikinä käyttäisi jalostukseen. Se kun tuntuu olevan niin, että tasapainoinen luonne heijastuu myös sinne metsästysominaisuuksiin, kuten joku muukin taisi tuolla jo todeta. Aika monet muutkin kasvattajat, joiden kanssa olen jutellut, ovat sitä mieltä, että esim. jalostukseen kaavailtu uros olisi tärkeä nähdä itse metsällä ja siinä samalla kaikenlaisissa olosuhteissa, jotta osaa paremmin arvella, käykö se suunnitellulle nartulle. Arveluahan se silti on, ennen kuin näkee lopputuloksesta, miten uros ja narttu loppujen lopuksi sopivat toisilleen. Ikäviä yllätyksiäkin tulee, vaikka kuinka parhaansa tekisi. Mutta pelkkiin koetuloksiin, vaikka ne sinänsä ovat erittäin arvokkaita, ei minusta voi jalostuspäätöksiä tehdessä tuijottaa. Se kun on, niin kuin tässä ovat muutkin moneen kertaan todenneet, aina myös ohjaajan kokemustasosta ja kyvyistä kiinni, millaiset tulokset koira kokeissa voi saavuttaa. Pitäähän siellä lahjojakin mukana olla, mutta lahjakaskin koira voi jäädä vaatimattomille koetuloksille koulutusvirheiden takia. Nimimerkki kokemusta on, viimeksi oman nuoren koiran kanssa...

Kokeissa koulutusvirheiden takia huonommille palkinnoille jäänyt koira voi olla erinomainen mettällä (haku, metsästyksellinen järki, linnun löytäminen seisonnalle erilaisissa olosuhteissa, hienovarainen yhteistyö ohjaajan kanssa). Meillä ehkä eniten virheitä tehdään peräänmenon pois kitkemisessä, jolloin eteneminen kärsii. Toki on koiria, jotka luontaisesti kuumenevat peräkkäisissä lintutilanteissa ja ovat siksi turhan haasteellisia koulutettavia. Mutta ihan keskiverto riistaintoinen seisojakin pyrkii yleensä nuorena lähtevän linnun perään ja siinä sitä pitäisi sitten osata ohjaajan toimia oikein. Olen kulkenut viime vuosina paljon Saksassa ja tutustunut yhä paremmin heidän koejärjestelmäänsä. Saksalaisten nuorten luokan kokeet ovat hyvin pitkälti taipumuskokeita, vaikka syyskokeessa on jo erilaisia koulutusta vaativia osioitakin. Minulla on sellainen kokemus saksalaisesta systeemistä, että arvioinneissa kaikki tilanteet arvioidaan nuorten luokassa positiivisesti päin: mitä kaikkea koira pystyy kokeessa osoittamaan. Meidän nuorten luokan koiriemme pitää olla jo erittäin hyvin koulutettuja ja tottelevaisia riistalla ja koearviointi on enemmänkin virheiden laskemista ja miinustamista maksimipistemäärästä. Samalla meillä on helposti jo nuorten luokassa ykkösten metsästäminen mielessä luontaisten ominaisuuksien arvioinnin sijaan. Välillä mietityttää, pitäisikö meillä nuorten koirien testaamisen olla enemmän luontaisten taipumusten testaamista? Toki ominaisuuspisteiden kirjaaminen on hienoa, mutta silti...

Tai sitten pitää vain pitäytyä tuossa edellä kuvaamassani systeemissä, että tutustuu jalostukseen käyttämiinsä koiriin huolella käytännön metsällä ja erilaisissa muissa olosuhteissa...


T: Saija

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Luontaisten ominaisuuksien kartoittaminen

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 1.8.2012 22:00

Luontaisten ominaisuuksien kartoittaminen, se on tärkeää.

Ominaisuuksia kirjataan juuri sen takia, että ne seuraavat koiraa kehdosta hautaan, ellei niitä esim. koulutuksella peitetä.

Koirasta voi tehdä myös maratoonarin, jatkuvalla pitkäkestoisella prässäyksellä, ilman riittävää palautumismahdollisuutta.

Seurasin populaation ja yksilöiden ominaisuuksia vuosikausia, kunnes dataa ei enää annettu jalostusneuvojalle. Oliko syy, kaikki rodut samalle viivalle, sellaisen selityksen kuulin.

Koiran tulee olla myös koulutettavissa, niin että se on helppo saada koe- ja metsästyskelpoiseksi.

Jalostuskoiran tulee saada mahdollisimman korkea palkinto rodunomaisessa metsästyskokeessa ja rakenteen pitää vastata rotumääritelmää, ilman turhia kauneusihanteita.

Ihminen yleensä pitää omaa koiraa ihanteellisena, näin tulee ollakin, jotta molempien elämä on mukavaa.

Virallisia mittauksia tarvitaan, koska rodun harrastajat määrittelevät suunnan johon halutaan edetä, vuosikokouksen päätökset. Ellei näitä yhteismitallisia tuloksia ole, on varsinkin uusi harrastaja täysin pennunmyyjän antaman tiedon varassa.

Koira on pitkäikäinen tuote, eikä ole harrastajan kannalta lainkaan yhdentekevää, millaiset eväät pennulla on syntymälahjana olemassa.

Rotujärjestön tehtävä on valvoa rotujen kehitystä ja sopivuutta käyttötarkoitukseen, johon niitä jalostetaan.

Minusta on väärin kuvitella, että pieni populaatio ja vähäinen kasvattajamäärä on rodunjalostuksen etu.

Kannattaa tutustua koiranjalostuksen tutkimuksiin, huolella.

Tapio Mäki
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 64
Liittynyt: 1.1.2007 20:09
Paikkakunta: Ylihärmä

Viesti Kirjoittaja Tapio Mäki » 3.8.2012 09:38

Kyllä Suomessakin kokeissa lähdetään nollasta liikkeelle ja pisteitä lisäillään sitten koiran osoittamien kykyjen mukaan. :wink:

Saija Suomaa

Viesti Kirjoittaja Saija Suomaa » 3.8.2012 22:55

Haluan korostaa, että arvostan meidän KAER-kokeita erittäin paljon, emmekä ole koskaan käyttäneet koepalkitsematonta koiraa jalostukseen. Tarkoitin tuossa edellä sitä, että mikään koemuoto ei ole täydellinen, enkä kasvattajana halua uskoa pelkkiin koetuloksiin, olivat ne sitten Suomesta tai Saksasta, vaan haluan varmistua uroksen sopivuudesta nartulle myös itse. Mieluiten niin, että näen koiran metsällä.

Saksalaisissa kokeissa on omat hyvät asiansa, nuorten luokassa mm. se, että esim. riistatyöstä, jossa lintu jää suuhun, lasketaan koiralle pisteet. Vesikokeen yhteydessä vaaditaan erittäin paljon koiralta, mutta tottelevaisuuspuolella lähetyksen ja luovutuksen yhteydessä ei koiria ole äkseerattu niin valmiiksi kuin meillä Suomessa. Toisaalta tuokaan koemuoto ei toki ole täydellinen, (niin kuin ei mikään koemuoto!) ja sen tulosten tulkitsemisen opettelemiseen meni oma aikansa.

T: Saija

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Jalostus vuosina 2007 – 2012

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 6.8.2012 09:53

Saija kertoi vanhan totuuden, kasvattajan on hyvä tuntea jalostusuros mahdollisimman hyvin!

Alla luettelo uroksista, joita on käytetty jalostukseen vuosina 2007 – 2012.
Tieto on haettu Kennelliiton tilastoimista pkss jalostusurokset tilastosta 2012.08.06.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=117

Meneillään olevat jalostusaikomukset löytyvät osoitteesta:
http://intranet.saksanseisojakerho.fi/p ... p?rotu=117

Ulkomaalaisille uroksille voisi hakea myös niiden kotimaan tiedot,
jos oikeasti haluaa läpivalaista rodun FCI 7 117 pitkäkarvainen saksanseisoja, taustaa.

Ei ole tarkoitus kyseenalaistaa Saijan lausumaa, mutta jotain taustaa lukija aina kaipaa, varsinkin jos on aikeissa hankkia pennun ko. rodusta.

Minusta myös keskustelupalsta on paikka, jonne voisi päivittää tunnuslukuja rodun tilasta.

JTO päivitetään 5 vuoden välein, pentuja syntyy vuosittain.

Pkss.. Jalostusurokset 2007 – 2012

Pentueita Urokset

1………… AARON VOM DIEKSTÜCKEN>VDHZDL281/04
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... DL281%2F04

1………… BIRKO VOM TANNENGARTEN>ZDL572/99
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... DL572%2F99

1………… CASTOR VON DER HIRTENBURG>ZBDL256/00
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... DL256%2F00

1………… ELKO VON NEUENKÄMPEN>ZDL450/04>FIN15604/05
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 15604%2F05

1………… FLEDDER V.'T REIGERSKANTJE>NHSB2475243
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... HSB2475243

1………… ILLO VON DER TRAVE>VDH/DL514/05
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... DL514%2F05

1………… IMMO VON LINEBROK>ZDL82/01>FIN24827/01
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 24827%2F01

1………… JAHTILADYN ELOHOPEA>FIN16746/06
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 16746%2F06

1………… SOLOJÄGER'S UNKAS>VDH/ZDL274/06
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... DL274%2F06

2………… TAIKASUON UKI>FIN25377/03
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 25377%2F03

1………… TAIKASUON VALDO>FIN19352/05
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 19352%2F05

1………… TAIKASUON YTY>FIN26027/05
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 26027%2F05

2………… VARVIKKOVUOMAN NEMO>FI25300/10
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 25300%2F10

Saija Suomaa

Viesti Kirjoittaja Saija Suomaa » 6.8.2012 10:16

Niin, Seppo, tarkoitin myös saksalaisia koiria! Tähän mennessä olen itse tai Jussi on tavannut kaikki saksalaiset jalostusurokset, joita olemme itse käyttäneet tai joita olen ehdottanut jollekin muulle suomalaiselle kasvattajalle. Erilaisissa tilanteissa, valtaosin myös metsällä. Silti luemme koetulokset tietysti myös tarkkaan, samoin terveys- ym. tiedot mitä ko. koirasta ja sen lähisuvusta on saatavilla. Saksalaisella pitkäkarvaisten rotujärjestöllä on myös hieno tietokanta, kuten SSK:llakin, ja se on minulla käytössä.

Olen rampannut Saksassa yhtenään viime vuosina, mikä ei monella mittarilla laskettuna liene fiksua, mutta on ollut hyvin antoisaa! Meidän pienessä rodussa myös välttämätöntä.

Koiranjalostus on haasteellista, eikä parhaansa yrittämälläkään aina onnistu, niin kuin kaikki yrittäneet varmasti tietävät. Ailion Timppa sanoi kerran, että nostaa hattua kaikille, jotka uskaltavat kasvattaa. Minusta se oli hyvin sanottu. Kokeet kertovat paljon asioita ja omakohtainen kokemus on omalta osaltaan tärkeää, silti koiranjalostus on lottoamista. Mutta ehkä siksi juuri niin mielenkiintoista...

T: Saija

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Tunnetko jalostusuroksen

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 6.8.2012 15:40

Saija kirjoitti, olen itse nähnyt kaikki käyttämäni ja suosittelemani koirat.

Näinhän se on, kun käytetään vain ulkomaalaisia koiria jalostukseen (osa taustaltaan).
Ainoa mahdollisuus on käydä paikanpäällä katsomassa koiraa, jota aikoo itse käyttää jalostukseen.

Saksalainen koesysteemi mittaa koiraa monella tavalla ja jalostuskoirista löytyy yleensä myös kuvia.

Jalostuksessa on tärkeää tuntea vähintään kolme polvea sukutaulun koirista hyvin, näin tulisi niitä mainitsemiasi ikäviä yllätyksiä vähemmän.

Kasvattaja ei voi kiertää vastuutaan tulevista pennuista, vaikka jalostus perustuu ulkomaalaisen kasvattajakunnan työhön. Kun pennuista tulee oman kennelin tuote, siirtyy vastuu ja kunnia jatkossa kasvattajalle, jos näillä omilla kasvateilla jalostusta jatketaan.

Tuotevastuu on Suomessa ankara, luo myös paineita kasvatustyötä tekeville, hatun nosto.

Uskoa voi kasvattaa tulevan pentueen osalta, kun on nähnyt jalostuskoiran ja keskustellut omistajan kanssa. Koiran ilmiasu kertoo osan senhetkisestä tilasta ja koulutustasosta. Perimän osalta tuolla ilmiasun tutkimisella ei valitettavasti pysty päättelemään kovin paljon yhdistelmän tuottamista jälkeläisistä.

Kun tuntee useamman sukupolven koirat ja niiden jälkeläiset, on huomattavasti turvallisemmilla vesillä.

Maailmanlaajuista populaatiota tulisi myös hyödyntää, koko laajuudessa. Arvostettu Saksalainen vierailija on sanonut, käyttäkää parasta saatavilla olevaa ulkomaalaista jalostuskoiraa, valitkaa vanhempi uros jolla on jo paljon jälkeläisiä.

Varovaisuus valinnan osalta on terve ilmiö, mutta kokonaisten kansallisten populaatioiden asettaminen kyseenalaiseksi jalostuskäytössä, tuntuu suurelta liioittelulta.

Lyhytkarvainen saksanseisoja, rotu jota hieman tunnen, kasvattajat ovat onnistuneen tuontien osalta myös jatkojalostuksessa. Siinä on auttanut kasvattajien ankara asenne, omien kasvattien hyväksymisessä jatkojalostukseen.

Hyvä jalostusohjelma ja laaja kansainvälinen yhteistyö loisi paremman mahdollisuuden populaatioiden kansalliseen ja kansainväliseen hyödyntämiseen. Jos pyrkimyksenä on tiedonjaon rajoittaminen, sillä ei paranneta edes pienten populaatioiden jalostusmahdollisuuksia.

Vastaa Viestiin