Kaer-sääntömuutos

Keskustelua kaikesta KAER-kokeisiin liittyvästä. Esim. säännöt, toteutus, tavat. Tänne tiedotus Kaer ja vesikokeista!

Valvoja: Maarit Seppänen

Vastaa Viestiin
Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 22.3.2009 07:44

En ole kovin tarkasti perillä näistä Kaer-sääntömuutoksista.
Onko Saksanseisoja kerholla esim KAER tuomaritoimikuntaa, joka valmistelee sääntömuutos ehdotukset rotujärjestölle?

marja katajamaa
REPPUKOIRA!
Viestit: 482
Liittynyt: 23.11.2005 18:25
Paikkakunta: avvil-city
Viesti:

Viesti Kirjoittaja marja katajamaa » 22.3.2009 07:49

Kannatan ajatusta, että kokeet jaetaan vastaisuudessakin pelto- ja metsäriistan mukaan.

Nämä säännöt ovat toimineet erittäin hyvin, joten miksi muuttaa toimivaa systeemiä kun ei ole pakko.

t.marja katajamaa
Kuva

marja katajamaa
REPPUKOIRA!
Viestit: 482
Liittynyt: 23.11.2005 18:25
Paikkakunta: avvil-city
Viesti:

Viesti Kirjoittaja marja katajamaa » 22.3.2009 07:57

Hilu wrote:
"Onko Saksanseisoja kerholla esim KAER tuomaritoimikuntaa, joka valmistelee sääntömuutos ehdotukset rotujärjestölle?"

Vastaus: ei ole
Kuva

mauri harju
REPPUKOIRA!
Viestit: 310
Liittynyt: 5.6.2008 14:31

Viesti Kirjoittaja mauri harju » 22.3.2009 09:11

Aika useasti nämä sääntömuutosesitykset käyvät lenkin ylituomaripäivillä kuten esillä olevakin ehdotus teki. Ylituomarikunta on leikkaus kanakoiraharrastajia, pääasiassa kokenutta jahtiväkeä ympäri Suomea. Asia käsitellään ja lopuksi testataan esityksen kannatus. Enemmistö kannatti esitystä, joten päätös siirtyy SSK:n vuosikokoukselle. Ylituomaripäivät sinällään ei ole mikään päättävä elin, vaan "lakisääteinen" jatkokoulutustilaisuus ylituomareille määräajoin.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 22.3.2009 10:07

Laitoin tuonne nuotiopiiri/ kokeissa tapahtunutta, erään kertomuksen. Tuosta kertomuksesta on nähtävissä missä se ongelma todellisuudessa on, tosin ei tänä päivänä alkuunkaan noin räikeänä kuin tuossa ko. tapauksessa.
Tämä tuntuu olevan melko yleisessä tiedossa. Miksi tähän ongelmaan ei haluta puuttua?

Vika ei ole säännöissä tai koirissa, vaikka sääntöjä tietenkin voisi korjata arvostamaan enemmän koiran luontaisia toimintoja kuin koulutuksellisia arvoja.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Heikki Pöllänen
REPPUKOIRA!
Viestit: 151
Liittynyt: 24.11.2005 18:49
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja Heikki Pöllänen » 22.3.2009 19:05

Tässä keskustelussa on korostetusti tuotu esille, että KVA-säännön muutosesitys olisi minun henkilökohtainen hankkeeni. Ei pidä paikkaansa. Kerron kuinka tämä KVA sääntömuutosesitys on edennyt tähän mennessä.

Asiaa oli esitetty ylituomaripäivien 2007 ohjelmaan (esittäjä oli muu kuin minä), ja siellä sitä käsiteltiinkin kahtena päivänä. Moniulotteisessa asiassa myös keskustelu oli moniulotteinen. Mm. pudotusvaatimuksesta keskusteltiin paljon, mutta siitä ei saatu valmista muutosesitystä aikaiseksi.

Keskustelu kiteytyi äänestykseen sellaisesta muutoksesta, että yksi VOI 1- palkinto tulisi saada metsäkokeissa, joksi ei luettaisi tunturikoetta. Säännön pitämistä ennallaan kannatti 6 henkilöä. Säännön muuttamista siten, että yksi VOI 1. tuloksista tulisi olla metsäkokeista, kannatti 36 henkilöä. Erittäin selvä enemmistö siis. Itse äänestin tuossa vaiheessa vielä tyhjää, tyhjiä ei laskettu.

Lainaus pöytäkirjasta 2007: "Hyväksyttiin, että muutos käyttövalionarvon vaatimuksiin valmistellaan vuoden 2008 vuosikokouksen päätettäväksi". Ylituomaripäivien puheenjohtajana katsoin, että minulla olisi vastuu valvoa että asian käsittely etenee.

SSK.n hallitus kuitenkin kiirehti asian käsittelyn tuota edelläolevaa kannaottoa nopeammaksi, ja lähetti esityksen Kennelliittoon. Kennelliitto palautti sen rotujärjestölle, koska asia on käsiteltävä vuosikokouksessa. Näin avautui mahdollisuus keskustella asiasta jäsenlehdessä ja vuosikokouksessa. Siihen keskusteluun selvitin mm. vanhoja lehtiä lukemalla, miksi päätös aikanaan 1988 tehtiin sellaiseksi, kuin se nyt on. Erittäin valaiseva oli SSK:n hallituksen päätös vuodelta 1985 perusteluineen. Minun silmäni avannut lause silloisen hallituksen perusteluissa kuuluu: Em. tarkoittaa sitä, että kokeet jaetaan metsäkokeisiin ja avoimen maaston kokeisiin.
Säännön valmistelussa tapahtui kuitenkin ajatusvirhe, kun kokeet määriteltiin vain riistan, ei maaston perusteella.

Säännön voimaantulon jälkeen on kokeiden järjestäminen muuttunut paljon, ainakin määrällisesti. Mm. talviset tunturi- ja peltokokeet ovat tulleet kuvaan mukaan 1990 luvulla. 2-päiväiset kokeet ovat lähes kokonaan loppuneet, kun ne aiemmin olivat yleisiä.

Vuosikokouksessa 2008 hallitus ei käyttänyt lainkaan puheenvuoroa esityksensä puolesta, mikä oli aika hämmentävää. Tulkitsin asian niin, että vastuu muutosesityksestä siirtyy minun esitykselleni. Vuosikousjärjestelyt jättivät paljon toivomisen varaa, mm. aikataulun kiirehtiminen kokoustilan käyttöajan lyhyyden vuoksi oli käsittämätöntä! Vuosikokouksen päätös siirtää asia jatkovalmisteluun ei tarkoita mielestäni sitä, että siitä luovutaan. Toivottavasti kokousjärjestelyt ovat tällä kertaa paremmat, aikaa on riittävästi, juopuneiden huutelu ei häiritse jne. Saadaan asialle selvä äänestyspäätös.

Tein vuosikokousesityksen tämän vuoden kokoukseen omalla nimelläni, sillä ellei esitystä määräaikaan mennessä eli tammikuun loppuun mennessä olisi tehty, sitä ei myöskään olisi käsitelty, koska hallitus oli aiemmin päättänyt vetää oman esityksensä pois. Jätin asian ratkaisun ylituomaripäivien uuden käsittelyn varaan. Siellä esityksen eteenpäin viemisestä suoritettiin äänestys. Äänestyksessä annettiin 43 ääntä. Esityksen mukainen sääntömuutos sai 21 ääntä, vastusti 16 ääntä ja tyhjiä 6 kappaletta. Äänestystuloksen perusteella päätin jatkaa asian käsittelyä vuosikokouksessa.

Koska tässä keskelussa on otettu esille ehdotusta vastustavia nimiä, tuon minäkin muutaman nimen esille. Erityisesti arvostan sitä, että nykyistä KVA-sääntöä yli 20 vuotta sitten valmistellut silloinen koetoimikunnan puheenjohtaja R Louhio kannatti muutosesitystä. Samoin oli vakaan ja aina huolellisesti harkitsevan M Loukon kannatuspuheenvuoro mielestäni merkittävä.

Kannatan keskustelua. Asiat on myös joskus vietävä päätökseen.

Käpälämäen Ukko

Viesti Kirjoittaja Käpälämäen Ukko » 22.3.2009 20:47

+1 :wink:

mauri harju
REPPUKOIRA!
Viestit: 310
Liittynyt: 5.6.2008 14:31

Viesti Kirjoittaja mauri harju » 22.3.2009 22:42

Siinähän sitä on mustaa valkoisella. Heikille 10+ Kekkonen sanoi aikanaan, että "tämä pitäisi olla melkoisen selkeää tekstiä" ja olen täysin samaa mieltä.

O. Ruoho

Viesti Kirjoittaja O. Ruoho » 23.3.2009 10:45

Morjens

Kerroppa Heikki selkein sanakääntein olenko ymärtänyt oikein, että mahdollisen sääntömuutosen jälkeen on mahdollista saada m koodi pelkän maaston mukaan. Eli metsäkoe fasaaneilla? Jos näin on, saadaan ainakin lisää peitteisen maaston kokeita ja koe käyntejä. Tähänkö muutoksella pyritään.

En antaisi suurta arvoa kyseisille suuntaa-antaville äänestyksille.
Viimeksi kun olin mukana kysyttiin periaatteessa että kuka vastustaa kannattamista ja kuka kannattaa vastustamista. Sekavan tilanteen jälkeen ilmoitettiin että hallitus jatkaa valmisteluja. Kahdenpäivän käsittelyn uuvuttamat kokoustajat olivat helpottuneita kun saatiin homma ohi.
Hallitus ei näköjään pitänyt asiaa kovin tärkeänä kun lopetti asian käsittelyn.

Terv. OR

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 23.3.2009 10:51

O. Ruoho kirjoitti:Kahdenpäivän käsittelyn uuvuttamat kokoustajat olivat helpottuneita kun saatiin homma ohi.
:o Pitäisköhän seuraavaksi alkaa huolestumaan herrojen ylituomareiden yleiskunnosta?! :wink:
Kuva

marja katajamaa
REPPUKOIRA!
Viestit: 482
Liittynyt: 23.11.2005 18:25
Paikkakunta: avvil-city
Viesti:

Viesti Kirjoittaja marja katajamaa » 23.3.2009 13:52

O.Ruoho wrote:
"Kerroppa Heikki selkein sanakääntein olenko ymärtänyt oikein, että mahdollisen sääntömuutosen jälkeen on mahdollista saada m koodi pelkän maaston mukaan. Eli metsäkoe fasaaneilla? Jos näin on, saadaan ainakin lisää peitteisen maaston kokeita ja koe käyntejä. Tähänkö muutoksella pyritään."

Niinpä, siksi kannatankin sääntöjen säilyttämistä ennallaan, koska kohta ollaan riitelemässä, että oliko maasto oikeasti sellainen mitä oli tarkoitettu jne. Selvintä olisi, että PUDOTETTU riista ratkaisee. Jalostustietojen keräämistä varten voisi tietokantaan lisätä joihinkin koetoimikunnan päättämiin kokeisiin vaikka lisätiedon esim. T (oikea tunturikoe tunturilakealla - riistatyö riekolla tai kiirunalla) tai MM (metsämetsä metsäkanalinnuilla - poislukien peltolinnut). Nämä ja muut metsäkanalintumaastoissa järjestettävät kokeet olisi vanhaan tapaan metsäkokeita. Käsittääkseni jalostustoimikunnalla on vireillä hanke missä noita MM tietoja ollaan keräämässä.
Kuva

Jari Tikkanen
AVO-luokan keskustelija
Viestit: 33
Liittynyt: 1.8.2008 13:49
Paikkakunta: p-savo

Viesti Kirjoittaja Jari Tikkanen » 23.3.2009 14:26

Iso plussa ja ääni täältä Katajamaalle :!:

Seppo Koivula
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1040
Liittynyt: 13.12.2005 13:12

Koiralle löytyy omistajatieto n. 1900 kertaa

Viesti Kirjoittaja Seppo Koivula » 23.3.2009 15:28

Tietolähde:

http://www.saksanseisojakerho.fi/html/tietokannat.htm

KOETULOSTEN ANALYSOINTI

2000 luvulla on KAER kokeissa esitetty koira n. 12240 kertaa.

Koiralle löytyy omistajatieto n. 1900 kertaa, joista osa on esittänyt useampaa rotua.

Ko. koirien omistajien % jakauma roduittain.

% >>> rotu
38,7 > 119
34,5 > 98
7,5 >> 95
5,4 >> 102
3,8 >> 117
2,5 >> 57
1,9 >> 99.1
1,6 >> 165
1,1 >> 118
1,0 >> 202
0,9 >> 107
0,3 >> 179
0,3 >> 239
0,2 >> 99.2
0,2 >> 114
0,1 >> 134
100 > Kaikki

Osa näistä asiantuntijoista on sekä roturyhmissä että vuosikokouksessa päättämässä esillä olevista asioista.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 23.3.2009 17:45

O. Ruoho kirjoitti:Eli metsäkoe fasaaneilla?
Ei saat..a :evil: joku roti pitää olla.
Metsäkoe havumetsästä ja riistana metsäkanalinnut, eli metso, teeri ja se metsävarpunen eli metsäpyy. Eikä tähän kastiin kuulu tuo lehtokurppa joka käsiteltävyydeltään on vielä ehkä riekkoa ja fasaania helpompi.

Vieläkin esittäisin harkittavaksi sitä yhtä tunturikoetta valioitumiseen metsäkokeen lisäksi. Nuo muutamat etelän "avoimenmaaston" kokeet käydään melko peitteisessä maastossa, johon riittää melko suppea haku.

Katselin tuota lehteä joissa yritettiin vertailla toisiinsa "vaikeusasteittain" noita kokeita. Vain tunturikoe ja fasaanikoe on melko hyvin verrattavissa toisiinsa. (tunturi inan vaikeampi) Mutta metsäkokeen tulokset tuskin näiden kanssa ovat suoraan verrattavissa. Ensinnäkin etelän metsäkokeissa (silloin kun minä niissä kävin) koiria päivää kohti oli aivan liikaa, jaa miksikö? kun ei ollut niitä lintuja edes yhdellekään koiralle. Muistaakseni yhdestäkään kokeesta ei valmistunut ykkösen koiraa lintujen loistaessa poissaolollaan (ei tainnut tulla kakkosiakaan). Ainoa riista jolle satunnaisesti saatiin seisontoja oli nuo muutamat etteen sattuneet kurpat (nekin yleensä lähellä pihapiirejä) Parkanossa noita kurppia muistaakseni pyöriteltiin marjapuskissa ja jonkun mökin takapihalla. Laikkolan kanssa vielä väännettin siitä että, mihin se lintu kuoli. Tuomarin mukaan kun piiput osoitti aivan muualle kuin lintua kohti laukauksen lähtiessä (no.. olihan siinä vähän svingiä). Lapualla nähtiin sentään teeriä, nekin vain puissa. En ihan jaksa uskoa että se tilanne (ihan eteläisemmässä Suomessa) vieläkään olisi niin radikaalisti korjaantunut että kahta koiraa enempää kannattaisi kokeeseen ottaa, jos haluaa antaa osallistujalle edes teoreettisen mahdollisuuden, vaikka jonkinlaista kohennusta kannoissa ilmeisesti onkin tapahtunut.
Kyllä hemmetti tällaisella tuloksien tulkinnalla saa metsäkokeen näytämään paljon todellisuutta vaikemmalta.
Ei se metsälintu ole metsästävälle koiralle juurikaan sen vaikeampi kuin kun muutkaan kunnon linnut. Mutta tuolla metsässä täytyy koiran pystyä toimimaan enemmän luontaisten kykyjensä varassa kuin noissa esim. joissakin istutusfasaanikokeissa. Mutta niinkuin jo aiemmin olen sanonut, kunnollisen fasaanin kanssakin (kun ei ole muita häiriötekijöitä) on koiran osattava hommansa hoitaa.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

mauri harju
REPPUKOIRA!
Viestit: 310
Liittynyt: 5.6.2008 14:31

Viesti Kirjoittaja mauri harju » 23.3.2009 18:04

Kyllähän sen kurpan pudottaminen on paljon vaikeampaa kuin fasun. Jos piiput ammuttaessa osoittavat kurppaan, niin ei putoa. Marjapuskista! en ole koskaan kurppia havainnut mutta matkailu avartaa. Meillä niitä löytää parhaiten taimikoista joissa on nokkosta, horsmaa ja vadelmakasvustoa sekaisin. Kun puusto on vielä riesana, niin ainakin yhtä paha kuin Muotkassa Riston kanssa aikanaan riekkoja pummattiin.

Vastaa Viestiin