vanhat viestit

Koiran hoitamiseen liittyvää keskustelua

Valvoja: Maarit Seppänen

Vastaa Viestiin
Jyrki

vanhat viestit

Viesti Kirjoittaja Jyrki » 20.5.2002 07:49

Koiranhoitovinkkejä

--------------------------------------------------------------------------------
Saksanseisojakerhon keskustelualue: Keskustelualue: Koiranhoitovinkkejä
--------------------------------------------------------------------------------
Lisääjä jyrki-webmaster Perjantai, 30.Maaliskuu, 2001 - klo 10.25:

Tämä palsta on avattu koirien terveys, hoito, yms.liittyviin asioiden ruotimiseen.

Lisääjä Anitta Perjantai, 20.Huhtikuu, 2001 - klo 23.05:


Hei
Onkos kellään kokemuksia, kun koiralta lähti kynsi "juurineen", siis kokemuksia ky. vamman parantumisesta. Pois lähteneen kynnen paikalla on nyt reikä ja sen umpeen kasvamista odottelemme, kyllähän se kasvaa umpeen,vai kasvaako, olisiko kokemuksia?

Lisääjä TP Lauantai, 21.Huhtikuu, 2001 - klo 16.53:


Hei Anitta
Ei ole kynsi lähtenyt juurineen, vaan eläilääkäri on joutunut poistamaan,kun oli niin pahasti vahingoittunut.
Tassua piti pitää siteessä muistaakseni ainakin viikko, sidettä vaihdettiin päivittäin,lisäksi
7-10 päivän antibioottikuuri. Parani kyllä hyvin ja on nyt täysin normaali kynsi.
Terv. TP

Lisääjä springer Maanantai, 23.Huhtikuu, 2001 - klo 13.10:


Muistaakos kukaan minkä ikäisenä eri viisaiden mukaan voisi koiran fysiikan kärsimättä alkaa harrastamaan juoksuttamista polkupyörän sivulla tai vedättämällä vaikka rullaluistinten edessä....

12 kk ?
14 kk ?
vanhempi ?
alle vuoden aikäisenä nyt ei ainakaan ...


Ei nyt mitään viisastelua sen yksipuolisuudesta ym:sta sillä eihän sitä ympärivuoden yksinomaisena kuntoiluna tehdä, mutta nyt on taas kohta aika, että minä en ainakaan koiraani metsässä juoksuta ja muutaman kilometrin polkupyörilyllä ottaa ainakin hiukan ylimääräistä energiaa koirasta pois....

Lisääjä Jyrki Leskinen Maanantai, 23.Huhtikuu, 2001 - klo 13.58:


Minä olen kuullut iän 18 kk, jolloin koiran rakenteen pitäisi olla valmis tällaiselle rasitukselle. Liekkö tämä oikea ikä? Muistathan juoksuttaa koiraa pyörän vierellä niin, että koira on 'pientareella' siis pehmeällä alustalla.

Lisääjä sisukauha Tiistai, 24.Huhtikuu, 2001 - klo 10.33:


ja koiran kuuluu ravata, ei laukata.
ravi kehittää ja vahvistaa tälläisessä monotoonisessa liikunnassa paikkoja, ja viisasteluna senverran ettei mun mielestä ole kyllä mitään hyötyä mihinkään, ainostaan isännän mielenvirkistystä, ja tiedän joitakin koiria joiden paikat on lopullisesti rikottu moisella hommalla.

Lisääjä sisu Tiistai, 24.Huhtikuu, 2001 - klo 10.35:


tosta kynsihommasta, omalla potterilla meni kanssa kynsi pahasti, eikä se kestä se uusi mikä siihen kasvaa, halkee uudestaan ja uudestaan sopivin väliajoin pituussuuntaan, kynsilakkaa tai epoksia vaan päälle ja menoks.
samahan se on ihmiselläkin kun juuri on vioittunut.

Lisääjä S.Lemponen Tiistai, 24.Huhtikuu, 2001 - klo 12.02:


Luetuista viesteistä päätellen tämä kynsiongelma on aika yleistä. Imeisesti koiramme ovat meneviä "spurttaajia" joilla tämä ongelma useimmiten esiintyy. Omallani ainakin jäisellä, kovalla alustalla näin käy jos kynnet ovat päässeet liian pitkiksi. Eli kynsiä on lyhennettävä säännöllisesti.
Olen huomannut, että leikkauksen jälkeen, kun kynnen pyöristää hiomalla karkealla hiomakankaalla, estää se halkeamisen. Kaupoista löytyy tarkoitukseen sopivia muovivartisia hiomavälineitä.Tärkeintä on, ettei kynsienhoito unohdu ja ne pysyvät lyhkäisinä.
Talviaikaanhan tämä ongelma esiintyy. Kesällä kun koiraa juoksuttaa hiekkateillä hoituu kynnet lyhyeksi.

Lisääjä kaaleppi Tiistai, 24.Huhtikuu, 2001 - klo 13.30:


Eikai tuosta pyörällä ravauttamisesta ole mitään haittaa.Käytin tuossa äskettäin vuoden ikäistä pentua muutaman kilsan ja äkkiä oppi homman.Mutta mikä olisi paras apuväline tuossa hommassa normaali puolikuristinpanta,hiihtovaljaat vai tämä pyörään tarkoitettu juoksutuslaite?Nuohan ne on pahimpia nimittäin pihalla irtiolevat koirat,jotka hyökkäävät tielle.Itse leikkaan noin joka toinen viikko koirilta kynnet.

Lisääjä Lea Lindeman Tiistai, 24.Huhtikuu, 2001 - klo 17.06:


Hyvä Kaaleppi! Kun olet jo päässyt asiaan eli juoksutukseen, osta se lisälaitevärkki eli springer fillariin ja koiralle hyskyvaljaat. Sovita valjaat asiantuntevan myyjän kanssa jo ennen ostoa, vain huskyvaljaat on tarkoitettu juoksevalle koiralle. Ne "vänttisen" talutusvaljaat tai noutajille suunnitellut jäljestysvaljaat eivät anna verenkierrolle ja hengitykselle riittävää vapautta, kuten huskyvaljaat. Koirasi oppii hölkkäämään ja SAA VETÄÄ, kun kaulapannalla EI saa vetää metriäkään, syystä että se vetää rokkatorvellaan ja muilla putkilla, jotka pannanalla on. Valjaiden kanssa aluksi pidä koiraasi myös taluttimessa, jotta voit neuvoa koirallesi oikean paikan pyörän vieressä (siis pientareella, pyörän oikealla puolella). Koira ei voi springerillä hypätä pyörän eteen ja kuskilla on molemmat kädet vapaana. Hyökkäileville naapurin koirille anna halkoa ja halvatunmoiset hakut isännille. Pysyy koiruudet pihoissaan... Hauskoja fillarireissuja teillekin, ja koirat pysyy kunnossa.

Lisääjä S.Lemponen Keskiviikko, 25.Huhtikuu, 2001 - klo 08.15:


Edellissyksy meni piloille kynsiongelmien kanssa ja viime syksy lavanaluslihaksen jänteen ja sisemmän nivelsiteen repeämän ja tulehdusmuutoksen hoitamisessa. Revähdysvamma tuli viime syyskuun puolivälissä. Nyt vasta olen aloittanut kovempivauhtisen lenkityksen suoraviivaisesti pyörän sivulla.Vamman suhteen odottelen epävarmana syksyn tuloa. Täydellisestä paranemisesta ei ole varmuutta.
Jos jänne katkeaa, on ainut keino kirurkinen hoito. Jänne kiinnitettäisiin luun läpi porattuun reikään.
Tuleeko jänne kestämään leikkauksen jälkeen ja millainen haitta siitä jää koiralle?
Onko kenelläkään kokemuksia jännevamman korjaamisesta kirurkisesti?

Lisääjä sisu Keskiviikko, 25.Huhtikuu, 2001 - klo 18.54:


ei millään pahalla mutta vuoden ikäisen koiran olis parempi treenata kunnon hakua maastossa, mutta jokainen tietysti taas niinkuin itse haluaa.

noi nivel ja jännehommat on valitettavan harmittavia, ja yleisin hoito mitä minä olen kuullut on ollut uuden koiran otto.

Lisääjä kaaleppi Keskiviikko, 25.Huhtikuu, 2001 - klo 20.29:


Tottakai maastossa niin paljon kuin mahdollista,mutta metsäähän ei ole kohtapuoliin asiaa jos meinataan metästää tulevaiinsuudessakin.

Lisääjä sisu Keskiviikko, 25.Huhtikuu, 2001 - klo 21.05:


ai jaa, no meneekö se koiran kunto sitten aivan kuralle parissa kuukaudessa, että tarttee vuotista oikeen pyörällä juoksuttaa ja mikä on niinpaljon kuin mahdollista on suhteellista, jos vuodenikäisen koiran kanssa on pyörälenkit enemmän mielessä, kuin treenit, niin empähän tiedä.
sitäpaitsi kyllä aina sellainen sopukka löytyy missä ei nyt sitten sitä riistaa niin häiritä, ei täällä niinpajon eläimiä esiinny.
ja ennekaikkea vuotisen koiran tulisi olla sellaisessa mielentilassa että aina kun se pääsee irti niin se hakee kuin tuulispää ja vain lintuja, eli sen ainoa juoksutarkoitus on riistan etsiminen, siis se ei ymmärrä minkä muun takia voi juosta, tullaan taas siihen miksi vain muutamilla treenatuilla koirilla junkkarissa on 4 haku, kun viitosen voi saada vain virheetömällä haulla, ja myöhemminkin niin hävyttömän harvat koirat hakevat niinkuin hakea kuuluu, palkinnoista huolimatta, mikä on suurta lepsuilua arvostelussa.

Lisääjä sisu Keskiviikko, 25.Huhtikuu, 2001 - klo 21.16:


peruskuntoo hiukan nostetaan keväällä lisäämällä liikuntaa ja kesän koira spurttailee silloin tällöin kun kelit sallii ja ui, sitä saa tehdä ihan niinpaljon kun pystyy, ja sitten elokuun alussa alkaa treeni ja koira on huippukunnossa parissa viikossa ja hakee vauhdilla eikä löntystele, ja syyskuussa se kestää kolmen kuukauden yhtäjaksoisen jokapäiväisen metsästyksen, huilipäivät ovat sorsastuspäiviä, ja sen enempää ei treeanttu koira lepoa tarvi
koko kesan jatkuvat pyörälenkint on aivan turhia, eikä niillä ole mitään merkitystä metsästyskuntoon, päinvastoin, vetokoirat ovat aivan eri asia.
usko pois, vai haluakko tulla viivalle 8 vuotiaan kanssa jota on systemaattisesti viritetty ainostaan syksyksi joka vuosi.

Lisääjä sisu Keskiviikko, 25.Huhtikuu, 2001 - klo 21.50:


pystyn nimittäin perusteleen tämän vaikka kuinka mnella tavalla, esimerkiksi:
kun nuorta koiraa treenataan hakuun, annetaan sen olla irti vain korkeintaan 5 minuuttia jonka jälkeen se kytketään keräämään vauhtia, parhaassa tapauksessa se viedään autoo jos ei maita ja kuuppa sauhuaa, kun näyttää vielä matkalla linnut tienposkessa, mutta kun ei maita niin ei sitten mennään maate kotia, niin mitenkä joku voi selittää tunnin pyörälenkin, siltähän tapetaan täydellisesti tulinen lähtö ja vauti tuollaisella touhulla.
en voi mitenkään käsittää miten koekertomuksissa lukee ettei lähde kunnolliseen hakuun, tai haku on pienimuotoista saatikka voittajaluokan kulkemattomat koirat, oikeen manostetaan ettei haku ole riitävää ja silti saa palkinnon, vaikka tuo oli syy kokeen keskeyttämiseen, kyllä treenattu ollaan koko kesä, kunnon pitäisi olla kohalla, mutta omistaja vaan ihmettelee ja ihmettelee koko ikänsä eikä koskaan saa kulkevaa koiraa.
olen varmaan ollut hiukka kriittinen nykyään kirjoitukseissani, mutta ne kyllä se siittä ohjeet ovat alkaneet huvittaa urakalla.

Lisääjä vääräleuka Keskiviikko, 25.Huhtikuu, 2001 - klo 23.39:


Hyvä Sisu ollaan samalla linjalla, mäkin annan koiran vetää vasta sitten kun sen peräpäähän kasvaa koukku. Muuten se saa spurttailla ilman remmejä ja kaukana asfalteista. Kunnon jänis-ajot ne pitää hurtan tiiviinä, ja jussit kunnossa.

Lisääjä Anselmi Torstai, 26.Huhtikuu, 2001 - klo 08.28:


Laki sanoo, että koirat on pidettävä kiinni maaliskuun 0103-2008 välisenä aikana, paitsi kanakoiria, joita voi kouluttaa riistan lisääntymisaikana riistaa häiritsemättä. Käytännössä tämä tarkoittaa, minkä olen asiantuntijoilta varmistanut, että maaliskuun lopulta elokuun alkupäiviin. Eli pidetään koirat poissa riistamailta tuona aikana. Me kanakoiraihmiset varmistamme näin yhdyskuntakelpoisuutemme.
Ei tämä homma ole noin vakavaa, että suunta on aina karvattimme kanssa vain metsään. Kesällä mukavat pyörälenkit koiran kanssa nostavat pyöräilijän ja koiran yhteishenkeä ja lataavat akkuja nykypäivän menoihin. Samalla koiran tassut ja kynnet hoituvat isännän ja koiran fysiikanhoidon ohella.
Ja jos on koira, kyllä se liikkuu sitten metsässäkin syksyllä. Ei se liiku tai tule liikkumattomaksi kesällä pyöräillessä. Hakuun on perimällä suurin vaikutus, jota kyllä sitten pitää paljon auttaa treenaamalla. Tänä päivänä se pitää onnistua kesällä muilla konsteilla ja jahtikaudella riistamailla!
Ps. Meidän seuran maille ei ainakaan tänä aikana ole menemistä!

Lisääjä kaaleppi Torstai, 26.Huhtikuu, 2001 - klo 09.09:


Kyllä Anselmi on lähellä meikäläisen ajatuksenjuoksua näissä kesäliikuntaasiossa.Tottakai niin paljon maastoa kuin mahdollista pesiviä lintuja häiritsemättä ja metsästyksenhaltijan luvalla.Mutta aikapaljon juoksutetaan koiria autoista yöllä metsäautoteillä.Saako poikueet olla silloin rauhassa?Tuo pyöräily on vain lisänä rikkana rokassa.

Lisääjä jukkis Torstai, 26.Huhtikuu, 2001 - klo 12.56:


Ei tiellä juoksutus hakua pilaa.Sentekee metsästysinnon puute.
Kokeissa jos ei haku aukea pillit pussiin ja kotiin häpeemään.
Joskus voi olla terveellistä olla myös pois metsästä ja antaa vauhdin kasvaa sitä kautta.

Lisääjä sisu Torstai, 26.Huhtikuu, 2001 - klo 17.41:


et ymmärtänyt mitä tarkoitin tuolla juoksuttamisella, ja etenkään sitä kuinka koira saadaan lähtemään hakuun ja hakemaan niin että tippa tulee housuun.
etkä sitäkään että nuoren ja vanhankin koiran tulee olla kuin viulunkieli kireellä, silloin haun tyyli ja tapa hivelee silmää, no älä välitä, niin harvat sen ymmärtävätkään, nimittäin sitä metsästysintoakin voi muokata.

Lisääjä sisu Torstai, 26.Huhtikuu, 2001 - klo 18.22:


jaa herra Anselmi kyyhkystää koira pitkässä liinassa, vai alkaako anselmi soveltaan itse lakia, vai eikö anselmi metsästä lainkaan, myöskin anselmi vesitöitä treenatessaan pitää koiran pitkässä narussa, vai soveltaako anselmi jälleen lakia itse.
aikamoisia asiantuntijoita, jos laki sanoo että irti saa pitää niin silloin saa pitää irti.
ja jollei vielä sitä ole tiennyt että koira tehdään muuna kuin metsästysaikana, niin kyllä on naivi ihminen, ja niinkauan kun täällä pomppii yksikin pedofiili vapaana rauhoitettujen lasten perässä, niin koirat saa olla myös vapaana.
sanoipa kerran yksi kirkonmies seuraavaa; kanakoira jos toimii moitteettomasti on sille suotava pudotus, oli vuodenaika mikä hyvänsä.

lisäksi rauhoittamatonta eläintä saa metsästää kaikkina vuodenaikoina muulla kuin ajavalla koiralla, vai eikö anselmin koirat uskalla koskea supiin tai mäyrään.

Lisääjä sisu Torstai, 26.Huhtikuu, 2001 - klo 18.24:


varsinaisia metsäästäjiä täällä

Lisääjä Seppo Lehtovirta Torstai, 26.Huhtikuu, 2001 - klo 22.26:


Kun näitä koiran kunnossa pitämiseksi on monia niin kerrompa omani joka ei välttämättä sovi läheskään kaikille.

Minäkin olen aikoinaan kokeillut pyörällä sekä mopolla juoksutusta (en koskaan koira kytkettynä), mutta koska alustan, jolla koiraa juoksutetaan on oltava joustava, käytän metsäautoteitä juoksutukseen, polkupyörällähän ei siellä tee mitään eikä mopollakaan pääse ko. tiellä tarpeeksi lujaa ja vähän vaarallistakin se on. Niinpä olen jo vuosia sitten siirtynyt autolla juoksuttamiseen. Tämä saattaa alkuun kuulostaa jonkun korvaan aika rajulta, mutta koiran kannalta se on mielestäni hyvä ratkaisu, koska se tässä kuntoilumuodossa saa juosta vapaana, omasta halustaan ja omaa vauhtiaan. Koira oppii tämän tavan melkeimpä parin ensimmäisen harjoituskerran jälkeen ja sen jälkeen toiminta on helppoa, sen kun vain ajelet koiran perässä ja oma kuntoilu suoritetaan muualla.

Eli käytäntö on tämä: lasken koiran tai koirat irti aina samassa paikassa, jolloin ne tietävät heti mikä on systeemi eli urku auki ja menoksi. Kun ne ovat reitin oppineet, ne juoksevat siihen kohtaan, mikä niille on opetettu ja odottavat kunnes ehdin paikalle, koskaan ne eivät lähde liikkeelle kääntöpaikalta ilman lupaa eivätkä jahtaa tai seiso riistaa juoksutuksen aikana. Lehtokurppia joskun aamuyöstä on tiellä seisoskelemassa, mutta pieni vauhdin lisäys riittää sillä kohtaa eikä vauhti vähene tai suunta muutu, kun kurppa pomppaa siivilleen ja poistuu, vain ohimennen pieni vilkaisu kurpan menosuuntaan kuin tervehdykseksi: morjens, syksyllä tavataan. Kääntöpaikaksi voi opettaa koiralle minkä kohdan tiestä tahansa, mutta se on pidettävä aina samana. Koira myös oppii kääntymään risteyksistä oikeaan suuntaan, vaikka niitä olisi useampikin, ja odottaa kääntöpaikalla. Esim. oma kääntöpaikkani on isomman tien vieressä, mutta koskaan koirat eivät ole menneet tielle, vaan ovat odottaneet kiltisti "sovitussa" paikassa, pari risteystä kuuluu reittiin, joista toisesta kuuluu kääntyä. Juoksutus reittejä voi olla jopa eri paikkakunnillakin, koira kyllä muistaa reitit.

Ilman lämpötila juoksutuksen aikana ei saa olla korkea. Itse pidän + 15 astetta ylärajana ja siksi kesäaikaan juoksutus tapahtuu aamuyöstä kolme kertaa viikossa, mutta ei perättäisinä päivinä ja noin tunti kerrallaan, jos koiralla haluja riittää ja yleensä riittää. Kuntoilun aloitus on otettava varovasti eli järki mukaan ja koiran kynnet on muistettava pitää lyhyinä. Jos koiraa on kyetty talviaikana juoksuttamaan kerran viikossa tai kahdessa on pohjakunto yleensä tallella. Kun juoksutuksen aloittaa alkukesästä pitäisi ennen metsästyskauden alkua taittua noin 25 km tai enemmän tunnissa taukoineen, mutta vain se mennään, mitä koira haluaa tai jaksaa. Tällä kunnolla pitäisi onnistua pidemmätkin syksyn metsästysreissut. ainoa rajoitus tässä kuntoilumallissa on, että se melkeimpä vaatii maastokelpoisen ajoneuvon.

Tässä kuntoilusysteemissä ohaajan on täydellisesti hallittava ja tunnettava koiransa, muussa tapauksessa se kannattaa ehdottomasti unohtaa ja siirtyä narun toiseen päähän kuntoilemaan.

Alle 1,5 vuotiasta koiraa en juoksutukselle ota mukaan, koska luuston on saatava kasvaa loppuun ja nivelpintojen kovettua ennen isompaa rasittamista. Nuorta koiraa juoksutan vapaana pellolla tai metsässä silloin kun laki sallii.

Pahimmilla kesäkuumilla tunnin uinti riittää tai sen pituinen, minkä koira selvästi jaksaa. Korvakäytävien rasvaus parafiiniöljyllä, vuorokautta tai muutamaa tuntia ennen uintia vähentää ravisteluongelmaa. Jos vettä menee korvaan, se lähtee pois yleensä kerta ravistuksella liukkaasta korvakäytävästä niin kuin muukin töhnä. Tämä kannattaa muistaa myös vesitöissä, jotta ei pisteet turhaan putoa ravistelun takia.

Koiran hoidosta, jota varten tämän otsikon alla keskustellaan, voisin sanoa, että pitäkää koiranne hampaat kunnossa eli hammaskivi pois, sillä se jos mikä vie terävimmän kärjen koiran haluaistista. Saman tekee pienikin tulehdus missä tahansa ruumiinosassa. Jos koiralle joudutaan antamaan penisilliiniä metsästys- tai harjoituskautena, se kannattaa pyytää pistoksena, sillä ainakin omilla koirillani olen huomannut, että se ei vaikuta hajuaistiin niin kuin pillerit.
Koiralle pitää myös säännöllisin väliajoin syöttää ruokaa, josta muodostuva jätös on riittävän kiinteää tyhjentämään anaalirauhaset, jotta niistä ei aiheudu riesaa.

Lisääjä Seppo Lehtovirta Perjantai, 27.Huhtikuu, 2001 - klo 07.45:


Tarkoitus oli sanoa että hammaskivi vie terävimmän kärjen hajuaistista, eikä suinkaan haluaistista niin kuin tuli kirjoitettua.
Koiran kuntoilusta vielä sen verran että joskus kun ei tunnu olevan halua tai aikaa pitempään juoksulenkkiin niin kannattaa etsiä lähistöltä hiekkakuoppa ja juoksuttaa koiraa rinteitä ylös ja alas, se on huomattavasti nopeampi tapa tyydyttää koiran liikunnan tarve. Myös suolla juoksuttaminen on hyväksi koiran fysiikalle, jos sellaiseen on mahdollisuus.

Lisääjä anselmi Perjantai, 27.Huhtikuu, 2001 - klo 08.32:


Laki koskien koirien kiinnipitoa on valitettavasti jo muutama vuosi sitten muuttunut. Nykyinen laki rajaa tarkasti myös toimintaamme ja hyvä niin, annetaan riistalle lisääntymisrauha. Asiallisella linjalla pysyäksemme, tietänemme, että vesi- ja jälkikokeisiin, jotka järjestetään kiinnipitolaissa määrätyn kiinnipitoajan aikana, tarvitaan erikoislupa!
Kyyhkysjahdin aloitusajankohtana ei voi olla enää lainlaatijan tarkoittama riistan lisääntymisaika.
Kyllä se on tosi, että suurin syy kanakoiraharrastukseeni on mukavien koirien ja samanhenkisten ihmisten kanssa opetteleminen tätä kanakoiraharrastusta. Kyllä se metsästys vain tänä kiireen päivänä on pieni mauste tässä toiminnassa. Aina liikkuessani riistamailla koiran kanssa, on päällimmäsenä asiana koiran koulutus, eikä saaliinhimo!
Valitettavasti ne luonnonvaraiset, vähälukuiset linnut, jotka olen ampunut, ovat menneet pakastearkkuun tulevia koulutus- ja koetilanteita varten. Uunipellille on pitänyt hakea lihat kaupasta.

Lisääjä hari Maanantai, 30.Huhtikuu, 2001 - klo 13.55:


Eipä juuri maanomistajilta sympatioita irtoa jos laittaa koiransa pesintäaikana hakuun. Nykyisin metsästysseurat ainakin täällä pirkanmaalla on painottunu hirvestykseen ja jotkut ovat antaneet maansa pelkästään hirvenmetsästykseen. Ei ole syytä lisätä tämän joukon määrää. Paljon on maanomistajia etenkin kaupyngissa asuvia jotka eivät hyväksy linnustusta ollenkaan. Niin kauan kun metsästysoikeus on sidottu maanomistamiseen on vähän pakko kuunnella mitä he sanovat.
Lisäksi parempi olisi jos alanharrastajat eivät repostelisi pohjosen baareissa kuinka paljon lintuja on juuri tällä seisojalla saanut.
Viime vuonna oli Hämeenlinnassa luento kanakoirametsästäjän etiikasta luennoitsijana oli kokenut kanakoiramies Erik Anttinen. Itse en ollut paikalla mutta videon olen nähnyt, on ajatuksia herättävä luento. Luennon videoi Louhion Raimo joten häneltä voi varmaankin tiedustella videota.

Lisääjä Anselmi Maanantai, 30.Huhtikuu, 2001 - klo 14.18:


Yksi häirikkökäyttäytyjä voi leimata suuren harrastajajoukon maineen, näinhän se aina on ollut ja tulee olemaan.
Vielä em aiheesta se, ettei metsästysoikeuden haltijakaan voi ylittää koirien kiinnipitolakia.
Aihe oli sivusta, mutta lukijoina on varmasti sellaisia aloittelijoita, jotka uskovat helposti vääriä juttuja.

Lisääjä kaaleppi Maanantai, 30.Huhtikuu, 2001 - klo 18.46:


Itsekkin olen juoksuttanut koiraa "autosta" metsäautotiellä,mutta varma asia on että pahaa jälkeä tulee jos teeri,tai koppelopoikue on alkukesästä tiellä kiviä napsimassa.Hyvää vappua kanakoiraväelle!

Lisääjä Seppo Lehtovirta Tiistai, 01.Toukokuu, 2001 - klo 12.20:


Pieniä selvennyksiä

Meillä ei ole olemassa koirien kiinnipitolakia, vaan asiaa käsitellään vuonna 1993 vahvistetussa uudessä metsästyslaissa luvussa 8 nimikkeellä koiran kiinnipitovelvollisuus.

8 luku

Koiran pitäminen

51§

Koiran kiinnipitovelvollisuus.

Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:

1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa
3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävissä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartioilaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä
5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.

52§

Koirakokeet ja koiran kouluttaminen

Riistanhoitopiiri voi koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi antaa luvan poiketa 51§:n 1 momentin velvollisuudesta. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja eläimiä ei niiden rauhoitusaikana häiritä.

Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.

Kiteytettynä asia on niin, että koiraa ei saa pitää auki koskaan, ellei tämä laki siihen oikeuta. Esim. kaikki piha-, seura- ja sohvakoirat on pidettävä kytkettynä aina, muualla kuin omassa pihassa. Tämä sama ydin oli jo vanhassa laissa, mutta se selvennettiin uudessa laissa, koska sitä ei yleisesti tiedetty tai ymmärretty. Silloinhan yleisesti kuviteltiin, että metsästysaikana saivat kaikki koirat olla auki. Tänäkään päivänä ei tunnuta tajuavan, ettei koiraa voida laskea metsälle yksin, vaan ohjaajan on aina oltava mukana. Tämä ongelma koskee lähinnä muita kuin kanakoiramiehiä, lähinnä metsästäjiä, jotka laskevat koiran metsästysaikana aamulla irti ja odottavat, että se tulee illaksi kotiin, jos tulee. Tätä tehdään kunnon parantamisen ja metsästysharjoittelun nimissä.

Metsästyslaki tulisi pääpiirteissään jokaisen metsästäjän tuntea ja myös ymmärtää se. Se kannattaa lukea huolella ja ajatuksen kanssa ja muistaa, että yksityisellä henkilöllä ei ole oikeutta tulkita lakia, se oikeus on vain oikeusistuimella. Meidän tavallisten pulliaisten on vain noudatettava lakia ja toivottava, että osaamme noudattaa sitä niin kuin lain laatija on tarkoittanut lakia laatiessaan. Metsästyslaki löytyy esim. osoitteesta www.riista.fi ja sieltä linkkisivulta Metsästyslainsäädäntö.

Kannattaa myös harkita, mistä johtuu Ylä-Lapin kevätmetsästyksen kieltäminen ja mitä tällaisten tapausten ennaltaehkäisemiseksi olisi tehtävissä. Asiasta olisi ehkä uuden otsikon avaamisen paikka keskustelusivuille.
Kanakoirien laissa saamat laajemmat käyttöoikeudethan nimenomaan perustuvat siihen, että se yleisesti mielletään koiraksi, joka ei tapa tai vahingoita riistaa tai muita eläimiä, vaan ainoastaan merkkaa ne seisonnalla. Siksi sitä voidaan käyttää esim. riistalintujen pesien etsinnässä riistalaskennan yhteydessä. Pyrkikäämme säilyttämään laissa kanakoirille annettu reilu etu muihin metsästyskoiriin nähden.

Meidän olisi jo ymmärrettävä, että metsästäjien oikeudet eivät tule missään tapauksessa laajenemaan, vaan päinvastoin. Kaikki negatiivinen julkisuus vain nopeuttaa oikeuksien kaventumista. Toivottavasti lapsemme ja lasten lapsemmekin saavat vielä harrastaa kanakoira metsästystä. Positiivisella julkisuudella sekä vastuullisuudella ehkä voimme siihen vaikuttaa.

Kaalepille, viittaisin edellä kirjoittamaani tekstiin, että mikäli koira koira ei ole hallinnassa tai siitä ei voida olla varmoja, on syytä pysyä juoksutustilanteessa narun toisessa päässä jarruna. Se on sitä vastuullisuutta, kanakoiran tehtävä on seisoa, ei tappaa.

Lisääjä sisu Keskiviikko, 02.Toukokuu, 2001 - klo 11.03:


ymmärrän mitä tarkoitat hyvinkin, ja sama minkä tuolla sanoin tuli oikein lain avulla selvitetyksi, on kuitenkin kanakoirarotuja jotka ovat yleiskoiria ja seisoja on aina mukana kun ollaan latoja tonkimassa supeista puhtaaksi ja seisoja nappaa kiinni pakoon pyrkivän otuksen ulkopuolella kun isäntä jeesaa terriä sisällä, täysin sallittua ja ennenkaikkea tärkeää riistanhoitotyötä johon ei ole pilkunviilaajilla yhtään mitään vänkäämistä, koska maalis-huhtikuulla on kaikkein tärkeitä saada mahdollisimman paljon näitä "seviytyjiä" jotka tekevät pesueen ja rokottavat monikertaisesti lintukantoja verrattuna mieheen ja haulikkoon, ja ennenkaikkea metsästystähän tässä harrastetaan.
sitten en ymmärrä alkuunkaan mihin tämän touhun uudet tulokkaat pyrkivät kun aletaan mainostamaan oikeen mädäksi omenaksi jotakin joka aivan laillista touhua eli metsästystä koirineen harrastaa, tekis mieli sanoa jos ei omat koirat toimi niin hittoakos sitä kateelisuuksissaan muiden hommiin puuttuu.

Lisääjä Seppo Lehtovirta Keskiviikko, 02.Toukokuu, 2001 - klo 23.44:


Jäipä hieman vajaaksi tuo tekstini, olisi kuulunut kirjoittaa että kanakoiran tehtävänä on seisoa riistaa, ei tappaa.
Petoeläimet ovat luku erikseen, ja niiden hävittäminen on todellista ja pyyteetöntä riistanhoitotyötä.
Kanakoiraa ei ole vaikea saada ymmärtämään että petoeläintä käsitellään eri tavalla kuin riistaa, se käyttäytymismalli on niillä melko vahvana perimässä.

Lisääjä Hanna Perjantai, 04.Toukokuu, 2001 - klo 21.02:


Hyvä Sisu! Olen samaa mieltä kanssasi ja toivottavasti uusi esitys että metsästää saisi vain koiran kanssa menee tulevaisuudessa läpi. Jopa luontoaktivistit ovat tämän asian ymmärtäneet.Metsästyskoirat ovat metsästystä varten, ja se pitää muistaa koiraa ostaessa miksi ostaa juuri tämän rotuinen koira.

Lisääjä Antti Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 12.40:


Ei löytynyt parempaakaan otsikkoa, niin laitetaan tän alle. Elikkäs meillä on bretonin (1v1kk)kanssa semmonen ongelma, että toinen kives ei laskeutunut. Nyt joudutaan suunnittelemaan leikkausta jossain vaiheessa. Lääkäri sanoin, että 1,5-4 vuoden iässä tulisi leikata, mutta mietintää aiheuttaa nyt leikkaus. Leikataanko molemmat kivekset vai vaan se joka on jäänyt ylös. Lääkäri sanoi, että vaikuttaa jonkin verran koiran "urosmaisuuteen", jos leikataan molemmat pois. Hän sanoi myös, että ehkä voisi hyvä olla metsästyksen kannalta jos toinen jätetään. Tykkään koirani lievästä rämäpäisyydestä (mm. veteen tottuminen+muut rymyämiset) ja en haluaisi asian vaikuttavan siihen.
Kertokaa kokemuksia miten on käyny näissä tapauksissa, muuttuuko koira täysin....

Lisääjä Jarno Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 14.24:


Miksi leikata? tiedän monta koiraa jotka ovat eläneet normaalia elämää vaikkei toinen laskeudukaan.

Lisääjä Antti Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 14.46:


Niin...tätäpä mä just tarkotan kaikenlaisia kokemuksia kaivataan. Olen tällä hetkellä uskossa, että näistä laskeutumattomista on suuri vaara syntyä kasvaimia (lääkäri mukaan). Luulen kyllä, että hänellä on jotain faktaa tähänkin.

Lisääjä Jarno Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 14.49:


..ja jos ei astuta narttua koskaan se saa syövän ja....onko kysymyksessä pieneläintohtori?

Lisääjä Antti Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 15.05:


Yksityinen eläinlääkäri, empä tiedä hänen repertuaarin laajuutta

Lisääjä Jarno Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 15.11:


kannattaa jutella esim. kasvattajan kanssa ja varmistua, en ole kuullut ns. syöpätapauksista.

Lisääjä timo Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 19.42:


Jarno, kaikella ystävyydellä - kyllä ne neuvot on parempi kysyä eläinlääkäriltä kuin kasvattajalta. Se on merkillinen ilmiö, että kun kuka tahansa kadun mies pennuttaa narttunsa ja muuttuu kasvattajaksi joidenkin silmissä hänen tietämyksensä kohoaa kuin salaman iskusta yli genetiikan ja eläinlääketieteen ammattilaisten.

Lisääjä Calevi Torstai, 31.Toukokuu, 2001 - klo 23.53:


Todennäköisyys sille, että koira saa kiveskasvaimen ei ole paljonkaan suurempi kuin punttipojilla. Ongelmaksi voi todenäköisemmin tulla se, etta piilossa oleva kives saattaa tuottaa liikaa mieshormoonia ennen sammumistaan ja aiheuttaa koirallesi Tony Halmeen ja Henry Saaren tapaista käyttäytymistä. Poisto-operaatio on kallis ja kivulias ja yleensä tarpeeton.
Eli jos koirasi sukupuolivietti on normaali, eikä se osoita yliagressiivista käytöstä muita uroksia kohtaan, anna pojan pitää pallinsa, eihän niistä kukaan hevillä luovu. Käytännön kokemuksesta voin sanoa senverran, että koirani(kku) metsästys ominaisuudet eivät muuttuneet pätkääkään, eikä juoksuvauhti ainakaan hidastunut (oli kai keppeempi juosta), totuuden nimessä on kyllä mainittava että em. asiat olivat jo ennestään melkoiset.
Ainoa asia johon oli selvää vaikutusta, oli ruokahalu, jonka seikan jahtikaveritkin saivat karvaasti kokea. Joten eläpä hättäile, vaan tarkkaile tilannetta, nää kun on perruuttamattomia operaatioita.

Lisääjä Antti Perjantai, 01.Kesäkuu, 2001 - klo 09.18:


No ei meijän koiraa voi aggressiivisuudesta vielä syyttää (yliystävällinen), sillä on semmosta tervettä pikku rämäpäisyyttä (mikä mielestäni bretonille passaa). Ei oo kertaakaan ees ärähtäny kellekkään, niin no joo pentuhan se tavallaan vielä on.
Tarkotus olikin tarkkailla tilannetta, eikä suinkaan viedä hetikohta puukon alle. Aina vaan on se huoli, että jos jossain vaiheessa se tulee eteen ja sillon olis hyvä tietää jotain.

Lisääjä jukkis Perjantai, 01.Kesäkuu, 2001 - klo 09.52:


Minun jo edesmenneellä uroksella laskeutumaton kives leikattiin.Koiralla säilyi normaalit uroksen elkeet.Leikkaus oli aika yksinkertainen juttu,eikä minusta hirveän kalliskaan.
Leikanneen el:n mukaan ratkaisevaa on se missä se kives on.Uroksellani se oli vatsaontelossa.Minkä leikkaamista el piti järkevänä.

Lisääjä Janne Perjantai, 07.Syyskuu, 2001 - klo 07.13:


Näin metsästyskauden kynnyksellä yksi pikku juttu, joka tuli mieleen kun tein "manikyyriä" kahdelle koiralle.
Eli kynsien käsittely lyhentämisen lisäksi. Lyhentämisen jälkeen kynsiä kannattaa pyöristää kynsiviiilalla ja mahdollisesti jopa hioa hienolla hiekkapaperilla. Ns. kertakäyttökynsiviilat ovat erinomaisia välineitä.
Olen ainakin itse todennut, että pyöristäminen on vähentänyt sekä kynsien halkeamisia että kynsien aiheuttamia hiertymiä. Hyvää syksyä kaikille seisovien koirien ystäville.

Lisääjä Veijo Toimela Tiistai, 19.Helmikuu, 2002 - klo 09.03:


Seisoja vetäjänä: auringon taas noustessa tuonne horisontin ylle ja mielen vetäessä suksilla mettään nauttimhan kevvääseen virittäytyvästä luonnosta herkes muutampi kysymys "oikiasta" tavasta veättää koiralla sekä ittiä suksien kans että ahkiossa lapsia (ja reppua, koska eihän mettäretki ole kohilhan, jos ei kahavia keithäytä ja makkaroita paista. Ainaki juniorit sitä mieltä).

Mittojen mukaset huskyvalijaat on hommattu tuota hiihtäjän vetämistä varten, samoin olen päättäny hankkia kunnon länkivalijaat ahkion vetämisseen.

Tuossa lueskelin noita yllä olevia juttuja ja sielä oli lähinnä pyöräilhyn liittyviä asioita noin nopiasti silimäiltynä. Äläkääkä nyt sitten kirjottako, että seisojan kuuluu tököttää mettässä lintuja tai ainaki hakia niitä, ei vettää mukavuuen halusta (ei siis laiskaa) liki satakilosta äijää mettässä hangella tai kelekanjälijellä, puhumattakhan sitä, että vielä se isännän reppu ahkiossa, kun ei ite sitäkhän viitti kantaa.

Sen verran olen kokkeillu jo, että on näillä ainaki kauhia vetoviettiki; kymmenen kilometrin matkalla muutaman kerran kerkes sauvojaki käyttää maassa...

Ja vielä sellanen kysymys, että mistähän kannattais kysästä tuommosta kuminauhamaista-mikä-piru-sen-koiran-ja-isännän-välhin-tulevan-narun-virallinen-nimi-nyt-sitten-onkhan nauhaa? Ja käykö siihen sellanen peukalon vahvunen joustava talutinnaru, joka mitalthan sinkuu ainaki kolominkertaseksi veossa? Siis onko tuommosesta kokemusta, vai pitäskö olla "virallinen"? Tätä sinkuvan ja venyvän narun käyttöä kysyn sen takia, että kokemusta on nyt tuosta fleksistä...vaikka se onki kymmenen metriä pitkä, niin hyvävauhtisessa alamäessä koiran seisahtuessa kuusen pershessä olevan riekon kohalle ja isännän jarrutuksen myöhästyessä sekunnin kymmenyksen, niin koiran lähteminen seisovilta jaloilta kylyki eellä (kiihtyvyyen ollessa luokkaa vormula) kohti isäntää en usko Riitunkhan nauttivan, vaikka muuten vauhikas koira onki. Eli en hae mithän välineurheilua tästä, vaan tarkotuksenmukasuutta ja mukavuutta.

Lisääjä nauha Tiistai, 19.Helmikuu, 2002 - klo 10.08:


Inka valmistaa tuota venyvää nauhaa, jonka virallista nimeä en kyllä tiedä. Itse ostin sitä Inkan tehtaanmyymälästä kesälomareissulla. Tehtaanmyymälä oli Killinkoskella lähellä Virtain kaupunkia. Sieltä sitä voisi kysyä, josko vaikka lähettäisivät. Hintakaan ei hirvittänyt.

Lisääjä eppu Tiistai, 19.Helmikuu, 2002 - klo 11.14:


Rautakaupoista löytyy noin Ekulla /metri.Eri vahvuuksia on myös valittavissa.

Lisääjä Jukka Rouhiainen Tiistai, 19.Helmikuu, 2002 - klo 13.48:


Veijolle, en tiedä mikä on "oikea" tapa vedättää koiralla, muutama vinkki kuitenkin. Pienen lapsen tai repun vedättäminen on toiminut hyvin länkivaljailla. Valjaat tulee sitoa hyvin ahkioon tukevuuden vuoksi. Ahkiosta riittävän vahva liina vyötärölle, jolla voidaan ohjata tai jarruttaa tarvittaessa. Liinassa kannattaa pitää kumiköyttä joustavuuden aikaansaamiseksi pari metriä solmuineen, pitempi joustaa liikaa. Solmut tulee kiinnittää todella hyvin, vedossa pettävä kumiköysi voi olla tosi vaarallinen. Mielestäni kumiköysi ei ole välttämätön, pari, kolme senttiä leveä liina toimii yhtä hyvin. Liinan pituus noin 5 -7 m. Oleellista on, että koira tietää käskyjen "vedä" ja "seiso" merkityksen. Kokemukseni mukaan tosi tehokasta liikuntaa sekä koiralle että hiihtäjälle !

Lisääjä Aalto J Tiistai, 19.Helmikuu, 2002 - klo 14.33:


Minulla on ainakin toiminut sellainen systeemi,jotta ennen kuminarua on tavallinen talutus liina johon kuminaru on solmittu, joten naru on tavallaan 2-osainen. Tämä on hyvä siitä syystä, kun lähtee liikkeelle voi toisella kädellä pitää joustamattomasta hihnasta kiinni ja koiran päästyä vauhtiin voi laskea siitä irti.
Jolloin kuminarun ominaisuudet tulevat käyttöön.
Sama toiminee tiukoissa käännöksissä ja jarrutuksissa. Esim. Joustamaton naru kiinni koiraan/ahkion perään ja joustava pää omaan vetovyöhön.

Lisääjä Huldahuoleton Tiistai, 19.Helmikuu, 2002 - klo 17.24:


Leveä vetovyö, tukevat valjaat, ja "kuminaru" hiihtokäytössä ja hyvin toimivat.

Tuossa edellä varoitettiinkin hyvistä solmuista. Itelläni "kuminaruun" ujutettu rautasoljen kiinnitys petti ja voitte kuvitella miltä näytti reisi muutaman viikon kun rautasolki mäsähti kuminarun pingoittamana suoraan jalkaan, ai per...e!

Niin ja siitähän piti muistuttaa, että Veijo sun koiran on vielä kohtuu nuori kyseiseen hommaan. Suosittelen pikkulenkkejä ja homman/ käskyjen opettelemista tämän talven ja sit seuraavana voi jo laukotella vetohommissa pidempäänki.
Myös vetovastusta voi säädellä nuorelle koiralle omalla hiihdolla ja kelien mukaan.

Alkukilometrithan vetohaluinen koira haluaa vetää laukalla satanen lasissa kunnes sitten väsyy sen verran että heittää sit homman raville..
mene ja tiedä sitten kuinka suuri haitta siitä koiralle on että se repii ensin kylmiltään täysillä ja sitten heittää raville. Vois kuvitella että toisin päin sen pitäs mennä, ensin ravi lämmittelyksi ja sitten laukalle.... vaikee sitä on lähdössä suksien kans hirveesti jarrutella, mut opettaahan sitä voi raville käskystä jos vaikka oppis..

Kovalla pakkasella tää "hullun kiilto silmissä" vetäminen on ainakin keuhkoille kaamee rasite, joten mun mielestä -15, mielummin vähempikin on vetohommaan maximi! Erehdyin tuossa joulun kupeella ulkoiluhimossa vedättään -15 kelillä pitkän, ja kohtuu vauhdikkaan lenkin niin koira kyllä köhi kotiin tullessa illan, joten kyllä piti itteensä mennä, harmitti oikein, onneksi siitä ei mitään keuhkotauteja poikinu..

Mukavaa hommaa se on ja hyvää kuntoilua sekä koiralle että ohjaajalle ku vaan pysyy kohtuus mielessä..

Lisääjä kolkki Maanantai, 25.Helmikuu, 2002 - klo 14.06:


Onko kellään tiedossaan parannuskeinoa halkeilevaan ja kuivaan kirsuun. Potilas on lkssnarttu, jolle vaiva tuli pentujen hoidosta.

Lisääjä Lassi Hed Maanantai, 25.Helmikuu, 2002 - klo 18.31:


Kirsu kuivuu ilmeisesti kun koira on sisällä,mutta päivä kaks metällä,niin kirsu on taas ok. Ainakin omalla lkssnartulla käy näin,kun ei täällä stadissa voi pihalle pystyttää koppiakaan. Mutta asiaan:Marssi lähimpään apteekkiin ja pyydä LANSINOH merkkistä salvaa. Ko aine on valmistettu puhdistetusta lampaanrasvasta ja on tarkoitettu käytettäväksi imettäville äideille jos nippelit rohtuvat imetyksestä. Tuota LANSINOH-salvaa kun pistät kerran pari päivässä kuivaan kirsuun niin viikon sisällä kirsu on parempi kuin uusi. Sitä kannattaa kyllä jatkossakin sipaista kirsuun,kun aihetta on. Tuo salva oli muistaakseni kohtuullisen arvokasta (n. 100-150mk) mutta on kyllä sitten erittäin riittoisaa.

Lisääjä Ottopoeka Keskiviikko, 27.Helmikuu, 2002 - klo 14.45:


No nii löytyhän täältä tämänki vuoden juttuja. Ei juuri ole koiranhoitovinkkejä mutta sellanen ongelma olisi, että mistä löytäisi saksanseisojien harrastajia, joiden kanssa voisi porista ja vaihtaa ajatuksia rodusta ja sen toiminnasta. Itse olen 7 kk:n ikäisen lk saksanseisojan onnellinen omistaja-eukko Oulunseudulta. Jos jotaki kiinnostasi porista aiheesta ni ois kyllä hyvä homma. heidikankaala@jippii.fi

Vastaa Viestiin