Kylmän linnun nouto

Keskustelua noudon opettamisesta. Pohjana vanhat viestit.

Valvoja: Maarit Seppänen

Avatar
Petteri Nissinen
Kanakoiratieteen tohtori
Viestit: 1203
Liittynyt: 22.11.2005 17:38
Paikkakunta: Napapiiri
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Petteri Nissinen » 10.5.2008 17:54

Nyt vasta lueskelin nuo edellisten sivujen jorinat ja tähän pitää vastata:
Mä meinasinki kysyä, että onko sun koirat niin fiksuja että tietävät mitä sä haluat syötäväksi
Kylläpä ne tahtoo semmosiiksi muuttua kun niillä vaan mettästetään. Ne myös erottavat helposti mitä milloinkin ollaan metsästämässä. Eikä ne mettästyslakia ole lukeneet, mutta hoksaavat kyllä helposti isännästä ja sen touhuista mitä niiltä odotetaan. Esimerkkinä tästä olen käyttänyt jo edesmennyttä seisojaani, joka kyllä mieluusti keväällä harvensi kanssani räksänpoikia kasvimaan ympäriltä, muttei välittänyt mitään räkäteistä enää syksyllä. Fiksuja ne ovat ja osaavat jopa erotella millaisen maastosta löydetyn elukan isäntä vielä ilomielin ottaa vastaan ja minkä polkee suohon.
Kuva

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 10.5.2008 19:55

^Joo, toi on varmaan ihan totta. Mulla on koira vielä niin nuori ja kokematon että se ei ole vielä ihan kaikkea oivaltanut. Iän myötä se varmaan oppii enemmän valikoivaksi.

MK05:lle vielä sen verran, että en ottanut kirjotelmaasi henk.kohtaisesti. Sitä vaan ihmettelin, että kun täällä joku kyseleepi apua kylmän linnun noutoon niin sitten vastataan että jos sun koiras ei tartu riistaan niin ei sen kans varmaan kannata metsästää :shock:

Noutaminen/noutamattomuus on taatusti osittain geneettistä mutta näen kaksi ongelmaa kun arvioidaan koiran metsästysominaisuuksia noudon perusteella:
1. Lountaisesti hyvin ja riistainnokkaasti noutavan koiran nouto saadaan helposti pilattua niin, että koira ei ota enää mitään suuhun.

2. Koira joka ei ylipäätänsä pidä noutamisesta saadaan taatusti oikealla koulutuksella noutamaan ihan loistavasti. Esimerkkinä tästä on edesmennyt dalmikseni joka inhosi kaikkea noutamista yli kaiken. Puolen vuoden pakkonoutoharjoitusten jälkeen koira oli loistava ja luotettava noutaja joka haki kaikkea.

Pointtini on vain se, että jos on onkelmia noudon kanssa niin ne on korjattavissa ja koira voi olla hyvä metsästyskoira jos se muutoin hakee riistaa innokkaasti. Mutta yritäpä saada koiraa väkisin hakemaan riistaa... ei taida onnistua.
Jalostus on sitten asia erikseen. Jos on aivan varma siitä, että koira ei mielellään tartu riistaan niin ehkä sitä koiraa ei halua käyttää jalostukseen (ei edelleenkään estä koiran kanssa metsästämistä). Toisaalta jos valikoi vaikkapa urosta nartulleen niin et voi tietää onko koira ihan oikeasti luontaisesti hyvä noutaja vai onko sen kanssa taisteltu vuosikausia. Ihmiset ei aina ole rehellisiä...

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 10.5.2008 20:18

Emma Pirilä kirjoitti:1. Lountaisesti hyvin ja riistainnokkaasti noutavan koiran nouto saadaan helposti pilattua niin, että koira ei ota enää mitään suuhun...
Miksi se pitäisi pilata?
2. Esimerkkinä tästä on edesmennyt dalmikseni joka inhosi kaikkea noutamista yli kaiken. Puolen vuoden pakkonoutoharjoitusten jälkeen koira oli loistava ja luotettava noutaja joka haki kaikkea.
Miksi pakkonoutokoulutusta "dalmikselle"?
Toisaalta jos valikoi vaikkapa urosta nartulleen niin et voi tietää onko koira ihan oikeasti luontaisesti hyvä noutaja vai onko sen kanssa taisteltu vuosikausia. Ihmiset ei aina ole rehellisiä...
Kyllä koetulokset puhuvat puolestaan, jos niitä vain osaa oikein tulkita - ja ainahan kannattaa jokatapauksessa käydä itse toteamassa tilanne.
Kuva

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 10.5.2008 20:40

Huokaus.
erakko kirjoitti:
Emma Pirilä kirjoitti:1. Lountaisesti hyvin ja riistainnokkaasti noutavan koiran nouto saadaan helposti pilattua niin, että koira ei ota enää mitään suuhun...
Miksi se pitäisi pilata?
Ei sitä varmaan kukaan tahallaan tee mutta näin voi käydä ihan esim. kokemattomuutta.
2. Esimerkkinä tästä on edesmennyt dalmikseni joka inhosi kaikkea noutamista yli kaiken. Puolen vuoden pakkonoutoharjoitusten jälkeen koira oli loistava ja luotettava noutaja joka haki kaikkea. Miksi pakkonoutokoulutusta "dalmikselle"?
Kilpailin sen kanssa tokossa ja kun olin saanut sille kolme ykköstä alokasluokasta jatkettiin avoimeen luokkaan. Siinä nouto on yhtenä liikkeenä.
Toisaalta jos valikoi vaikkapa urosta nartulleen niin et voi tietää onko koira ihan oikeasti luontaisesti hyvä noutaja vai onko sen kanssa taisteltu vuosikausia. Ihmiset ei aina ole rehellisiä.. Kyllä koetulokset puhuvat puolestaan, jos niitä vain osaa oikein tulkita - ja ainahan kannattaa jokatapauksessa käydä itse toteamassa tilanne.
Hyvä jos noin on.

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 10.5.2008 22:20

erakko kirjoitti:
Hilu kirjoitti:Sen enempää tähän asiaan syventymättä kun kohta kiire katsomaan peliä,
niin jostain kumman syystä meidän seisoja osaa hyvinkin noutaa, ja noutajat tehdä taas vauhdikasta hakua.
Kun tuo terminologiasi on muutenkin noutajatouhulähtöistä oletan, että tässäkin haulla tarkoitat ammutun elikon hakemista. Kanakoirista puhuttaessa haku kohdistuu elävään riistaan.
Meidän metsästysnoutajat toimivat kyllä ihan sen "spesiaalihommansa" lisäksi myös ylösajavina koirina kanalintujahdeissa. ei elävän riistan haku ole niille virhe meikäläisessä metsästyskäytössä, päinvastoin ihan toivottu ominaisuus. Ainoastaan englantilaistyyppisissä field trial-kokeissa elävän riista ajaminen on virhe.

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 10.5.2008 22:34

No hjuva niin... Kuvaileppa sitten minkämoista se "metsästysnoutajan vauhdikas haku" on - voiko tuota edes verrata esim. saksanseisojalta edellytettävään hakuun?
Kuva

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 10.5.2008 22:54

Voi Äitienpäivät! Jotenkin minä ihan osasin taas odottaa tuota erakon jatkokysymystä. Mikä ihmeen hinku teillä on verrata ja asettaa seisojia ja noutajia paremmuusjärjestykseen. Voiko kahta erityyppisesti toimivaa koiraa verrata keskenään, minä en ainakaan voi, vaikka onkin ollut ilo omistaa molempia rotuja. Molemmat rodut ovat spesialisteja alallaan, kuten tulee ollakin.

En tiedä millainen koirakokemus ja historia erakollakin on, mutta luulen kummiskin että itsekin tiedät vastauksen kysymykseesi, eller hur ?

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 11.5.2008 00:54

Hilu kirjoitti:Voi Äitienpäivät! Jotenkin minä ihan osasin taas odottaa tuota erakon jatkokysymystä. Mikä ihmeen hinku teillä on verrata ja asettaa seisojia ja noutajia paremmuusjärjestykseen. Voiko kahta erityyppisesti toimivaa koiraa verrata keskenään, minä en ainakaan voi, vaikka onkin ollut ilo omistaa molempia rotuja. Molemmat rodut ovat spesialisteja alallaan, kuten tulee ollakin.
En tiedä millainen koirakokemus ja historia erakollakin on, mutta luulen kummiskin että itsekin tiedät vastauksen kysymykseesi, eller hur ?
:o Aika jänskää... Jatkokysymys oli asetettu juuri sen takia, että olen kovasti oudoksunut Hilun tapaa verrata seisojia noutajiin.
Toisaalta määritelmä "spesialisti" ei ehkä oikein istu ainakaan saksanseisojiin, ovathan ne tunnettuja juuri monikäyttöisyydestään (kuten tulee ollakin)!

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 11.5.2008 09:38

Höh, en mie ole koskaan verrannut seisojia ja noutajia keskenään saadakseni selville kumpi onkaan parempi toistaan? yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia olen tuonut esille positiivisessa mielessä, kun sitä omakohtaista kokemusta molemmista roduista on, ja siten myös pohjaa perustella sanomisiaan. Negatiivista kaivelua rotujen välillä en harrasta.

Mutta kun erakko kerran asiasta mainitsit niin mitäpä jos nyt tässä noutojutussa voisi käydä vähän vertaamaan. :P

Lyhyesti sanottuna seisojastamme en saa koskaan noutajiemme veroista noutajaa. Hyvän siitä todella saa mutta ei erinomaista (noutaja-asteikolla).

Vaikka meidän tapauksessa "ympäristötekijätkin" vaikuttavat osaltaan siihen millainen seisoja on noutajana, niin hyvät perinnölliset taipumukset ovat helpottaneet asiaa huomattavasti. Hyvä ohjaaja toki saa kaivettua huonommastakin aihiosta taidot esille, mutta itse alan olla jo sen verran vanha etten viitsi aikaani kuluttaa epätoivoisiin yksilöihin.

Seisojassamme on parasta noutoa ajatellen sen spontaanisuus, vauhti ja riistaviettisyys. (Vedän aika paljon noutajien noutokoulutuksia, ja kaikista surkeimpia tapauksia siellä on kyllä noutajat? joilta puuttuu kaikenlainen mielenkiinto riistaan ja hakuinto puuttuu osalta myös täysin.)
Mielestäni seisojankin tulee olla spontaani noutaja, koiran pitää napata epäröimättä riista suuhunsa. Perinnölliset taipumukset ovat siis tässä asiassa vaalimisen arvoisia. Kaiken muunhan sen jälkeen voi helposti koiralle opettaa mutta tuon spontaanisuus pitäisi olla geeneissä.

Vauhti on myös asia jota seisojassa arvostan. en jaksa kovin kauaa katsella värkkäilijää, vaan homman on tapahduttava vauhdilla. Ja jos mahdollista niin palautusvauhdin tulee olla vielä menovauhtiakin parempi. :)

Riistaviettisyys ja hyvä nenÄ<NKÄYTTÖ (edellisen sanan kirjoitukseen osallistui myös JUNE-seisoja, Se istuu vieressä pää polvella ja välillä painaa pitkää kuonoaan myös näppäimistölle:) ovat seisojan paras juttu. Siinä useat noutajat jäävät toiseksi.

koulutettavuus eroja toki sitten rotujen välillä löytyy, ja näinhän pitää ollakin.

Mauri Koivuporras
REPPUKOIRA!
Viestit: 110
Liittynyt: 21.2.2007 13:34

Viesti Kirjoittaja Mauri Koivuporras » 11.5.2008 10:30

Emma Pirilä kirjoitti: MK05:lle vielä sen verran, että en ottanut kirjotelmaasi henk.kohtaisesti. Sitä vaan ihmettelin, että kun täällä joku kyseleepi apua kylmän linnun noutoon niin sitten vastataan että jos sun koiras ei tartu riistaan niin ei sen kans varmaan kannata metsästää :shock:
Juu, kyllähän tuosta mun viestistä saattaapi tuon kuvan saada, kun tarkemmin luen. Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus.
En muutenkaan tarkoittanut antaa neuvoja ko. ongelmaan, koska niitä oli aiemmissa kommenteissa jo tullut laidasta laitaan.

Tarkoitukseni oli lähinnä herättää keskustelua, kuinka mahdottomasti kannattaa tehdä töitä, että saa koiran noutamaan. Kun niitä "spontaanisti" noutaviakin koiria on riittävästi.

Ja kuten tuossa ensimmäisessä kommentissani alkuun sanon (viitaten Petrin viestiin) niin ylivoimaisesti yleisin syy koiran noutamattomuuteen on omistajassa. Ja kuten totean, se voidaa vielä korjata.

Itse en edelleenkään näe järkeä väsätä pennun kanssa, jolta puuttuu täysin kiinnostus riistaan. Ja se kiinnostus näkyy hyvin jo 8-viikkoisena. Sen jälkeen kaikki on kiinni siitä, kuinka sitä pentua viedään eteenpäin.
Ja koska nämä koirat ovat metsästyskoiria, on se riistavietti kuitenkin se tärkein vietti. Ei se koira varmasti ole hyvä hakijakaan, ellei sitä riista kiinnosta.
Viimeksi muokannut Mauri Koivuporras, 11.5.2008 11:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 11.5.2008 10:40

Hilu kirjoitti:kun sitä omakohtaista kokemusta molemmista roduista on, ja siten myös pohjaa perustella sanomisiaan.
Jaa... minulle kun on muodostunut sellainen kuva että sinulla ei ole kovinkaan kattavaa kokemusta seisojista???
Seisojasta saa kyllä paremman noutajan kuin kuin itse noutajista, kun puhutaan riistan parissa suoritetusta työstä eikä mistään "sirkustempuista". Seisojasta vain ei sellaista kannata välttämättä tehdä.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Hilkka Lindberg
REPPUKOIRA!
Viestit: 422
Liittynyt: 26.11.2005 13:10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hilkka Lindberg » 11.5.2008 13:28

Nyt täytyy kyllä paljastaa tietämättömyyteni asian suhteen? Mitähän mahtaa ne sirkustemput olla? :shock:

Avatar
Eero Könönen
Suuri guru
Viestit: 729
Liittynyt: 22.11.2005 19:48
Paikkakunta: Savo-Karjala

Viesti Kirjoittaja Eero Könönen » 11.5.2008 14:05

Tiedä sitten liittyykö tämäkään aiheeseen millään tavalla, mutta olihan se kokeiltava (Äp:n kunniaksi) ymmärtääkö tuo 3 kuukautinen damin päälle.
Äh, sirkuskoira taisi tuostakin tulla... :wink:
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
(Tuon luovutuksen kuvaaminen oli vähän hankalaa, kun yritti huonommalla kädellä damia samaan aikaan kopata.)

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 11.5.2008 14:38

Hilu kirjoitti:Lyhyesti sanottuna seisojastamme en saa koskaan noutajiemme veroista noutajaa. Hyvän siitä todella saa mutta ei erinomaista (noutaja-asteikolla).
Voisitko sanoa tuon myös pitkästi. Eli mua kiinnostaa miten tuo noutaja asteikko eroaa ihan tavis metsästysasteikosta?

Avatar
Emma Pirilä
REPPUKOIRA!
Viestit: 136
Liittynyt: 11.4.2007 09:25
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Emma Pirilä » 11.5.2008 19:29

erakko, sirkuskoiria nämä ovat kaikki (Aku 12 viikkoa ikää):

Kuva
Kuva

Mutta älä ole huolissasi, kyllä niillä voi silti yrittää metsästääkin ;) :lol:

Vastaa Viestiin