Pureminen

Keskustelua noudon opettamisesta. Pohjana vanhat viestit.

Valvoja: Maarit Seppänen

plaplaa

Re: Pureminen

Viesti Kirjoittaja plaplaa » 25.3.2005 17:36

Harjoitelkaa välillä vaikka niin että heität jotain peltistä esinettä, tai jotain vastaavaa, joka ei tunnu kivalle hampaissa...

Vepe

Re: Pureminen

Viesti Kirjoittaja Vepe » 26.4.2005 13:05

Olen kuullut myös käytettävän ilmapalloa joka täytetään vedellä. Räjähtää kuulemma tosi kivasti koiran naamalle jos rupee pureen. Ilma pallon pitää olla kuites aika kestävää laatua ku niissäkin on eroja. Kokeiles tuota jos mikään muu ei tunnu purevan.

Itsellänikin tosin on tämän nuodon kanssa "ongelmia"? Kun henkilökohtaisesti niin mielelläni ne linnut ottaisin kuolleena käteen vaan kun ei. Kerrankin se sai napattua alaoksalla istuvan pikkulinnun suuhunsa irti käskettyäni lintu lähti lentoon suoraan suusta :) . Toi jopa homenokan elävänä käteen, siipi oli luodista mennyt poikki. Ottaa kiinni juuri sen verran että pysyy siellä suussa. Onko tällainen sallittua esim. kokeissa? Vai onko se jopa toivottavaa? Jos kuitenkin voin asialle jotain tehdä/ kannattaa tehdä niin mitä?

Vepe

Re: Pureminen

Viesti Kirjoittaja Vepe » 26.4.2005 15:20

Äh! Ois kannattanu lukea nuo muutkin aiheet läpi ennen kuin kirjoittelee mitään. Joten unohtakaa tyhmä kysymykseni.
Nyt sit aiheesta poiketen kysynkin et mites sen linnun helpoiten tappaa ihan näin omin kätösin? Itse en siltä homenokalta henkeä pois ottanut mutta kovin työläältä se näytti. Joten jos itsekseni moiseen tilanteeseen törmään alanko vain huutaan apua... :) :) :)

Petteri_N

Re: Pureminen

Viesti Kirjoittaja Petteri_N » 26.4.2005 17:49

Reilu isku puukon hamaralla päähän, jonka jälkeen pisto kurkkuun niin että kaulavaltimo katkee. Sitten kun vielä pistää repun päälle naruun kaulasta roikkumaan, niin ei hoi henkiin varmasti.

Tämä ei siis ollut noutokoulutusvinkki vaan sille metolle ja muillekin tirpoille...

Pelastunut

Re: Pureminen

Viesti Kirjoittaja Pelastunut » 27.4.2005 09:08

Onko tämä enää totta !

Että miten saa raanalinnulta hengen ?

Mietintämyssyt päähän ja mietitään missä mennään ?

[%sig%]

Seppo Lehtovirta

Re: Pureminen

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 27.4.2005 10:15

Kyllä tämä on ihan tätä päivää, ihminen on urbanisoitunut.

Fiksua on kysyä silloin kun ei tiedä tai on epävarma.

veijo toimela

Re: Pureminen

Viesti Kirjoittaja veijo toimela » 27.4.2005 10:52

Kysyvä ei tosin tieltä eksy.

Jos ei välttämättä ole nähnyt, että miten se hoiethan, niin miksikäs ei kysyisi kokenhemmilta erilaisia tapoja hoitaa homma pois päiväjärjestyksestä.

Tuossa kun on kavereitten kans juteltu, niin tullu monesti ilimi, että meilläku lapset on kulukenu mettällä matkassa siitä saakka kun selekärepussa ovat pystynhet olemhan, niin onhan se melekonen rikkaus ja kartuttaa vuosikausia kokemusta mettällä olosta ja mettästyksestä ennenku itte virallisesti pääsee tekemhän sitä kun omat mettästysluvat saa. Ja siihen ei opi eikä totu ellei sielä ole itte matkassa.

Tietenki on sitten jokasen oma päätös, että alakaako mettästämhän tai haluaako nauttia luonnon moninaisuuesta myöhemmin, siihen emmä pakota, mutta mielelhän sen mahollisuuen suo niin omille kuin muillekki lapsille. Ja onhan noita vanhemmalla iälläki saanu innostumhan näihin homhin.

No, tämä ei taas aiheeshen suoranaisesti liittyny mutta kuitenki.

Felix

Viesti Kirjoittaja Felix » 22.9.2009 15:06

Nyt 3 v lksu on aika soiva peli: hakee ihan ok, todella jämäkkä ja varma seisonta, sekä räjähtävä avanssi. Koira on jo rutinoitunut metsästyskoira, jolle on ammuttu nippu maa-ja vesilintuja.

Ongelmana on kova ote ja suoranainen pureskelu. Sinänsä sekä noutohalukkuus ja etsimissitkeys ovat sekä kokeissa että metsällä hyvin kohdallaan: pudonneet linnut on noutanut olivat ne elossa tai ei.

Alkuun nuorten luokkaan treenatessakin oli suoranaista leukalukkoa, joka sitten alkoi treenillä vähitellen helpottamaan.

Tänä kesänä eka vesityökoe meni uusiksi kun keskeytin suorituksen aivan liian kovan otteen ja suoranaisen puremisen vuoksi. Noutoa tehotreenattiin sitten taas pakastelinnulla, sulatetulla sorsalla ja lämpimällä riettalinnulla ja uusi koekerta oli rutiininomainen nappisuoritus.

Tämän vuoden eka kaer-kokeissa sama juttu. Ammuttaessa nyki ja vingahteli. Nappasi ammutun fassun suuhunsa niin että rutisi ja luovutus oli nihkeähkö. Siinä yhteydessä myös suu kävi. Lintu meni pehmeäksi ja arvostelussa siitä on seurasi rankasti miinusta.

Nyt metsästystä takana reilu viikko ja tähän asti ammuttu saalis 3 metsoa 2 teertä ja 1 lehtokurppa on tuotu hyvässä kunnossa isännälle...mutta sitten.

Eli tänään toistaiseksi mustin päivä koko kautena. Kävin treenaamassa kaeria varten fasaanipellolla, jossa pääsääntöisesti istutettuja lintuja. Seisontoja ~20 lintuja oli todella hyvin. Ammuin jokaisesta vähintään ilmaan ja yhden tiputin-ei varmaan olisi pitänyt. Ensinnäkin pudotukseen liittyen pientä paukkunoudon tapaista. Ammuttu lintu sitten lähinnä pàskaksi purtuna isännän kouraan. Luovutti kyllä ongelmitta. Minulle jäi sellainen olo kuin olisi vaikka syönyt koko linnun, jos en olisi puuttunut tilanteeseen. Minä rankaisemaan ja sitten pidettiin lintua suussa 2x5min ongelmitta. Kun pyysin tulemaan luokse alkoivat leuat taas käydä.

Hakukin muuttui sellaiseksi kuono-maassa nuuhaamiseksi. Seisonnat olivat jämäkkiä ja avanssit räväkkiä mutta huomattavaa rauhattomuutta ammuttaessa.

Osaako kukaan kokemuksesta kommentoida:
-liittyykö tämä ongelma fasaaniin ja onko sellainen epätavallista?
-mitä pitäisi tehdä/miten harjoittelua pitäisi muuttaa?
-onkohan tämä jotenkin koiran huonohermoisuutta vai mitä helvettià?

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 22.9.2009 20:54

Felix kirjoitti:Koira on jo rutinoitunut metsästyskoira, jolle on ammuttu nippu maa-ja vesilintuja.
.... Niin ja sitten tulee päivä jolloin mikään ei tunnu tuottavan tulosta.... ~19 hutia. (saattaisi tuollainen potuttaa jo ihmistäkin) tuo turhautumisen purku kohdistuu ehkä sitten tuohon lintuun.
Mielestäni parempi kokeisiin valmistautuminen saavutettaisiin tällaisella koiralla, hakemalla edellisenä päivänä yksi riistatyö ja siitä pudotus, kun kerran siihen mahdollisuus on.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Felix

Viesti Kirjoittaja Felix » 23.9.2009 11:27

Ammuin siis koulutusmielessä ilmaan sen 19 kertaa=tahallaan ohi. Halusin koulia avanssia ja siitä paikalleen jäämistä. Tiputin siitä seisonnasta joka oli minusta kaikista paras riistatyö. Varmaan sitten oli liikaa tai liian vähän tiputuksia. **Hohhoijaa**...kyllä harmittaa...

No, huomenna alkaa 4 päivän jahtiturnee Ilomantsi Lieksa suunnalla. Ennatiedot Lieksasta lupaa hyvää eikä ilomantsikaan tyhjä ole. Saa nähdä mitä sitä saa aikaiseksi.

Olisiko Sinulla Seppo-tai joku muukin-vinkkejä koiran(vai mun?) ongelmien ratkaisemiseksi?

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 23.9.2009 15:49

Felix kirjoitti:Nyt 3 v lksu on aika soiva peli: hakee ihan ok, todella jämäkkä ja varma seisonta, sekä räjähtävä avanssi. Koira on jo rutinoitunut metsästyskoira, jolle on ammuttu nippu maa-ja vesilintuja.

Ongelmana on kova ote ja suoranainen pureskelu. Sinänsä sekä noutohalukkuus ja etsimissitkeys ovat sekä kokeissa että metsällä hyvin kohdallaan: pudonneet linnut on noutanut olivat ne elossa tai ei.
...

Nyt metsästystä takana reilu viikko ja tähän asti ammuttu saalis 3 metsoa 2 teertä ja 1 lehtokurppa on tuotu hyvässä kunnossa isännälle...mutta sitten.

Ammuin siis koulutusmielessä ilmaan sen 19 kertaa=tahallaan ohi.
Tuosta tekstistäsi päätellen sinulla on hulvattoman hyvä koira jolla ongelmana on vain kovasuisuus. Ja tuo kovasuisuus tuntuisi vahvistuvan aina kun koira turhautuu.
Metsästyskoira turhautuu helposti jos tavaraa on, työtä tehdään mutta tulosta ei tule. Eli lintua kenttään ja turhat "kylmäharjottelut" pois.
Koiran ei myöskään ole pakko antaa noutaa kaikissa selvissä tapauksissa, mutta silloin täytyy muistaa tuoda se saalis koiran kuonon eteen ja käsitellä se siinä kuljetuskuntoon ja antaa koiralle samalla sen oma osuus (maksa, sydän..).

Hyvä metsästyskoira yleensä toimii sitä varmemmin mitä enemmän pudotuksia.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Felix

Viesti Kirjoittaja Felix » 23.9.2009 16:30

Olet Seppo varmaan oikeassa...olen vaan innostunut tästä koirastani että ehkä tulee vaadittua siltä liikaakin.

Olisi haluja pärjätä kokeissa, mutta se ei toisaalta ole itsetarkoitus. Ainakin AVO2 irtoaa melko helposti. Onhan se hyvä sekin.

Metsästystä varten koira on hommattu kuten edeltäjänsäkin.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 23.9.2009 17:08

hakee ihan ok, todella jämäkkä ja varma seisonta, sekä räjähtävä avanssi.
Noilla ominaisuksilla, jos se löytää hyvin lintuja ja tuo saaliin ehjänä, niin ykkönen on vain ajan kysymys.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Jukka Hokkanen
REPPUKOIRA!
Viestit: 127
Liittynyt: 23.11.2005 16:19
Paikkakunta: Petäjävesi

Viesti Kirjoittaja Jukka Hokkanen » 24.9.2009 09:33

Täytellisen tietämättömyyten tuomalla ehtottomalla varmuudella olisin sitä mieltä, että se 20 x saman asian toistaminen on aivan liikaa missä tahansa asiassa. Jos koira osaa hyvin ja onnistuu muutamalla ekalla kerralla, asiat on kunnossa ja koiruus on syytä palkita pudotuksilla ja sitten kotiin tai treenaamaan vaikka tiedotusta. Seuraavilla toistoilla mahdollisuus siitä, että jokin menee pieleen, vain kasvaa. Sitten pahimmassa tapauksessa sessio päättyy epäonnistumiseen ja ojentamiseen ja kaikki onnistumisten tuomat vahvistukset on valuneet hukkaan. Koira myös varmasti turhautuu, kun linnut vaan lentää. Koiran mielestä sinä olet ampunut pummin.

Minulla on koira, joka kestää runsaat pudotukset kuumenematta - työskentely vain paranee. Työtä ilman palkintoa ei suuremmin ole tehty.

Senkin ongelmana on kovasuisuus lämpimällä linnulla. Nyt kun on metsästetty kymmenet kyyhkyt ja sorsat, olen lipsahtanut siihen, että rupean remeltämään "nätisti, nätisti" kun saara ottaa riistaa suuhun. En ole metsästyksen huumassa malttanut paneutua ongelmaan kunnolla ja tiedän, että käyttämäni tapa on väärä ja ikävältä kuulostava.

Olen suunnitellut, että ottaisin noudon siten, että menisin itse ensin linnulle tai ottaisin tytön liinaan ennen noutolupaa. Olisin sitten lähellä ja tilaisuudessa puuttua liian kovaan otteeseen. Jos ote olisi liian kova, kielto, riista kauemmaksi, uusi lupa mahdollisesti sen jälkeen, kun olisin sen itse ensin noutanut, ja sitten kovat kehut onnistuneesta suorituksesta.

Tyhjät kaljatölkit ja kylmät linnut tulee nätisti - lämmin riista vaan pitää "tappaa" ennen kuin se tuodaan. Vinkkejä, kommentteja.

markoa

Viesti Kirjoittaja markoa » 24.9.2009 11:19

Jaa-a juu.. alleirjoitan edelliset, paitti että mun edellinen koira kesti vaikka huteja tuli yli kymmenen päivässä. Toki siihen väliin aina sattui osumaankin..

Mutta se mikä ihmetyttää on tuo: "Nyt metsästystä takana reilu viikko ja tähän asti ammuttu saalis 3 metsoa 2 teertä ja 1 lehtokurppa on tuotu hyvässä kunnossa isännälle...mutta sitten.

Eli tänään toistaiseksi mustin päivä koko kautena. Kävin treenaamassa kaeria varten fasaanipellolla, [..]"

Siis mitä ihmettä, treenaamassa kaeria varten? Eikös yseessä olekkaan metsästyskoe, johon mennään kun huli vörkkii metsästäessä? Jos huli toimii metsämaastossa ja menee peltokokeeseen, niin eikös silloin valmistautuminen kokeseen tarkoita, että käydään metsästämässä fasaanipellolla?

Vastaa Viestiin