Ammutun nuolen etsimisen ja merkkaamisen opettaminen

Keskustelua noudon opettamisesta. Pohjana vanhat viestit.

Valvoja: Maarit Seppänen

olavi peura
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 64
Liittynyt: 18.2.2006 14:17

Ammutun nuolen etsimisen ja merkkaamisen opettaminen

Viesti Kirjoittaja olavi peura » 10.7.2011 22:14

Tehdäämpä tänne huopatossutehtaalle täytettä. Taustaa: Harrastan maastojousiammuntaa ja jousimetsästystä. KO. lajissa kohtuullisen yleinen ongelma on ammutun nuolen hukkuminen erinäisistä syistä. Joko nuoli on niin peitteisessä maastossa ettei sitä vain huomaa, tai sitten se uppoaa niin paljon maahan ettei sitä löydä.

Tultiin juuri maastoradalta kun tuli puhetta koirista ja kerroin muille, että on hankalaa kun toinen koiristani pyrkii "noutamaan" ampumani nuolet. Hankalaa siinä on tietysti vain se, että nuolissa voi olla leikkaava metsästyskärki paikallaan. Koira voi loukata itsensä tai minut leikkurin kanssa kouhkatessaan. Ilmoille heräteltiin ajatus, että sehän voisi merkata noutamisen sijasta. Päätin että yritän opettaa vanhemman koiran merkkaamaan nuolen, ja jos homma toimii tehdä sen nuoremmankin kanssa.

Se mistä haluaisin herättää täällä keskustelua on tapa millä se tehdään, onko joku kokeillut jotain vastaavaa ja hieman raportoida homman etenemistä. Pähkäilin tuossa päivän mittaan, että aloitan opettamisen ruualla palkkaamalla koska sillä on vanhemman koiran kanssa erityisen hyvä vaste(son perso). Tänään iltaruualla aloitin.

Otin nuolen toiseen käteen sanoin komentosanan "NUOLI" kosketin nuolella koiran kirsua ja annoin napuran. Kahdeksan toiston jälkeen sanoin NUOLI ja heilutin nuolta huomion herättämiseksi koiran vieressä. Iitu tökkäsikin pikaisesti nuolta, jolloin kehuin heti ja annoin napuran. Kymmenen toiston jälkeen nakkasin nuolen lattialle parin metrin päähän. Komennolla NUOLI Iitu alko pyöriin epätietoisena, joten annoin varovaisen käsimerkin nuolen suuntaan. Heti kun se koski nuoleen (yritti noutaa sitä) sanoin Hyvä ja ojensin napuran sille, ennen kuin se ehti ottaa nuolen suuhun. Sitä tehtiin jonkin aikaa.

Seuraavaksi piilotin nuolen maton alle, että ainoastaan sulitus näkyi NUOLI ja Iitu alkoi touhuta ympäriinsä, ja meni toiseen huoneeseen hakemaan jotain "noudettavaa", tällöin kutsuin sen luo ja aloitin alusta. Nuoli ja varovainen käsimerkki, niin Iitu juoksi ensin miltei nuolesta ohi mutta pysähtyi ja yritti ottaa sen maton alta suuhunsa. Kehuin heti ja kutsuin luo ja annoin napuran. Tähän suoritukseen päätettiin "eka kerta"

Miltä kuulostaa? Onnistuuko ulkona? Miten itse lähtisitten kouluttamaan ko. suoritusta?

Jouko Bruun

Viesti Kirjoittaja Jouko Bruun » 11.7.2011 05:30

Kanttarellikoira, kantterellikoiran opetusoppaita on myynnyssä, samat opit kävisivät nuolellekin, ainakin ajatus on täysin vastaava.

Avatar
Niina Kukkamaa
NUO-luokan keskustelija
Viestit: 11
Liittynyt: 14.6.2011 13:11
Paikkakunta: Laihia
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Niina Kukkamaa » 12.7.2011 20:48

Olen kuullut naksutin koulutuksessa käytettävän kosketusalustaa. Eli koira saa namin kun koskettaa haluttua esinettä. Eli koulutus tapahtuu varmaankin juuri niin kuin tuossa selitit.

Miehelläni oli flatti joka nouti kadonneet nuolet, tosin kantoi aina nuolta sulista, eikä haavereita sattunut. Sittemmin koetin kultaisellenoutajalle nuolen noutoa opettaa, mutta puri poikki (keppejä kun tykkää järsiä, niin varmaan tuumas että hiilikuitunuolikin menee siinä missä puukepitkin :lol: )

Nykyisen pienimünsterinseisojan ei olla nuolta annettu noutaa. Juurikin sen haaveri-pelon takia. Mutta mainitsemasi merkkaus(tiedotus) voisi olla käypä keino...

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 12.7.2011 21:06

Naksuttimen kanssa opetat sen käymään maahan nuolen viereen. Koulutukseen menee varmasti ainakin 4 x 5 minuuttia.
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

olavi peura
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 64
Liittynyt: 18.2.2006 14:17

Viesti Kirjoittaja olavi peura » 13.7.2011 10:53

Mie ossaan naksuttaa vain leukaperiäni :lol: , mutta samapa tuo näyttäs olevan mitä sitä naksuttaa.

Vanhemman kanssa painitaan edelleen sen "ongelman" kanssa notta se pyrkii noutamahan sen nualen. Se kyllä kaivelee jo sen matton alta yms. mutta pyrkii tuomaan sen. En oo ihan vielä miettiny, että miten alan karsiin sitä pois.

Tuo Jassu juniori se tuotti kuitenkin yllätyksen. Sen kanssa ei oo reenattu, mutta se on katsellu tarkkana vieressä meidän harjotuksia. Kun intoa piisasi niin annoin senki kokeille muutaman kerran. Hommahan toimi jostain syystä. Vissiin kattonu sivusta huolella. Toiminta oli paljon parempaa, meni nuolelle kosketti kirsulla sulitusta ja jäi viereen seisomaan ja kattomaan minua. Kokonaan maton alta se ei kuitenkaan vielä sitä älyä hakea, vaan sulituksen pitää olla näkyvillä.

Mie vähän suunnittelin että harjotukset voitais siirtää tuonne pihanurmelle pikkuhiljaa. Ensin tietty näkö nualia läheltä ja sitten kaukaa.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 13.7.2011 17:03

Mistä ihmeestä noita naksuttajia oikeen tulee??? :roll:

Eikö ennemmin kannattaisi nuolet hajustaa omalla hajulla, eli silloin voisit alkuun harjoitella vaikka millä tahansa esineellä, joka on hajustettu omalla hajullasi, senhän koira jo entuudestaankin tuntee ja se kiinnostaa sitä lähti se haju sitten mistä esineestä tahansa... Niin ja mieluummin alun alkaen heti piilosta (heinikosta), tuota aistiahan joudut kuitenkin koirasta hyödyntämään sen nuolen haussa. Näkö on yksi koiran huonoimmista aisteista, mutta hajuaisti toimii vaikka esine olisi piilossakin, eikö niin?
Tuo nuolelle tiedottaminen on sen verran ristiriidassa koiran toiminnan kanssa, että koiranhan pitäisi tuoda se mikä tuotavissa on, muille tiedotetaan. Mutta kaikkihan on opetettavissa ja koira on yleensä melko fiksu, joskus jopa fiksumpi kuin ohjaajansa.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

olavi peura
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 64
Liittynyt: 18.2.2006 14:17

Viesti Kirjoittaja olavi peura » 13.7.2011 21:25

Mie Seppo mietin tuota haju hommaa, mutta tuli mieleen kaksi perusongelmaa.

1. Mie haisen sille, eikä minun löytämisestä oo kysymys.

2. Se projektiili ei välttämättä ole lähtöisin minun omasta jousesta, joten se ei aina haise minulle.

elättelen toivoa siitä että se hiilikuitukeppi haisis jotenki. Ongelmaahan on kahta perusmallia. Tunnetulla alueella oleva maahan pahastikkin uponnut keppi ja kauempana isommalla hakualueella oleva keppi, joka harvemmin on uponnu maahan. Mulla askarruttaa ennakkoon se, että riittääkö tuo koirien hajuaisti kuitenkaan löytään tuota uponnutta versiota. Onhan nuolissa usein kuitenkin kaikenlaista "likaa" jännevahaa, silikonia tauluammunnasta yms. saapii nähä.

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 13.7.2011 23:17

Jos koira löytäähuumepisaran folioitujen kahvipakettien sisältä ja syöpäsolun terveen solukon välistä niin miksi se ei yhtä nuolta löytäisi?

Ja naksuttajia tulee sieltä missä koirille opetetaan helpoimman kautta uusi asia ja tapa toimia...

Itse opetin pennulle, joka ei ollut koskaan vielä "ohjatusti" mitään noutanut 4 x 2 min seteissä (kahden illan aikana siis yht. 8 min) naksuttimella ruokakupin noutamisen ja istualtaan luovuttamisen. Ekassa setissä kupin koskettaminen, toisessa suuhun ottaminen, kolmannessa sen luoksetuominen ja neljännessä istualtaan luovuttamisen.
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Jouko Bruun

Viesti Kirjoittaja Jouko Bruun » 14.7.2011 04:14

Koiran kirsu riittää vallan loistavasti nuolen löytämiseen ja mainitut jousen + nuolen "ylimääräiset" tuoksut ovat niitä, joihin koiran tulee reakoida ja ehdollistaa.

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 15.7.2011 09:15

olavi peura kirjoitti:1. Mie haisen sille, eikä minun löytämisestä oo kysymys.
Se mille tuoksut ei ole merkityksellistä kunhan tuoksut itseltäsi. :wink:
Koira hajuaistillaan havainnoi helposti maastosta kaiken mitä olet käsitellyt, nyt sille pitäisi vain kertoa että tuosta löydöstä pitäisi ilmoittaa. Tätä hajustamista ainakin ennen käytettiin hyväksi noudon opettamisessa kapulalla tai oksanpätkällä. Heitit oksanpätkän millaiseen kapulakasaan tahansa niin palautuksena tuli se kapula joka oli ollut ohjaajan kädessä. Hajustaa pitää nuolesta tietenkin se osa joka varmemmin jää maanpinnalle töröttämään ja sitten vain ohjataan koira tuulen alle.

Ei se koiralta varmaankaan paljon vaadi että se tajuaa jotta naapurinkin nuolet pitää tuoda.
Jos koira löytäähuumepisaran folioitujen kahvipakettien sisältä ja syöpäsolun terveen solukon välistä niin miksi se ei yhtä nuolta löytäisi?
Tuohon ei paljon lisättävää.

Tuohon naksuttimeen sanoisin että se on apuväline, vähän niin kuin puujalka jalkansa menettäneelle.
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 16.7.2011 17:10

Seppo Lehtovirta kirjoitti:Tuohon naksuttimeen sanoisin että se on apuväline, vähän niin kuin puujalka jalkansa menettäneelle.
Johan pomppas! :shock:

Kerropa minulle "se oikea" ja ennenkaikkea HELPOMPI JA NOPEAMPI tapa ihan noin näytösluonteisesti opettaa kouluttamattomalle koiranpennulle uusi asia, kuin täysin puhumatta, koiraan koskematta, ainoastaan oikeaa toimintamallia vahvistaen naksuttimella, kuten tuolla aikaisemmin kerroin.

Itse käytän naksutinta tosi harvoin, mutta esim. tänään juolahti mieleen että naksuttimella voisi opettaa koiran juoksemaan fillarin edessä vedossa juuri oikealla kohdalla, eli että ei juokse liian reunassa roiskuttamassa kiviä eikä liian keskellä jos sattuu tulemaan vastaantulijoita. -Tähänkään en oikein parempaa opettamiskeinoa keksi, keksitkö Seppo?
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Avatar
Seppo Lehtovirta
Suuri guru
Viestit: 613
Liittynyt: 24.11.2005 13:24

Viesti Kirjoittaja Seppo Lehtovirta » 17.7.2011 08:23

Jaa pomppas?… Kui se ny sillee?

Oletko sitä mieltä että naksutin ei ole apuväline?
Okei, myönnettäköön että tuo vertaus jalkansa menettäneestä oli hieman ”ontuva” vertaus, koska synnynnäistä kykyä toimia ja tulla toimeen eläinten/koiran kanssa on lähes mahdoton menettää, jos sellainen on.

Tuo naksutin ajaa jossakin mielessä asiansa ehkä koti- ja näyttelyoloissa, mutta mitä sinä teet kun naksuttimen kantomatka loppuu? Metsästyskoirien kanssahan me olemme tekemisissä, ja toimiakseen hyvin koiran on silloin liikuttava pääsääntöisesti tuon naksuttimen kantomatkan ulkopuolella. Tuleeko silloin helposti hallitsemattomia peräänmenoja/ajoja/paukkunoutoja?

Nuo minun epäilykseni on helppo torjua kun kerrot montako ykköstä olet tuon naksuttimen ansiosta saanut. Ykköstä siksi että, kakkonen minun mielestäni ei tee oikeutta koiran omille taidoille, ellei se johdu riistan puutteesta.

Minun mielestäni pitäisi enemmän yrittää oppia koiralta, kuin yrittää opettaa sitä. Ajan saatossa se on kuitenkin tuloksellisempaa. Koiran metsästystaitoja me kuitenkin pyrimme hyödyntämään ja silloin meidän kai tulisi oppia toimimaan sen kanssa enemmän kuin yrittää opettaa sitä ymmärtämään meidän toimintatapojamme. Onko tuo ymmärrettävää?
Jotta ymmärtäisi koiran käyttäytymisen riistatilanteessa, täytyy ymmärtää myös saaliin käyttäytyminen ja sitä ohjaavat seikat ko. tilanteessa.

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 17.7.2011 11:07

Siis nythän puhutaan vaan ja ainoastaan uusien asioiden opettelusta, ja nimenomaan näiden "sirkustemppujen" opettelusta. (Minulla on KK, jonka vuoksi en ymmärrä mitä ihminen voisi, tai mitä ihmisen pitäisi koiralle metsällä opettaa? Ei minun mielestä koiralle pidä, eikä saa, opettaa metsästystä, sen pitää osata ja opetella se kyllä ihan itse.) Sirkustemppuja, kuten esineiden etsiminen ja muu diipadaapa voidaan koiralle sitten opettaa, ja tähän minä nyt haluan kuulla sen "viisaamman" ja helpomman tavan.

Kun puhutaan ylimääräisistä asioista, joita koiran perimässä ei varsinaisesti ole, kuten nyt tämä nuolen etsiminen, niin sille tulee opettaa asia jota se ei kykene ikäänkuin selkäytimellään itse keksimään, vaan se tarvitsee vähän apuja siihen mitä omistaja oikein siltä haluaa.

Hulluinta kyllä, olen kuullut eräästä lyhkäristä, jonka koulutus aloitettiin ammattikouluttajalla ja ekana oppitunnin aiheena oli kuinka saadaan koira seisomaan riistaa... :shock: Siihen ei taida kyllä olla varsinaista apua edes naksuttimesta :lol:
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Mika Harju
VOI -luokan keskustelija
Viestit: 46
Liittynyt: 24.12.2006 13:46

Viesti Kirjoittaja Mika Harju » 17.7.2011 20:36

Eihän tuo Titta ny mitään hullua ole...Normaalitouhua sekä lyhkäreillä että karkkareilla...Siis tuo seisonnan opettaminen. Paree olis ku ei edes yritettäis mutta tuntuu olevan tämän päivän trendi tuo päsmääminen ja tilanteen herrana oleminen ettei vain pääse nuori koira tekemään virheitä. (Taitaa Titan antipatiat nyt jostain syystä aina suuntautua jaloon lyhytkarvaiseen tököttäjään vaikka olis siellä karkkarijalostuksessakin paljon petrattavaa?? Vai onko? ) :wink:

Avatar
Titta Pitkänen
Suuri guru
Viestit: 664
Liittynyt: 13.12.2005 00:03
Paikkakunta: Kuopio / Käpälämäki

Viesti Kirjoittaja Titta Pitkänen » 17.7.2011 21:08

Heh heh Mika, ei nyt oikeesti sen kummemmin ole antipatiota rotuun kuin toiseenkaan, mutta pahimmalta se oikeesti tuntuu kun seisojalle pitää seisomista opettaa :lol: Kuitenkin jos on sertit enemmän kuin kasassa niin tuskanhikihän se on mikä pistää vaikka lompakonnaruja löyhentämään :lol:

Koiran pitää luontaisesti osata (tai ainakin oppia) käsittelemään riistaa, mutta nämä sirkustemput pitää minun mielestä olla kuitenkin vielä opetettavissa! Ja sehän on jokaisen omassa tahdossa miten vaikeasti asiat halutaan opettaa.

Naksutin on vaan yksi helpoimmista tavoista saada koira oppimaan uutta, mutta itsekään en niin viitseliäs ole ollut että olisin montaakaan asiaa jaksanut koirilleni opettaa. Kun oppiihan ne tekemälläkin, väistämättä.

Ja muuten, ompa mukavaa ku on foorumilla taas elämää, edes tämän verran. :idea:
Mitä enemmän opin tuntemaan Miestäni, sitä enemmän rakastan myös seisojaani ;)

Vastaa Viestiin