Istu vai maahan?

Timo Huhtamäki · Viesti Kirjoittaja **Timo Huhtamäki** » 15.7.2010 17:39

Olen tässä henkisesti valmistautumassa ensimmäisen seisojani, pkssn, ensimmäiseen syksyyn ja pohdiskelen erityisesti sitä, kumpaa käskyä siivityksen tapahduttua käyttäisin; maahan vaiko istu. Kirjallisuus lähtee voittopuolisesti maahan-komennosta kuten myös tämän foorumin puheenvuorot. Toisaalta muutamat kokeneet koiramiehet ovat kertoneet että opettavat koiralleen vain istu-käskyn perustellen asiaa sillä että koira tällöin hallitseen jatkotilanteen paremmin. Onko kuitenkin niin että maahan-komento on "koirapsykologisesti" ehdottomampi ja näin ollen parempi nuorelle koiralle?

Pertti Tuorilainen · Viesti Kirjoittaja **Pertti Tuorilainen** » 15.7.2010 20:46

Liekkö tuolla väliä istuuko,meneekö maahan, pääasia että pysähtyy käskystä/opetetusta merkistä esim pilli.

Pääsee paljon helpommalla, ei siitä tyylipisteitä jaeta, pääasia että koira pysähtyy silloin kun käsketään.

Timo Huhtamäki · Viesti Kirjoittaja **Timo Huhtamäki** » 16.7.2010 09:29

Jep, näinhän se on. Kun vielä vilkuilin Christofferssonia niin olihan siellä kannanotto kysymykseeni, oli vain jäänyt lukiessa noteeraamatta.

Titta Pitkänen · Viesti Kirjoittaja **Titta Pitkänen** » 18.7.2010 21:54

Istu- tai maahankäskyt tahtoo vaan helposti kulua, eli menettää merkityksensä esim. lapsiperheissä tai muissa tilanteissa joissa koiralle usea eri ihminen tolkuttaa randomilla erilaisia käskyjä joiden loppuunviemistä ei kukaan vahdi. Meillä on käytössä "paikka"-komento, joka hihkaistaan silloin kun pitää ihan oikeesti vetää liinat kiinni.

Timo Huhtamäki · Viesti Kirjoittaja **Timo Huhtamäki** » 19.7.2010 12:08

Kiitos Susihukkanen, hyvä vinkki! Täytyypä rauhoittaa maahan-käsky vain perheen metsästäjille. Meillä se vielä on mahdollista koska alunperin ko. komento ei kuulunut ohjelmaan lainkaan ja vasta justiinsa sen neidille opetin.

Emma Pirilä · Viesti Kirjoittaja **Emma Pirilä** » 21.7.2010 08:37

No tuohon istu vaiko maahan -komentoon tulee mieleen että sillä ei välttis ole edes väliä. Opetin koiralle että maahan pitäis mennä ja menihän se aina harjoiteltaessa mutta riistatilanteessa se kyllä pysähtyi muttei mennyt maahan vaan jäi kuikuilemaan. Ei kuitenkaan koskaan mennyt perään joten sinänsä ok. Sen verran koira siis kuumeni tositoimessa.
Toki toiset koirat kyllä myös menevät maahan

Seppo Lehtovirta · Viesti Kirjoittaja **Seppo Lehtovirta** » 22.7.2010 11:15

Se on pääasia että koira jää linnun siivittäessä paikalleen, ja on aina parempi jos se voi pudotustilanteen seurata seisaaltaan. Silloinhan se tietää mitä etumaastossa tapahtuu ja minne lintu suurinpiirtein putoaa.
Tuossa maahanmenon opettamisessa pyritään siihen, että pudotusvaiheessa koiralla liikesuunta on mieluummin alaspäin kuin eteenpäin, eli maahan ei enää tarvitse mennä mutta varmuudeksi kuitenkin "pakki" on kytketty päälle, vähän niinkuin mäkipysäköinnissä.
Tuon pysähtymis-/istumis-/maahanmenokäskyn kun saat yhdistettyä samanaikaiseksi linnun siivittämisen kanssa, niin koiran pitäisi ajansaatossa yhdistää aivokopassaan nuo kaksi "käskyä" (siivitys/paikallapysyminen millä käskyllä tahansa)yhdeksi ja samaksi käskyksi. Eli aikanaan voit täysin luopua tuosta suullisesta käskystä ja keskittyä pelkästään pudottamiseen. On erittäin tärkeää että ehdit sen komennon aina tuikkaamaan siihen kohtaan kun lintu hyppää siivilleen.
Sen jälkeen varmistat koiran paikallaan pysymisen myös vielä itse pudotuksessa, antamalla paikka komennon juuri ennen laukaisua. Älä missään nimessä myöskään anna heti laukauksen jälkeen koiralle noutolupaa/-komentoa, vaan pidä pieni tauko ennen luvan antamista, sillä koira helposti oppii yhdistämään myös nuo kaksi asiaa yhdeksi käskyksi, eli laukauksen ja noutoluvan. Tuossa vaiheessa hätäilemällä saa itselleen helposti rakennettua ison ongelman.

Missä vaiheessa alat koiralle pudottamaan riistaa, siitä minun mielestäni sinun kannattaa keskustella koirasi kasvattajan kanssa.

Nyt kun Emma vähän ollaan kinapäällä

niin väittäisin ettei tuo ole koiralta varsinaista kuumumista kun se jää tilanteessa seisaalleen, ennemmin se on sitä koiran vähäistä järjenkäyttöä/luontaisen käyttäytymisen noudattamista. Ethän sinäkään laukauksen jälkeen käännä selkääsi tai peitä silmiäsi (osa ohjaajista kyllä ampuu silmät kiinni

), ei niin tekisi mikään eläin. Kuumumisesta mielestäni voidaan puhua vasta kun koira ei enää ole hallinnassa. Joku tietenkin voisi sanoa että koira ei ole enää hallinnassa kun se ei "tottele". Minun mielestäni se on hallinnassa hyvinkin silloin kun se ei tee oma-aloitteista noutoa pudotustilanteessa. Eli koiran ei tarvise olla orjallisesti noudattaa metsästystilanteessa luonteensavastaisia komentoja. Riittää kun yhteistyö pelaa ja ne toimet mihin tarvitaan lupa, suoritetaan vasta kun lupa on annettu.

Emma Pirilä · Viesti Kirjoittaja **Emma Pirilä** » 22.7.2010 13:59

Seppo Lehtovirta kirjoitti: Nyt kun Emma vähän ollaan kinapäällä niin väittäisin ettei tuo ole koiralta varsinaista kuumumista kun se jää tilanteessa seisaalleen, ennemmin se on sitä koiran vähäistä järjenkäyttöä/luontaisen käyttäytymisen noudattamista. Ethän sinäkään laukauksen jälkeen käännä selkääsi tai peitä silmiäsi (osa ohjaajista kyllä ampuu silmät kiinni ), ei niin tekisi mikään eläin. Kuumumisesta mielestäni voidaan puhua vasta kun koira ei enää ole hallinnassa. Joku tietenkin voisi sanoa että koira ei ole enää hallinnassa kun se ei "tottele". Minun mielestäni se on hallinnassa hyvinkin silloin kun se ei tee oma-aloitteista noutoa pudotustilanteessa. Eli koiran ei tarvise olla orjallisesti noudattaa metsästystilanteessa luonteensavastaisia komentoja. Riittää kun yhteistyö pelaa ja ne toimet mihin tarvitaan lupa, suoritetaan vasta kun lupa on annettu.

En mä koskaan kinaa, mä oon aina oikeassa

En tiedä käyttääkö koira järkeä tuossa(kaan) tilanteessa, sekin menee spekulaation puolelle

Ehkä tyydyn toteamaan, että jokin siinä tilanteessa kun riista lähtee saa koiran toimimaan toisin kun riistattomassa tilanteessa jolloin koira menisi pomminvarmasti maahan. Todennäköisesti näköärsyke lähtevästä elukasta mutta onko koira sitten "järkevä" vaiko liian innokas niin se on tosiaan arvausta

Seppo Lehtovirta · Viesti Kirjoittaja **Seppo Lehtovirta** » 22.7.2010 15:27

Emma Pirilä kirjoitti:En mä koskaan kinaa, mä oon aina oikeassa

Vastalause, ei löydy tieteellistä näyttöä, pelkkää spekulaatiota

Emma Pirilä kirjoitti:Todennäköisesti näköärsyke lähtevästä elukasta

Höh.... mikä se on, kirveleekö se silmiä? Päästikö se "leijan"?

Emma Pirilä · Viesti Kirjoittaja **Emma Pirilä** » 22.7.2010 22:45

Seppo Lehtovirta kirjoitti:
Emma Pirilä kirjoitti:En mä koskaan kinaa, mä oon aina oikeassa
Vastalause, ei löydy tieteellistä näyttöä, pelkkää spekulaatiota

Emma Pirilä kirjoitti:Todennäköisesti näköärsyke lähtevästä elukasta
Höh.... mikä se on, kirveleekö se silmiä? Päästikö se "leijan"?

Itse asiassa löytyy aika paljonki tieteellistä näyttöä mutta aihepiiri ei kuulu tälle foorumille

Näköärsyke = Näkymä joka aiheuttaa isoa tai pientä kutinaa.... on se ihme ku mies ei tajua tota

Timo Huhtamäki · Viesti Kirjoittaja **Timo Huhtamäki** » 22.7.2010 22:50

Ensiksi, kiitos kaikille kymysystä kommentoineille

! Lopputulema on että maahan-komennolla lähdetään. Mihin asentoon se sitten jää on sivuseikka ( ehkä ei kuitenkaan mielellään takajaloilleen seisomaan ellei se aivan ehdottomasti sitä halua...).
Seppo, pohdiskelit aiheellisesti sitä koska lintusien tiputtelu kannattaa aikaisintaan aloittaa. Koska kyseessä on ensimmäinen seisojani ja sen koulutuksellinen itsepäisyys aikaisempaan springeriini verrattuna on hieman jopa yllättänyt, niin lähären siitä notta tänä syksynä ei missään tapauksessa edes yritetä. Perustottelevaisuus, jos rehellisiä ollaan, tulee olemaan vielä niin epävarmoissa kantimissa että luulisin tipujen tiputtelun nyt aiheuttavan jatkossa vain pelkkää harmia.
Pitääpä nyt tässä samalla kertoa, jos lukijakuntaa tälläiset sattumukset kiinnostavat, muutama tunti sitten tapahtunut episodi ( siis joka tapahtui välillä koira pääsi karkuun - sain sen kiinni ). Koissu paineli pitkin niitettyä pakettipeltoa. Tuuli pyöri niin ovelasti ettei se saanut vainua kahdesta valkohäntäpeurasta joista toinen söi rauhassa ja toinen zoomaili koiraa. Näin jatkui jonkin aikaa kunnes koissu äkkäsi peurat. Ihmettelivät siinä aikansa toisiansa kunnes koira hämmentyneenä lähtikin minua kohti...ja peurat sen perässä! Ne seurasivat urheaa seisojaani satakunta metriä ja tulivat korkeintaan 50 m päähän avoimella pellolla. Siinä vaiheessa ne heräsivät todellisuuteen ja painelivat komein loikin kaurapeltoon...ja koira perässä.
Hyppäsin metsän puolelle ajatuksena osoittaa etteivät peurat kiinnosta ja silloin koiruus teki jotain mikä hämmästytti. Se tuli luokse, vikisi jaloissa ja kun lähdin sen perään, pysähtyi se aina muutaman metrin välein odottamaan että seuraan sitä. Se paineli takaisin peurojen jäljille ja huolehti että minä tulen perässä. Joutuu tunnustamaan että olihan aika sykähdyttävä kokemus. Toisaalta harmitti ettei voinut koissua ruveta peuranajajaksi kehumaan.

sisu · Viesti Kirjoittaja **sisu** » 26.7.2010 16:12

sittähän lähdetään että lain sallimissa ajoissa metsästyskoiralle ammutaan riistaa, mikä sen nyt määrää etten mä nyt tänävuonna,mutta ensivuonna puolivälissä jahtikautta ammun ohi ja seuraavaa kohti.
mä olen sitä edesmenneen pastorin ohjetta käyttänyt, notta jos kanakoira toimii moittettomasti lintutilanteessa on sille suotava pudotus..........oli vuodenaika mikä hyvänsä, eikä mun koirat mene perään, paitti mäyräkoirat.
heti vaan pulujahtiin mukaan, ei se siittä pilalle mene,päinvastoin,usko vaan, tietyt asiat vaan pitää olla ensin kunnossa, eli paikka/maahan/istu mitä nyt haluaakin käyttää, muuta ei tarvita,ja eikun mettälle.

sisu · Viesti Kirjoittaja **sisu** » 26.7.2010 16:17

sori en lukenut tarkasti,eli, pistät sen koiran totteleen,ei se sittäkään pilalle mene.
edesmenneeltä Hietikon Simolta, tällähetkellä kuulu kanakoiramies kysyi aikoinaan mitä hän tekee jos koira menee perään, Simo katsoi hetken silmiin ja sanoi möreellä äänellään..ei mun koirat mee perään.....