Juttu julkaistu lehdessä Saksanseisoja 4/2016
Koiran karvanlaatu määräytyy kolmen eri geenin erilaisten muotojen eli alleelien vaikutuksesta. Nämä kolme geenia sijaitsevat eri kromosomeissa ja periytyvät siksi toisistaan riippumattomasti. Koirien erilaiset karvanlaadut syntyvät näiden geenien eri muotojen eli alleelien erilaisten yhdistelmien seurauksena.
(Jokaisella koiralla on samat kolme geenipaikkaa karvanlaadun suhteen. Kukin koira saa yhden alleelin eli yhdenlaisen kopion kustakin geenistä kummaltakin vanhemmaltaan. Nämä alleelit voivat olla joko vallitsevia tai väistyviä, mikä selittää koirien ilmiasussa näkyvän vaihtelun karvanlaadussa.)
Karkeakarvaisissa koiraroduissa ratkaiseva on karkeakarvaisuuden geeni, jota merkitään W:lla. Geenin vaikutuksesta koiran ilmiasuun kuuluu karkea karva, parta ja kulmakarvat. Parta on vahvin ja varmin merkki koiran karkeakarvaisesta perimästä.
On myos parrattomia karkeakarvaisia saksanseisojia. Näiltä koirilta puuttuu karkeakarvaisuuden aiheuttava perintötekijä. Tällaiset koirat voivat saada parrallisia tai parrattomia jälkelaisiä riippuen siitä, millaisen koiran kanssa ne paritetaan. Parrattomien koirien parrallisten jälkeläisten parrat voivat olla niukkoja tai keskinkertaisia.
Karkeakarvaisilla saksanseisojilla, jotka saavat karkeakarvaisuuden perintötekijän molemmilta vanhemmiltaan, on runsas parta. Geeni, joka aiheuttaa parran muodostumisen, sijaitsee 13. kromosomissa ja on nimeltään RSP02.
Karkeakarvaisuus periytyy dominoivasti eli vallitsevasti kaikkiin muihin karvanlaatuihin nähden. Karkeakarvainen koira voi olla karkeakarvaisuuden suhteen joko samaperintäinen WW (homotsygootti) tai eriperintäinen Ww (heterotsygootti). Geenitestin avulla Hannoverin eläinlaaketieteellisessä korkeakoulussa voidaan varmuudella selvittää, onko koira perimältään eriperintäinen vai samaperintäinen karkeakarvaisuusgeenin suhteen.
(Vallitseva geenialleeli merkitään isolla kirjaimella, väistyvä pienellä. Riittää, kun koira saa vallitsevan alleelin emältä rai isältä, jotta vallitsevan alleelin määrittamä ominaisuus tulee näkyviin. Jos koira saa seka emältä etta isältä saman muodon geenistä, koira on samaperintäinen, esim. WW rai ww. Jos emältä saatu alleeli eroaa isältä saadusta alleelista, koira on eriperintäinen Ww.)
Eriperintäisten ja samaperintäisten koirien erottaminen on tärkeää, silla kun kaksi karkeakarvaisuusgeenin suhteen eriperintäistä koiraa yhdistetään, niiden jälkelaisistä 25 prosenttia on todennäkoisesti lyhytkarvaisia.
Lyhytkarvaisuuden ja pitkäkarvaisuuden aiheuttavan geenin FGF5 geenipaikka sijaitsee kromosomissa 32. Tämän geenin vallitseva geenialleeli L määrittelee lyhytkarvaisuutta ja lyhytkarvaiset koirat voivat olla samaperintäisiä (LL) tai eriperintäisiä (LI) vallitsevan alleelin suhteen. (Jotta koiran ilmiasu olisi pitkäkarvainen, silla pitää olla seka isältään että emältään väistyvä geenialleeli I. Tällöin jälkelainen on samaperintäinen väistyvän alleelin suhteen (II) ja ilmiasultaan pitkäkarvainen.) Hannoverin eläinlääketieteellisen korkeakoulun geenitesti selvittää myös, onko koira lyhytkarvaisuusgeenin suhteen eriperintäinen LI vai samaperintäinen LL. Tämä geenitesti erottelee lisäksi muita FGF5-geenin muunnoksia, joita ei muissa laboratorioissa erotella.
Parraton karkeakarvainen saksanseisoja on perimältään lyhytkarvainen. Saksassa tähän mennessä tutkitut karkeakarvaiset saksanseisojat ovat olleet lyhytkarvageenin suhteen samaperintaisiä (LL) eli niillä ei ole ollut perimässaan pitkäkarvaisuurta määrittelevaa väistyvää geenialleelia I. Lyhytkarvaisilla koirilla ei ole karkeakarvaisuuden tuottavaa vallitsevaa geenialleelia W lainkaan. (Ne ovat siis karkeakarvaisuusgeenin osalta samaperintäisiä väistyvän, karkeakarvaisuutta tuottamattoman alleelin w suhteen.) Jos paritetaan kaksi lyhytkarvaisuusgeenin suhteen eriperintäistä koiraa, nama voivat saada pitkäkarvaisia jälkelaisiä, mutta eivät koskaan karkeakarvaisia ja parrakkaita jälkelaisiä.
Edellä mainittujen karvanlaadun muunnosten lisäksi voi esiintyä sekamuotoja, kuten esimerkiksi villavaa karvanlaatua yhdistettynä parranmuodostukseen, jos koira on eriperintäinen karkeakarvaisuuden suhteen Ww ja samaperintäinen pitkäkarvaisuuden suhteen II.
Kaksi karkeakarvaisuuden suhteen samaperintäistä karkeakarvaista saksanseisojaa (WW) saavat vain karkeakarvaisia jälkelaisiä, joilla on hyvä parrankasvu. Karkeakarvaisuuden suhteen eriperintäiset karkeakarvaiset saksanseisojat (wW) voivat saada myos lyhytkarvaisia jälkelaisiä (riippuen niille valitusta partnerista).
Karkeakarvaisella saksanseisojalla, jonka karvanlaatu poikkeaa karkeakarvaisesta, on perimässään myös muiden karvanlaatumuunnosten perintötekijoitä. Jos testattavalla koiralla esiintyy tälläisia ominaisuuksia, siitä on mainittava lähetteessä. Geenitestissa analysoidaan normaalisti testattavan koiran perimä ainoastaan karkeakarvaisuuden suhteen. Geenitesti maksaa 35 euroa / testi.
Geenitestin tuloslistaus
Geenitestissä erotellaan seuraavat karvanlaadun genotyypit:
• Samaperintäinen lyhyrkarvainen LL
• Eriperintäinen lyhytkarvainen LI
• Samaperintäinen pitkäkarvainen 11
• Samaperintäinen karkeakarvainen WW
• Eriperintäinen karkeakarvainen Ww
EDTA-verikoetta varten tarvittava asianmukaisesti täytetty lähete, koiran sukutaulu, muut mahdolliset karvanlaatuun liittyvat dokumentit ja kuvat lähetetään seuraavaan osoitteeseen:
Prof. Dr. Ottmar Distl
Institut for Tierzucht und Vererbungsforschung der Stiftung Tierärzliche Hochschule Hannover Bunteweg 17 p
30559 Hannover
Fax: 0511/953-8582
Email: AGBLab@tiho-hannover.de
Geenitestin ideana on lisata jalostukseen käytettävien koirien määrää. Kun koirien perimä karkeakarvaisuuden suhteen tunnetaan, voidaan parratonta tai niukkapartaista (karkeakarvaisuuden suhteen eriperintäinen w W) koiraa kayttää jalostukseen ja varmistaa syntyvien pentujen parrat käyttamällä perimaltään samaperintäista WW koiraa.
Geenitesti paijastaa vain koiran perimän karkeakarvaisuuden geenin suhteen, se ei kerro muuta koiran karvanlaadusta, joka on arvioitava silmämääraisesti. Karkeakarvaisuuden geenin vaikutusta ovat koiran ilmiasun karkea karva, parta ja kulmakarvat, joista parta on vahvin merkki perimästa.
Bernd Kress
Käännos: Sari Penttinen, Saija Suomaa Kuva: Minna Ulmanen
Geenitestin (karkeakarvaisuus) täyttömalli valmiiksi täytettynä