Bretonipalsta roturyhmästä Saksanseisoja -lehdessä
PEVISA ja JTO jatkoajalla 31.12.2021 asti
Koska vuosikokous jouduttiin perumaan korona-rajoitusten vuoksi huhtikuulta, rotujärjestön
hallitus haki 31.12.2020 päättyville PEVISA-ohjelmille ja Jalostuksen tavoiteohjelmille vuoden
jatkoaikaa. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on kokouksessaan 3/2020 24.6.2020
myöntänyt näille katkolla olleille ohjelmille vuoden jatkoajan sellaisenaan. Eli bretonin 2015-2020
voimassa ollut JTO on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Samoin vuodesta 2019 voimassa ollut
PEVISA jatkuu sellaisenaan 31.12.2021 asti.
PEVISA ja JTO vuosille 2022-2026 käsitellään vuosikokouksessa keväällä 2021.
Roturyhmästä
Saksanseisojakerhon vuosikokouksen yhteydessä pidettiin myös bretonien roturyhmä.
Roturyhmään saapui 9 henkilöä ja keskustelu oli vilkasta. Selkätutkimustulokset puhuttivat ja
varsinkin niiden tiimoilta toivottiin selkeää ohjeistusta mitä bretonilta tulisi tutkia, kun sille
PEVISA-tutkimuksia tehdään. Pakolliset PEVISA-vaatimuksethan ovat lonkat ja silmät. Lonkkakuvia
varten koira joudutaan rauhoittamaan ja siinä samalla olisi hyvä ottaa kuvat myös kyynärpäistä
sekä selästä. Selästä yli 1v koira saa lausunnot välimuotoisesta lanne-ristinikamasta (LTV) ja
nikamaepämuodostumista (VA). Saadakseen lausunnon spondyloosista (SP), koiran tulee olla yli
2v. Polvitutkimus tehdään koiran ollessa hereillä ja sekin olisi hyvä teettää.
Lisätietoja:
− https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/perinnolliset-sairaudet-jakoiran-hyvinvointi/lonkkanivelen-kasvuhairio
− https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/perinnolliset-sairaudet-jakoiran-hyvinvointi/kyynarnivelen-kasvuhairiot
− https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/perinnolliset-sairaudet-jakoiran-hyvinvointi/polvilumpion-sijoiltaanmeno-patellaluksaatio
− https://www.kennelliitto.fi/perinnolliset-sairaudet-ja-koiran-hyvinvointi/yleisimmatsilmasairaudet
− https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/perinnolliset-sairaudet-jakoiran-hyvinvointi/perinnolliset-selkamuutokset
Hannes Lohen tutkimusryhmä tutkii saksanpaimenkoirien LTV-muutoksia (jotka pääsääntöisesti L8
eli koiralla on yksi lannenikama liikaa), mutta ottavat vastaan myös muiden rotujen verinäytteitä
(tutkijalle lähetettävä koiran röntgen-kuvat sekä virallinen lausunto – tai epävirallisissa kuvissa
kuvanneen eläinlääkärin lausunto). Bretonilla LTV-muutokset vaikuttavat olevan pääsääntöisesti
muotoa L6 eli nikamia on yksi liian vähän (ts. viimeinen lannenikama on siirtynyt lanneristinikaman puolelle). Mikäli koirallasi on todettu LTV2-4 -muutos ja voisit harkita osallistuvasi
tutkimukseen, lue lisää täältä:
https://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/luustosairaudet/valimuotoinen-lanne-
ristinikama/.
Osallistumiseen vaaditaan jo olemassa olevien kuvien ja lausuntojen lisäksi 3ml verta
koirasta. Verinäytteen ottaa pääsääntöisesti eläinlääkäri.
Saksanseisojakerhon tietokannan pentulistan ”jalostusvaatimukset täyttävä yhdistelmä”-täpän
vaatimukset säilytettiin ennallaan: kasvattajan tulee olla yhteydessä jalostusneuvojiin ennen
astutusta, vanhemmista tulee täyttää rotujärjestön terveyskysely, vanhempien tulee täyttää
PEVISA-vaatimukset, vanhemmilla tulee olla näyttelytulos EH tai parempi NUO-luokasta tai
vanhempana, vanhemmilla tulee olla vähintään koetulos NUO3, toisella vanhemmista voi olla Clonkat.
PEVISA:n ja JTO:n käsittelyt tosiaan siirtyivät ensi kevääseen. Nyt kerrattiin viime keväänä JTO:n
pohjaksi käytyjä asioita ja roturyhmän niihin antamia suuntaviivoja. PEVISA-vaatimukset on
haluttu ennallaan säilyviksi. JTO:hon kirjataan silmien osalta Kennelliiton ohjeistusten mukaisia
suosituksia kunkin sairauden osalta, polvista lisätään maininnat ristisideongelmista (mikäli
lähisuvussa, ei kannata yhdistää) sekä ”Jos koiralla on diagnosoitu patella luksaation aste 2 tai
huonompi tai se on operoitu patella luksaation takia, sitä ei tule käyttää jalostukseen. Astetta 1
sairastavaa koiraa voi käyttää harkiten jalostukseen, jos sillä on muuta jalostusarvoa. Se tulee
yhdistää virallisessa terveeksi todettuun partneriin (aste 0), jolla ei ole suvussa riskiä patella
luksaatioon.”. Epilepsian osalta ohjeistus säilytetään ennallaan eli epilepsiaa sairastavaa koiraa ei
saa käyttää ja sen lähisukulaisten kohdalla asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kyynärien
osalta kirjataan: ”Jos koiralla on diagnosoitu kyynärniveldysplasian aste 2 tai huonompi, sitä ei tule
käyttää jalostukseen. Astetta 1 sairastavaa koiraa voi käyttää harkiten jalostukseen, jos sillä on olla
muuta jalostusarvoa. Se tulee yhdistää terveeksi todettuun partneriin (aste 0), jolla ei ole suvussa
riskiä kyynärniveldysplasiaan.” Selän osalta noudatetaan Kennelliiton ohjeistuksia eli oireilevat
koirat suositellaan jättämään pois jalostuksesta. Kaikkia oireettomia koiria voi käyttää, mutta
LTV1–LTV4 -tuloksen saaneet koirat suositellaan yhdistämään vain LTV0-koirien kanssa. Tällaisten
yhdistelmien jälkeläisiä suositellaan kuvattavaksi, jotta LTV-muutosten periytymisestä ja
merkityksestä saadaan lisää tietoa. OCD diagnoosin saanutta tai sen takia operoitua koiraa ei tule
käyttää jalostukseen. Häntämutka ei nykytiedon valossa ole selkävioille altistava, joten suositusta
häntämutkallisen pennun rekisteröimisestä EJ-rekisteriin muutetaan siten, että sen voi hyvin
rekisteröidä FI-rekisteriin. Napatyräkoiria ei tule käyttää jalostukseen ilman erityisiä perusteita.
Sydänviat kirjataan Kennelliiton ohjeistuksen mukaisesti.
Roturyhmän päätteeksi jaettiin Vuoden Nuori Bretoni -kiertopalkinto 90p NUO1-tuloksen
saaneelle urokselle Majaniemen That’s Perfect, om.&ohj. Ari Hietapelto. Junkkari-voittaja
Alpoksen Semi (om.&ohj. Juha Saarela) on syntynyt samana päivänä, mutta oli NUO1-tuloksen
(90p) saadessaan 13 päivää vanhempi.
Jalostustarkastuksesta
Rotujärjestön ensimmäinen aikuisten koirien jalostustarkastus järjestettiin vuosikokouksen
jälkeisenä sunnuntaina. Kaiken kaikkiaan tapahtumaan oli ilmoitettu 12 koiraa, mutta kaksi joutui
viime metreillä jäämään pois. Jalostustoimikunta oli jalostustarkastusta luotaessa päättänyt, että
jalostustarkastus on mahdollisuus poistaa koiran tietoihin kirjattuja negatiivisia huomioita. Eli jos
koira on esim. Junkkarissa saanut jonkin hylkäävän merkinnän, on merkintä mahdollista poistaa
mikäli myöhemmin aikuisten koirien jalostustarkastuksessa asian/virheen todetaan
korjaantuneen. Tähän mahdollisuuteen tarttuen paikalle oli ilmoitettu bretoni Taikamäen Fera.
Ulkomuototuomarit Tarja Kallio ja Joannan Pronin arvioivat Taikamäen Feran avoimeksi ja
luottavaiseksi käytökseltään ja ulkomuodoltaan EH:n arvoiseksi. Tämän arvostelun myötä koiran
omistaja voi anoa jalostustoimikunnalta Junkkarin myötä koiran tietoihin nousseiden huomioiden
poistamista. Arvosteltujen koirien tulokset kirjattiin suoraan rotujärjestön tietokantaan. Kaikki
koirat myös valokuvattiin ja kuva lisätään tietokantaan koiran tietoihin.
Sairas kunnes toisin todistetaan – vai terve kunnes toisin todistetaan?
Koiria voidaan tutkia nykypäivänä monin eri tavoin. Tutkimuskeinojen kehittyessä voitaneen
rehellisesti sanoa, että täysin tervettä koiraa ei ole. Mutta miten tutkimuksiin sitten tulisi
suhtautua? Oletammeko, että koira on terve, jollei muuta todisteta vai että se on sairas, kunnes
toisin todistetaan? Ajatuksenhan tulisi olla, että koira on sairas, kunnes se kyseisen asian osalta
terveeksi todistetaan. Eli mikäli meillä on koira, jolta esim. ei ole selkää tutkittu, tulisi
parituskumppania etsittäessä lähteä siitä, että tutkimattomalla koiralla on selässä sanottavaa ja
näin ollen haluamme sille selän osalta terveeksi tutkitun kumppanin. Useinhan tilanne on
kuitenkin se, että tutkimaton ja oireilematon koira tulkitaan terveeksi, mutta esim. LTV2 tuloksen
saanut oireilematon koira on sairas. Onko se? Ainakaan yhtään sen enempää kuin se tutkimaton,
oireilematon koira?
Tutkimuksilla voidaan helposti – vahingossakin – rajoittaa jalostukseen käytettävissä olevaa
koirakantaa. Helpostihan sitä parituskumppania etsiessä tulee poistaneeksi vaihtoehdot, joilla on
esim. siellä selässä jotain sanottavaa virallisen tutkimustuloksen perusteella. Pitäisikö kuitenkin
selvittää, oireileeko ko. koira jotenkin vai onko tulos (ainakin toistaiseksi) vain paperilla siksi, että
omistaja on tuollaisen tutkimuksen suorittanut? Eli pitäisikö ko. koiraa silloin kohdella kuten
kohdellaan sitä tutkimatonta verrokkia?
Bretoneilla on ilmoitettuna selästään oireilevia – ja tutkimuksen myötä sairaiksi osoitettuja (eli
tulos on jotain muuta kuin ”nolla”) koiria. On myös iäkkäämpiä, jonkin selkälausunnon saaneita,
jotka eivät oireile. Meillä on myös useita polvivikaisia (osa oireilee, osa ei) tulosten perusteella
(tulos jälleen jotain muuta kuin ”nolla”). Lisäksi eturistisiteitä on napsahdellut poikki siellä sun
täällä. Etupäistä (kyynärät lähinnä) löytyy sanomista. Olkanivelen OCD:tä on jalostusneuvojien
tiedossa vain pari. Silmistä löytyy sanomista lähinnä vain tuontikoirilta. Suurimmalla osalla todettu
silmäsairaus ei ainakaan suuremmalti muutu vuosien kuluessa ja vielä harvemmalla sairaudesta
tulee ongelmia. Toki niitäkin on, joilla on päädytty jopa silmän poistoon sairauden edetessä.
Tutkimusten pointtina tulisi pitää sitä, että A) saamme tietoa koirakannastamme ja sen
”vikaisuudesta”, B) voimme valita jalostusyhdistelmät siten, että emme yhdistä kahta samasta
vaivasta ”kärsivää” koiraa. Sitä täysin tervettä yksilöä kun ei ole.
PEVISA vaatii tällä hetkellä lonkkakuvaustuloksen (D ja huonompi menee ulos jatkosta) ja
silmätutkimuksen (mikään tulos ei estä jalostuskäyttöä). Onko tämä hyvä? Pitäisikö olla myös
polvi- ja kyynärkuvauspakko, ilman, että tulos vaikuttaa? Pitäisikö lonkissa huomioida ennemmin
koiran indeksi-arvo kuin sen oma tulos? Entä se selkä? Tulosten – ja myös omistajien ilmoitusten
perusteella – selkä vaikuttaa olevan bretonin heikko kohta. Selkäkipua oireilevan koiran oireet
nähdään melko usein. Muutoinhan on useassa tutkimuksessa osoitettu, että koiran kipu
tunnistetaan harvoin. Ts. omistaja tiedostaa koiran käytöksen muuttuneen, mutta ei näe muutosta
kivun osoituksena.
Kevään 2021 roturyhmässä on jälleen mahdollisuus keskustella mielen päällä olevista asioista,
mutta PEVISA 2022-2026 muodostuu vuoden 2020 roturyhmän keskustelujen perusteella.
Teksti: Päivi Reiman ja Sanna Rauhamäki