Kysymyksiin vastasi koiran omistaja Jaakko Lastumäki
Miten kuvailisit lyhyesti tuoretta KVA-koiraasi?
Konaa parhaiten kuvaa luonnehdinta lojaali! Se näkyy kaikessa yhteistyössä metsästyksessä ja arkielämässä.
Käyttövalioksi yltävällä koiralla täytyy olla ominaisuudet kunnossa, mutta myös ohjaajan on onnistuttava sen koulutuksessa.
Millainen koulutettava koirasi on ollut? Onko ollut haasteita ja kuinka niistä on selvitetty ja mikä puolestaan on ollut helppoa?
Kona on ollut erittäin helppo koulutettava. Sopivan nöyrä ohjaajaa kohtaan, mutta ei kuitenkaan liian pehmeä koulutettavuus. Metsästyksessä yhteistyö korostui nuorena jopa liikaa ja tuntui, että kaipasin aavistuksen sinänsä hyvään hakuun laajuutta lisää. Lääkkeeksi annostelin runsasta metsästystä ja mahdollisimman paljon pudotuksia metsässä. Ja sieltähän se napsu lisää laajuutta tuli yhdellä Ruotsin kanalinnun aloitusreissulla. Avanssihan se minulla on aina tahtonut huonontua, kun tulee metsälinnustuksessa ammuttua ilman avanssia.
Jälkityötä piti sille jankata. Oli liikaa vauhtia ja nokka ylhäällä. Mentiin sitte aluksi narun kans flekmaattisesti lyhyttä jälkeä, pikkuhiljaa haastetta lisäten.
Mitä koulutuksellisia asioita pidät tärkeänä pennun ja nuoren koiran koulutuksessa?
Johtajuuden rakentaminen koiraa kohtaan. Tämä vaikuttaa kaikkeen olemiseen ja tekemiseen pennun kanssa. Pentua koulutettaessa edetään ikä huomioiden. Suitset pidetään tiukalla määrätyissä asioissa kuten, että käskyt viedään loppuun asti ja niitä ei toistella.
Koira tulee myös palkita hyvin ja oikealla hetkellä. Koulutus pitää sujua niin, että pentu saa aina ”enempi porkkanaa kuin keppiä”. Näin saadaan iloisesti toimiva isäntäänsä luottava tasapainoinen koira. Hyvä Isäntä on koiralleen oikeudenmukainen, määrätietoinen ja lempeä. Ihan pienenä kuljen päivittäin pennun kanssa umpimehtässä retkellä, näin koira oppii pitämään yhteyttä. Opetan pennulle siivityksen kunnioituksen. Eli palkkaan pysähtymisestä ja kontaktista riistan karkoittuessa. Koira saa sitten opetella rauhassa riistan käsittelyä, kun ei näin ollen mene peräään.
Kuinka paljon metsästätte ja mitä?
Alkusyksystä kerran pari hanhea ja sorsaa. Kanalintujahti alkaakin sitten jo Ruotsin alotuksesta ja sitä riittää paljon laajalla alueella loppuvuotta kohden harventuen. Keväällä sitten toisinaan riekonpyynti ja haittalintujahteja. Vanhaa koiraa saatan käyttää vaikka rusakon karkottajana.
Miten/mistä olet saanut koulutusoppisi?
Useilta kokeneilta konkareilta aikoinaan, Salmelan Hannu, Ålanderin Pali ja ensimmäisen käyttövalioni kasvattaja Myllyniemen Kari mainitakseni. Toki paljon oppaitakin on luettu ja seuraan toki somesssakin käytäviä keskusteluja.Edelleen käydään paljon keskusteluja kanakoiralla metästävien kavereitten ja tuttujen kanssa seisojan koulutuksesta ja aina näistä on vara uutta oppia ja kehittyä ohjaajana ja kouluttajana.
Miten koulutat noudon?
En tykkää, että koira kantelee tavaroita pitkin huushollia, joten ”spontaanimenetelmä” (koiran luontaisen kantamisvietin vahvistaminen) ei sovi minulle. Pentuna teen leikkinoutoja, sitte pieni tauko ja teen koulutusnoudon. Koulutusnouto sopii minun tyyliin. Palastelen sen osiksi; tarttuminen, pito, kantaminen ja istuen luovutus. Palkkaan hyvin! Pentuna makupaloilla ja myöhemmin mojovilla kehuilla. Oikein tehtynä näin saadaan mielestäni varma ja myös halukas nouto. ”Nouda!”, on minulla käsky, ei pyyntö koiralle! Koulutusnoudon ollessa valmis, alan reenata monipuolisemmin ohjattavuutta ja erilaisia noutoja. Luon rutiinin ja rikon sen. Eli lisään aina haastettaja ja erilaista olosuhdetta ja noutokohdetta. Tässä vaiheessa siirretään nouto myös veteen.
Miten avanssin saa säilymään tai parannettua sitä?
Tähän ottasin ohjeita mielelläni itekkin vastaan 🙂 Minun koirilla se on tahtonut aina heikentyä. Parhaat tulokset avanssin parantelussa olen saanut siipeä seisottamalla ja siitä avanssia. Olen myös vaihtanut käskyä. Koiran ohi juokseminen ja itse nostaminen voi rohkaista koiraa parempaan avanssiin. Parhaiten minulla on toiminut viimeksi pilli avanssi. Pilllistähän sanotaan, että siitä ei kuulu tunteet läpi. Liekkö siinä sen salaisuus.
Miten olet kouluttanut koirasi tiedottomaan?
Houkuttelen tiedotuksen esiin hyvin nuorena eli heti kun seisonnat alkaa olemaan kiinteitä ja kestäviä. En pudota kovin paljoa pelkistä seisonnoista, vaan aloitan heti ottaan tiedotuksia. Käväsen seisovan koirani takana ja poistun ´´takavasemmalle´´ tarkkailemaan. Heti kun pää kääntyy ja se mua kaipailee niin vihellän pois. Sitte takasin ja lintu tonttiin.
Mitä koulutukseen liittyvää seikkaa pidät hankalimpana, missä harrastajat yleensä epäonnistuvat?
Auktoriteetin ja hallinnan rakentaminen. Kouluttajan pitää osata lukea koiraansa – mitä juuri tämä koira tarvii tähän kohtaan. Nopea ja oikea-aikainen reagointi. Selkeä hyvä palkkaus. Pakote tarvittaessa nopeasti. Koiran totuttaminen eri häiriöihin.
Mitä koirasi ominaisuutta arvostat / mistä nautit eniten?
Ehdottomasti se mainitsemani lojaalisuus. Kona ei huitele itekseen. Konalla pystyy metsästään tehokkaati, vaikka tutkaa ei ois keksittykään. Pilliin ei tarvi puhallella yleensä päiväkausiin ja se ei tosiaan hortoile. Kona hakee metsämaastossa loistavalla tekniikalla ja juuri sopivalla laajuudella alueen hyvin peittäen. Konalla on hyvät oma-alotteiset tiedotukset ja mehtälintujen käsittelyn varmuus.
Kerro jotain muuta käyttövaliostasi, onko hauskoja sattumuksia tai
mieleenpainutta metsästyshetkeä, joita haluaisit jakaa?
Onhan niitä kertyny.
Pari reissua tuoreimpana tältä syksyä tulee mieleen. Ranualla olin päivän jo metästäny. Aattelin, että käympä vielä tietopaikalla pikku ”kopasun”. On taika-aika…. No ei menny kauaa kun garmini tärähti. Ja muutaman kerran uudestaan… varovaisesti se nyt sielä lintua tekkee. No sai tieten valmiiksi joten tuli hakemaan. Pyörähti mun ympäri tuijottaen korvat höröllään. Lähti viemään. Seisoo, hiipii, seisoo. Hain ampumalinjaa. Pyyhän sieltä pörähti niin pirun lujaa ettei kerinny ku aseen nostaa. Jatkettiin vähä matkaa… Aattelin että käännetäämpä jo autolle päin mutta Kona paino pää ylhäällä jängän yli reunaa myötäillen ja jäi sinne. Lähin ylittään jänkää ja sieltähän se sankari saapuu tiedottaan. Nousee pää ylhäällä luovien kalliota ylös. Kiinteyttää ylöspäin viettävälle silosen laakakallion keskelle oikein yläpäiseen seisontaa. Meen sivulle valmiina ampumaan. Käskyllä pikku tarkennus ja teeritokka kallioilta ilmaan. Yritin, mut ei sattunu. Olipahan hieno tilanne! Varmistetaan alue. Käännän Konan jo autolle päin ku pimiä painaa. Paluumatkalla noustaan kankaaseen. Yläpäinen seisonta. Meen vierelle malliksi vaikka on jo liian hämärä. Sieltä se yksinäinen pyy pörähtää edestä puusta. Oot sinä Hieno Poika! ….Kehun ja lähemmä mökille.
Kotimaisemissa ihan loppukaudesta lähin uusia kurppamestoja katteleen. Palattiin pikku peltotilkun reunaa autolle päin. Garmini tärähtää. Seisoo mehtän puolella. Lätisen työpuhelua vielä hetken, Kona tiedottaa. Lähen kurppatiedotukselle… Heti mettän puolella Kona hiipii ja seisoo. Kattelen ajouran sivusta , että nyt saahaan kurppa! Näen koppelon juoksevan maassa ja nousevan ilmaan. Samassa nousee takempaa tummempi puuhun. Istuu rungon takana. Otan piikille ja mietin …. olikohan se musta vai ruskia. Oli se 😉 Päätän ja puristan. Mehto tippuu ja läpättää maassa. Kona kattoo ja annan sille noutoluvan. Kona noutaa ja katon että ompa iso musta teeri. Tämähän onki KORPIMEHTO! Once in a lifetime, luulen.
Jos antaisit vinkkejä tuoreelle kanakoiran kouluttajalle/metsästäjälle, millaisia vinkkejä antaisit?
Nykyään on tietoa tarjolla tieten vähän liikaakin. Kehtaa kysyä ja ota oppia niiltä, joilla koirat pelaa. Lue koiraasi ja mieti mikä sille sopisi ja kokeile. Nauti koirasi vahvuuksista ja metästä!
Riekkosaajon Eräjorma tietokannassa
Saksanseisojakerho esittelee nettisivuillaan uudet käyttövaliot alkaen vuodesta 2023, mikäli omistaja näin haluaa. Esittelyitä julkaistaan sivustolla sopivin väliajoin. Vanhemmista käyttövalioista löytyy tarinoita kerhon juhlajulkaisuista. Koulutustoimikunta pyrkii olemaan sähköpostitse yhteydessä kaikkiin uusiin käyttövalioiden omistajiin. Mikäli sähköposti ei ole tavoittanut tuoretta käyttövalion omistajaa, ole yhteydessä tiedotus@saksanseisojakerho.fi
