Miten kuvailisit lyhyesti tuoretta KVA-koiraasi?
Late on emänsä Hetan kaltainen, vahvan hermorakenteen omaava koira. Sillä on erityisen korkea työmoraali ja vahva halu tehdä yhteistyötä kanssani. Late on tosi helppo tyyppi ja koko perheen koira. Latea voi mielestäni pitää varhaiskypsänä koirana. Tulokset tietysti puhuvat puolestaan ja ovat nähtävillä tietokannassa.
Käyttövalioksi yltävällä koiralla täytyy olla ominaisuudet kunnossa, mutta myös ohjaajan on onnistuttava sen koulutuksessa
Niin, mielestäni jokaisella koiralla käyttötarkoituksesta riippumatta pitää olla hyvä lapsuus. Kun koirani kotiutuu luovutusikäisenä, vietän aikaa sen kanssa mahdollisimman paljon. Nukun ns. koira kainalossa ensimmäiset pari viikkoa koska ajattelen olevani sen ”varaemo”. Tämän jälkeen alkaa yhteinen hyvien kokemusten hankinta. Tämä tarkoittaa sitä, että pennulla on mahdollisuus tutustua maailmaan ja saada turvallisia kokemuksia esim. äänistä, alustoista, ihmisistä, paikoista. Tästä esimerkkinä se, etten ole tehnyt yhtään kotimaan työmatkaa pennun ollessa alle vuoden ikäinen niin ettei se olisi mukana. Tämä sosiaalistaa pentua ja vahvistaa sen vahvaa hermorakennetta. Turvallisuuden luo aina ohjaaja. Myös yksin olon opettaminen on yksi tärkeimmistä taidoista, opetan sen vaiheittain.
Mielestäni koiralle ei koskaan tarvitse hermostua. Silloin kun ohjaajan ja koiran välit ovat kunnossa, koira tekee parhaansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Millainen koulutettava koirasi on ollut? Onko ollut haasteita ja kuinka niistä on selvitetty ja mikä puolestaan on ollut helppoa?
Laten kouluttaminen on ollut äärimmäisen helppoa, minkäänlaisia haasteita ei koiran puolesta ole ollut. Toki kokemattomuuttani olen yrittänyt oikoa kouluttamisessa joissakin asioissa ja tämä on näkynyt pienimuotoisesti kokonaisuudessa.
Mitä koulutuksellisia asioita pidät tärkeänä pennun ja nuoren koiran koulutuksessa?
Tärkeintä mielestäni on johdonmukaisuus ja kärsivällisyys. Koulutettavia asioita toistetaan riittävän monta kertaa nuorta koiraa kuitenkaan kyllästyttämättä. Tauot ovat tärkeitä ja leikkiä ei pidä koskaan unohtaa. Koulutuksen vaatimustaso on aluksi alhainen ja motivaation rakentaminen puolestaan tärkeintä. Arjessa ohjaan pentua sen tietämättä tekemään oikeita asioita. Myöhemmällä iällä kun koiralta pitää vaatia jotain, se tietää mikä on sallittua ja mikä on kiellettyä.
Kuinka paljon metsästätte ja mitä?
Lapsemme ovat jo niin vanhoja, että meillä on puolisoni Minnan kanssa mahdollisuus käyttää runsaasti vapaa-ajastamme metsästykseen.
Kunnon kyyhkypaikkaa meillä ei tällä hetkellä ole, joten kausi alkaa vesilinnustuksella ja päättyy maaliskuun talvipyyntiin, mikäli arpaonni suosii lupamyynnissä.
Miten/mistä olet saanut koulutusoppisi?
Koulutusoppini ovat tulleet vähän kuin sattumalta tyttäreni kummisedältä, joka on todella ansioitunut palveluskoirapuolella työnsä- ja harrastusten puolesta. Häneltä olen oppinut sen, että olipa koiran käyttötarkoitus mikä tahansa, pentu- ja nuoruusajan kokemusten pitää tulla leikin varjolla.
Tärkeää, ellei jopa tärkeintä, osaa näyttelee sosiaalisen palkan opettaminen. Ohjaajan tyytyväiseksi tekeminen pitäisi olla koiran paras palkka. Toki nakkeja voi syöttää pentuaikana, kunhan ajoissa muuttaa palkan sosiaaliseksi.
Miten koulutat noudon?
Nykytrendistä ehkä poiketen, en kouluta noutoa kovin varhaisessa vaiheessa. Teen toki heti alkumetreiltä lähtien harjoitteita esimerkiksi niin, että menen pennun pedin eteen istumaan, heitän vaimon villasukat etumaastoon ja oletan pennun tuovan ”saaliinsa” turvapaikkaan eli petiinsä. Parhaimmillaan pentu juoksee suoraan syliini, jolloin palkkaan sen ruhtinaallisesti.
Pennun kasvaessa annan pennun itse valita toimintatapansa. Esimerkkinä vedän helpon jäljen (n.50m) tutulta lenkkipolulta poiketen 90 asteen kulmassa sivumaastoon . Lähden pennun kanssa kulkemaan lenkkipolkulkua kohti jäljen alkupäätä. Pentu on koko ajan vapaana enkä ohjaa sitä jäljelle. Yleensä pentu ajaa jäljen ja kohtaa riistan. Voi käydä niin, että pentu alkaa repiä ”saalistaan”, hautaa sen tai tulee rinta rottingilla saalinsa kanssa isännän luo. Silloin kun välit koiran kanssa ovat kunnossa, se tuo saalinsa isännälleen. Tästä on helppo jatkaa.
Miten avanssin saa säilymään tai parannettua sitä?
Ajattelen avanssin siltä pohjalta, miten tämän rodun esi- isät ovat villieläiminä toimineet. Saadakseen saaliinsa on pitänyt aika monta kertaa vaania, seisoa ja törmätäkin.
Tähän viitaten olen vahvasti sitä mieltä, että useimmiten koirilta ”tapetaan” avanssi puuttumalla liian aikaisin ja kovakouraisesti perään menoon, virheet tulee sallia. Palaan tässä aiempaan, koiralla pitää olla lapsuus.
Koiraa ei pitäisi viedä riistalle ennen kuin perustottelevaisuus on kunnossa. Minulla ei koskaan ole ollut ongelmia avanssin kanssa. Kun katselen tietokannasta ominaisuuspisteitä, siellä ei ole kovin monta koiraa, joilla eteneminen on 5/5.
Miten olet kouluttanut koirasi tiedottomaan?
Puhutaan oma- aloitteisista tiedottajista ja jopa linjoista, joille on joko ominaista tiedottaminen tai sitten ei ole. Olen eri mieltä.
Koira tiedottaa silloin, kun isännän ja koiran välit ovat kunnossa. Eli koira haluaa tavallaan päästä seuraavaan vaiheeseen isännän kautta. Yhteys isäntään tarkoittaa nopeampaa päämäärään pääsyä. Kun treenaan tiedotusta, laitan koiralle tutkan kaulaan. Kun koira seisoo, lähestyn aluksi äänekkäästi seisontaa. Varmistan, että olen koiran takapuolella ja käyn hiljaa odottamaan. Koira ei kuule isäntäänsä ja olettaa että yhteys on katkennut eli isäntä ei ole tulossa seisonnalle. Yleensä ensimmäisissä tilanteissa koira nostaa linnut itse. Yritän puuttua siihen mahdollisimman pian mutten kuitenkaan rankaise koiraa. Fiksu koira tajuaa pian, ettei se saavuta päämäärää ilman isäntää. Hyvin pian koira tulee oma- aloitteisesti kertomaan, että mulla olisi vähän asiaa. Tätä mallia pitää heti vahvistaa.
Mitä koulutukseen liittyvää seikkaa pidät hankalimpana, missä harrastajat yleensä epäonnistuvat?
Mielestäni koiria aletaan nykyään ns. kouluttamalla kouluttamaan aivan liian nuorena, pennun kanssa kaikki tulisi tehdä leikin varjolla. Koirilla pitäisi olla lapsuus, lopulta se palkitsee ruhtinaallisesti.
Mitä koirasi ominaisuutta arvostat/mistä nautit eniten?
Ehdottomasti hyvää hermorakennetta, periksiantamattomuutta ja miellyttämisenhalua.
Kerro jotain muuta käyttövaliostasi, onko hauskoja sattumuksia tai mieleenpainutta metsästyshetkeä, joita haluaisit jakaa?
Minuun teki Latessa suurimman vaikutuksen se, että hän vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä otti AVO1 tuloksen mielestäni vaativimmassa kokeessa eli SSK:n talvikokeessa maalikuun lopussa. Kyseisenä koeviikonloppuna Muotkalla starttasi 24 koiraa. Late oli toinen koirista, joka sai ensimmäisen palkinnon. Muistan ikuisesti Laten kolmannen riistatyön kyseisenä päivänä. Late sai vainun linnuista todella kaukaa, useamman sadan metrin päästä ja lähti nokkansa perässä raivaamaan meille tietä umpihangessa. Kuului vain korahduksia, kun Late vaihtoi vaihdetta pienemmälle ilman kytkintä. Lumi lensi konepellin yli eikä vauhti juurikaan hidastunut. Meillä oli vaikeuksia pysyä suksilla perässä. Lunta oli niin paljon, että koirasta näkyi välillä vain pää. Tilanteen lopuksi Late teki aivan täydellisen viiden pisteen riistatyön. Kyseessä oli Laten toinen päivä talvisessa tunturissa ja hän suoriutui jo nyt näin mallikkaasti. Tämän tilanteen jälkeen olin aivan sanaton, tunsin että minulla on todella hyvä aihio käsissä.
Jos antaisit vinkkejä tuoreelle kanakoiran kouluttajalle/metsästäjälle, millaisia vinkkejä antaisit?
On olemassa seminaareja, metodeja, teorioita, vahvisteita, tutkimuksia ja kaikkea muuta, niitä kannattaa hyödyntää. Kannustan mahdollisimman pian osallistumaan paikallisen kanakoirayhdistyksen yhteistreeneihin. Tämä sosiaalistaa nuorta koiraa todella hyvin.
Tärkeintä on kuitenkin se, että koiralla on hyvä elää elämänsä onnellisena ja tehdä ohjaajansa kanssa siitä mistä nauttii.
Ps. Meille muuten tulee uusi perheenjäsen tammikuun puolivälissä, siitä tulee Minnan koira. Minna pärjäilee hyvin koirien kanssa joten odotukseni ovat korkealla.
Oikein mukavaa loppukautta kaikille.
Pasi & Minna Alajoki
Leppirinteen Late-Lahtari tietokannassa
Saksanseisojakerho esittelee nettisivuillaan uudet käyttövaliot alkaen vuodesta 2023, mikäli omistaja näin haluaa. Esittelyitä julkaistaan sivustolla sopivin väliajoin. Vanhemmista käyttövalioista löytyy tarinoita kerhon juhlajulkaisuista. Koulutustoimikunta pyrkii olemaan sähköpostitse yhteydessä kaikkiin uusiin käyttövalioiden omistajiin. Mikäli sähköposti ei ole tavoittanut tuoretta käyttövalion omistajaa, ole yhteydessä tiedotus@saksanseisojakerho.fi
