Kanakoiraharrastaja, metsästäjä tai sellaiseksi aikova!
Mannermaiset kanakoirat ovat Suomen olosuhteisiin erinomaisesti soveltuvia monipuolisia metsästyskoiria. Saksanseisojakerho ry on perustettu vuonna 1943. Tällä hetkellä Suomen Kennelliittoon kuuluvan rotujärjestömme jäsenluku on noin 2600. Vaikka kyse onkin metsästyskoirista, on jäsenistöstämme naisia noin 20 %. Aluksi rotujärjestön edustamat koirat olivat joko lyhyt- tai karkeakarvaisia saksanseisojia, mutta nyt valittavanamme on jo 27 erilaista mannermaista kanakoirarotua, joihin rekisteröidään vuosittain yli 800 pentua. Saksanseisojakerhon tarkoitus on ylläpitää ja kehittää mannermaisia seisovia lintukoiria metsästyksen monitoimikoirina ja edistää kanakoiraharrastusta Suomessa. Kerho järjestää roduilleen näyttelyitä ja katselmuksia sekä kanakoirien erikoiskokeita (KAER) ja kilpailuja. Kerho ohjaa rotujensa jalostusta sekä pyrkii torjumaan niiden terveydentilaa horjuttavia perinnöllisiä vikoja. Mannermaisten kanakoirien harrastajia on Suomessa nelisen tuhatta. Liittymällä Saksanseisojakerhon jäseneksi saat neljästi vuodessa ilmestyvän monipuolisen Saksanseisoja-lehden sekä näyttely- ja koetulokset sisältävän vuosikirjan. Myös näitä kotisivuja pidetään yllä jäsenmaksuvaroin.
Tervetuloa koirasi kanssa reipashenkiseen joukkoomme! Liity jäseneksi!
Monipuolinen metsästyskoira
Mannermainen kanakoira on monipuolinen pienriistajahtiin soveltuva metsästyskoira. Ehkä yleisimmin sitä käytetään metsä- ja peltokanalintujen metsästykseen, mutta myös muu pienriista kuten jänikset ja pienpedot ovat oivia metsästyskohteita. Mannermainen kanakoira on myös erinomainen noutava koira. Jotkut käyttävät näitä koiria jopa haavoittuneen suurriistan jäljestykseen.
Meillä tunnetuin ja yleisin metsästystapa on käyttää koiran hakua apuna riistan löytämisessä. Haulla tarkoitetaan koiran tapaa etsiä riistaa maastosta. Tällöin koira risteilee muutaman sadan metrin etäisyydellä ohjaajastaan ja tuulta sekä maaston piirteitä hyväksi käyttäen etsii riistaeläimiä. Metsästyspäivän aikana koira juoksee helposti kymmeniä kilometrejä riistaa hakiessaan. Vainun saatuaan seisova kanakoira paikallistaa riistan ja osoittaa sen sijainnin seisonnallaan. Riistaeläin piiloutuu lähellensä saapunutta koiraa ja näin ollen ohjaaja voi huoletta kävellä tilanteeseen ilman, että riista karkottuu. Ohjaajan luvalla koira avansseeraa, eli ajaa piiloutuneen riistaeläimen liikkeelle. Heti kun riista karkottuu, on koiran pysähdyttävä. Noutoon koira saa lähteä vasta ohjaajan annettua siihen luvan. Pysähtyminen ja nouto vasta luvalla ovat turvallisuutta merkittävästi lisääviä tekijöitä.
Usein koira löytää riistaa niin kaukaa tai niin peitteisestä maastosta, ettei ohjaaja voi havaita koiraansa värikkäistä huomioliiveistä huolimatta. Tällöin koiran on oma-alotteisesti tai pillikutsulla tultava hakemaan ohjaaja paikalle, josta se riistaa löysi. Tätä ominaisuutta kutsutaan tiedottamiseksi ja se on ehkäpä paras ilmentymä koiran ja ohjaajan saumattomasta yhteistyöstä. Monella koiralla tiedottaminen on luontainen toiminto.
Vesilinnustuksessa mannermaiset kanakoirat ovat erinomaisia noutajia ja myös ylösajavia koiria. Monilta roduilta vaaditaan niiden kotimaassa väsymätöntä työskentelyä haavoittuneen sorsan kanssa, mikä näkyy näiden rotujen työskentelyssä myös Suomessa. Hyväluonteinen mannermainen kanakoira on myös rauhallinen passikaveri ja varma noutaja kyyhkyjahdissa.
Rusakoita ja metsäjäniksiä pääsee mannermaisten kanakoirien kanssa muun ohessa metsästämään seisonnalta, kuten kanalintuja. Rusakolle tai jänikselle tehty riistatyö hyväksytään täydentävänä riistatyönä KAER-kokeissa. Varsinkin eteläisemmässä Suomessa ja Pohjanmaalla seisojia käytetään myös ylösajavina koirina rusakkojahdissa hyvällä menestyksellä.
Monilta roduilta vaaditaan kotimaassaan petoeläinkovuus. Tämän ansiosta nämä koirat ovat tehokkaita apureita pienpetojahdissa. Myös verijälkityö kuuluu monen rodun kotimaassa koevaatimuksiin aikuisilla koirilla, minkä vuoksi työskentely verijäljellä lukeutuu monilla roduilla luontaisiin rodunomaisiin taipumuksiin.
Kanakoirien erikoiskokeet (KAER) on hyvä paikka tutustua mannermaisten kanakoirien toimintaan metsällä. Tuomarilta ja ohjaajalta on kuitenkin aina kysyttävä lupa päästä seuraamaan koiran työskentelyä lähempää.
Saksanseisojakerhon perustaminen
Aino Kostamus teki aloitteen. Porin Pihlavassa tuolloin asunut Aino Kostamus kutsui näyttelypäivän iltapuhteella Porin hotelli Otavaan tusinan verran rodunharrastajia yhteiseen neuvonpitoon, jossa saatiin aikaan päätös järjestää tulevana syksynä Kauhavan peltomailla saksanseisojien metsästyskokeet ja perustaa mahdollisesti jo tuon tapahtuman yhteydessä saksanseisojien harrastajille rotukerho. Metsästyskoe pidettiin 2.-3. lokakuuta ja kokeiden yhteydessä pidetyn kokouksen päätösten mukaisesti aloitti ensi askeleitaan nyt maamme neljänneksi vanhin metsästyskoirien rotujärjestö Saksanseisoja-Kerho. kokouksessa olivat läsnä ainakin Erkki Ahmo Imatralta, Antti Anttila Kauhavalta, Yrjö Ketola Lapualta, Solmu Lapinjoki Vaasasta, Veli Ilmari Mikkonen, joka toimi Kauhavan kokeen tuomarina ja Jaakko Tiiainen, molemmat Helsingistä sekä Paavo Vähämaa Seinäjoelta ja tietenkin puuhanainen itse, Aino Kostamus.
Valmisteluissa ei aikailtu. Jo keväällä oli asioita eteenpäin viemään valittu toimikunta valtuuttanut maisteri Mikkosen tekemään ehdotuksen tulevan yhdistyksen säännöiksi, joka sitten Kauhavan kokouksessa vähäisin muutoksin hyväksyttiin. Toimikunta oli myös ottanut ”ennakkomerkintöjä” jäseniksi ja listannut ensimmäiseen jäsenluetteloon 27 harrastajaa, mutta perustamisvuoden loppuun mennessä jäseniä oli kirjoihin merkitty jo reilusti neljä kymmentä, joista suurin osa oli karkeakarvaisten saksanseisojien, tuon ajan linnunmetsästäjien lähes muotikoirien harrastajia. Koska saksanseisojaväki oli tuohon ajankohtaan saakka toiminut yhteistuumin englantilaisrotuisten kanakoirien harrastajien kanssa, niin oli luonnollista, että aivan ilman kitkaa uusi yhdistys ei lähtenyt liikkeelle. Peistä yhdistyksen puolesta ja vastaan taitettiin mojovin sanoin jopa parinkin seuraavan vuoden ajan. Kanssaelo ”kuumien” koirien harrastajien eli ruotsin- että suomenkielisen veljesjärjestön ja sittemmin yhdistyneen Kanakoirakerho-Hönshundssektionenin kanssa takelteli aluksi, mutta sujui myöhemmin erinomaisesti, sillä niinhän kanakoiraharrastuksessa kaikkinensa asioiden pitääkin olla.
Kun vielä lukuisat seisovien lintukoirien harrastajat ovat jäseninä molemmissa kanakoirien rotujärjestöissämme, niin valtakunnan kanakoira-asiat ovat nykyisin aivan oikealla mallilla.
Suomen Kennelklubin (SKK) ensimmäiseen rotukirjaan vuodelta 1894 on merkitty kuusi lyhytkarvaista saksanseisojaa ja yksi pitkäkarvainen saksalainen seisova koira (Vorstehhund) sekä yksi tuolloin karkeakarvaiseksi kutsuttu saksalainen lintukoira, joita karkeakarvaisia merkittiin rotukirjaamme jo peräti seitsemän vuonna 1918. Rotujärjestömme vaalii tänään pariakymmentä mannermaista kanakoirarotua (tai toisilleen läheistä rotumuunnosta), joista viimeksi maahan tuotuja uusia rotuja ovat mm. portugalinseisoja, sininen picardienseisoja, karkeakarvainen slovakianseisoja, bourbonnaisinseisoja sekä tuoreimpana maahantuontina pyreneläistyyppinen ranskanseisoja. ST.
Rotujärjestön tehtävät
Rotujärjestö on yhden tai useamman koirarodun rodunjalostusta johtava Suomen Kennelliiton alainen valtakunnallinen jäsenyhdistys, jolle Kennelliiton valtuusto on myöntänyt rotujärjestöoikeudet.
Rotujärjestön tehtävänä on johtaa ja valvoa harrastamiensa rotujen jalostusta ja kehittämistä sekä edistää rodun harrastusta
- järjestämällä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, harjoittamalla julkaisutoimintaa ja huolehtimalla muutenkin tiedottamisesta jäsenkunnalleen,
- antamalla jalostusneuvontaa ja järjestämällä jalostustarkastuksia,
- julkaisemalla harrastamiensa rotujen jalostusta koskevaa aineistoa kuten näyttely- ja koetuloksia sekä rekisteröinti- ja terveystietoja,
- kartoittamalla rotujensa terveystilannetta sekä jakamalla tietoa perinnöllisten ja muiden rodussa mahdollisesti esiintyvien sairauksien vastustamiseksi,
- vastaamalla rotujensa ulkomuoto- ja koetuomareiden koulutuksesta,
- edustamalla harrastamiaan rotuja ja valvomalla niiden etuja ja
- pitämällä yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin rotujärjestöihin.
Saksanseisojakerhon strategia 2023 – 2027
Saksanseisojakerho ry:n (SSK) strategia ohjaa rotujärjestön toiminnan suunnittelua ja toimeenpanoa yhdistyksen sääntöjen mukaisen tarkoituksen toteuttamisessa vuosina 2023 – 2027.
SSK:n visio on ”Terveitä metsästyskoiria metsästäjille”.
SSK:lla on pitkät ja vahvat perinteet. SSK:n strategian kautta toimintaa uudistetaan kohtaamaan vielä paremmin jäsenten tarpeita. Uudistuminen osoitetaan uudella ”brändillä”. Siinä keskiössä ovat määritellyt jäsenpalvelut, uudistunut ulkoasu, viestintä, verkkopalveluiden uudistaminen sekä koulutuksen ja jalostuksen tuki.
SSK:n toiminnan strategiset painopistealueet ovat: 1) metsästyskoira, 2) harrastus ja 3) toimintaedellytykset. Metsästyskoirat: Jalostustoiminnassa asetetaan metsästyskäytön edellyttämät vaatimukset koirien terveydelle, metsästysominaisuuksille, hyvälle luonteelle, rakenteelle ja ulkomuodolle. Jalostustoiminnalla tuetaan kasvattajia tiedon tuottamisella ja jalostuskoiraehdotuksilla sekä korostetaan koirien päätymistä ensisijaisesti metsästäviin koteihin. Koirien jalostustarkastusten määrää lisätään, ja saatavaa tietoa analysoidaan sekä hyödynnetään paremmin jalostustarkoituksissa.
Harrastus: Mannermaisten kanakoirien kouluttaminen ja niillä metsästäminen koesääntöjen mukaisesti on vaativaa, mutta samalla palkitsevaa. Uusien harrastajien koulutustuki ja sen järjestäminen on hyvä tapa saada uusia koirien omistajia mukaan kerhon toimintaan. Tässä kasvattajien opastava rooli ja alueellisten harrasteyhdistysten antama koulutustuki ovat tärkeitä. SSK suosittelee roduilleen sopivia koulutusmateriaaleja, ja tätä kautta tukee jäseniä, kasvattajia ja harrasteyhdistyksiä. Yhteiset toimintamallit ja koulutusesimerkit tuottavat eläinsuojelulain mukaiset käytännöt koulutuksessa koiraharrastukseemme. SSK:n tavoitteena on edistää seisojarotujen näkyvyyttä metsästysharrastajien joukossa. Osallistuminen nuorisotapahtumien järjestämiseen tai niiden järjestäminen nähdään tärkeänä tulevien metsästäjien kasvattamisessa.
Toimintaedellytykset: Vahva talous mahdollistaa toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Jäsentulot on tärkein rahoituslähde. Toiminnan kehittäminen edellyttää, että jäsenmäärä kasvaa ja mainosmyyntitulot lisääntyvät. Jäsenmäärää pyritään kasvattamaan 50 %:lla vuoden 2021 tasosta. Jäsenyys SSK:ssa tuodaan houkuttelevaksi. Rotukerhojen hyväksyminen SSK:n jäsenyhdistykseksi selvitetään.
Euroopan unionin säädösmuutokset, ympäristön ja eläinsuojelun asema on korostunut sekä metsästyksenvastaisuutta on havaittu viime vuosina. Suomalainen metsästyskulttuuri ja metsästyskoiraharrastus ovat muutospaineiden alla, ja niiden toimintaedellytysten puolesta tulee yhdistää voimat eri metsästysyhdistysten kanssa. COVID19- pandemian seurauksena verkkotapahtumien järjestäminen on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt. Myös SSK:ssa muutos on käynnissä ja uusia toimintamalleja otetaan käyttöön.
Strategia toimeenpannaan vuosikokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman kautta sekä raportoidaan vuosittain vuosikertomuksessa.