Kysymyksiin vastasi koiran omistaja Sampo Lappalainen
Miten kuvailisit lyhyesti tuoretta KVA-koiraasi?
Focus on nöyrä ja kiltti koira. Tulee varmasti kaikkien elävien otusten kanssa toimeen. Omaa suuren miellyttämisen halun. Haluaa olla jokaisessa asiassa mukana tekemässä mihin ikinä ryhdytäänkään.
Laajasti hakeva, mutta todella hyvin yhteyttä pitävä metsästyskoira. Hyvä linnun löytökyky, sekä minun makuun miellyttävä linnun ottaja. Röyhkeästi parkkeeraa tököttämään linnun niskanpäälle, josta etenee rajusti. Tykkään kovasti kaikinpuolin.
Millainen koulutettava koirasi on ollut? Onko ollut haasteita ja kuinka niistä on selvitty ja mikä puolestaan on ollut helppoa?
Focus on ollut kaikenpuolin todella helppo koulutettava. Otin koiran edesmenneeltä kasvattajalta Pertti Peipolta, kun Focus oli 11kk. Sille oli koulutettu luoksetulo, sekä sisäsiisteys. Riistakontakteja Focuksella ei vielä silloin ollut yhtään.
Meidän yhteiselo alkoi siitä, ja lähdettiinkin suoraan maastoon työmaata katsomaan. Elettiin marraskuun puoliväliä. Talvi oli myöhässä, niin kerettiin hyvästi käydä maastolenkkejä, joissa koira oli kyllä heti kuin kotonaan. Metsästettiin muutama vuosi ensiksi aika rajusti, ennen kuin minut saatiin houkattua koehommiin mukaan.
En tiennyt silloin koetoiminnasta mitään, joten meidän metsästystyyli ei palvellut kokeissa käymistä yhtään. Riistatilanteissa ammuttiin kyllä aina seisonnasta johtaneeseen etenemiseen, mutta kaikki pudotukset johti paukkunoutoon.
Kun sain tietää mitä vesityö- ja metsäkokeissa vaaditaan alkoikin aikamoinen kouliminen ja uuden oppiminen. Lappi Hanne on ollut meidän taipaleen aikana tosi suurena mentorina ja ”valmentajana”. Hanne on myös se ihminen, joka houkutteli alkamaan koetoimintaan mukaan. Aluksi oli saatava nouto kuntoon istuen luovutuksineen. Noutaminen itsessään oli hanskassa, kun riistaa oli noudettu paljon, mutta ilman sen isompia hienouksia, kuten luovutusta.
Vesityökokeeseen oli aikaa kaksi viikkoa, kun aloitettiin noutotreenit vedestä. Aluksi koko hommasta ei tullut mitään, mutta Hannen huippu neuvojen ja avun jälkeen nopeasti oppiva koira hoiti hyvin nopeasti homman kuntoon. Vesityökokeista saatiinkin 4 pistettä, ja siitä reilun viikon päästä petratessa saatiin täydet. Seuraava haaste olikin saada koira pysähtymään riistatyön jälkeen. Paljon riistatilanteita ja kokeneilta koiran ohjaajilta hyviä neuvoja, niin alettiin hiljalleen saada sitäkin kuriin. Muita haasteita ei oikein olekaan ollut.
Mitä koulutuksellisia asioita pidät tärkeänä pennun ja nuoren koiran koulutuksessa?
Tärkeimpänä koulutuksellisena asiana pidän itse luoksetuloa! Pertti oli kouluttanut sen Focukselle järkyttävän hyväksi, eikä hän ikinä sitä minulle suostunut kertomaan miten hän sen oli tehnyt. Hän vain sanoi, että luoksetulon on oltava sellainen, että jos koira on hyppäämässä ison ojan yli, vihellät koiralle, niin koiran on käännyttävä ilmassa 180 astetta ja lähteä tulemaan ilmalennon aikana jo takaisin ohjaajan luokse.
Nyt kun on kokemusta jo Focuksesta ja tällä hetkellä on kasvamassa Focuksen jälkeläinen Vintiläntuuli FR Sokka, niin pidän erittäin tärkeänä myös paikka-käskyä. Sen merkitys riistatilanteissa ammuttaessa on todella suuri turvallisuuden kannalta. Paikallaolemista ei varmasti voi vaatia koiralta koskaan liikaa.
Kuinka paljon metsästätte ja mitä?
Metsästämme kanalintuja, sekä vesilintuja. Focus on myös erikoistunut seisomaan hirviä, niitä on ollut seisonnassa n.15 kertaa.
Metsästämme sorsanpyynnistä aina maaliskuun loppuun asti kelien ja vapaa-ajan salliessa niin paljon kuin kerkeämme. Lomat ja ylityövapaat on aina tullut pidettyä syksyllä, joten pyyntipäiviä kerkeää tulla aika mukavasti täällä Inarin kunnan selkosilla metsästyskauden aikana.
Miten/mistä olet saanut koulutusoppisi?
Koulutusoppini olen saanut hyvin laajalta, kiitos siitä tämän harrastuksen mahtavan yhteisöllisyyden!! Aina saa ja on saanut apua mitä ihmeellisimmissäkin askarruttavissa asioissa. Suurimmat oppini kerkesin saada kasvattaja Pertiltä ennen hänen pois menoa. Lappi Hanne ja Kilpimaan Kari ovat olleet suurena apuna ja tukena myös näiden koirien koulutuksen kanssa.
Miten koulutat noudon?
Noutoa varsinaisesti ei ole tarvinnut koirilleni kouluttaa, kun se on ollut niin halukasta alusta alkaen, mutta molemmille koirille on koulutettu nouto istuen luovutuksineen palasina. Aluksi noudettu erinäisiä noutokappaleita leikin kautta. Sitten esineen suussa pitämistä siihen asti, että on lupa luovuttaa. Siitä se on sitten hiljalleen muodostunut täydelliseksi kokonaisuudeksi.
Miten avanssin saa säilymään tai parannettua sitä?
Tähän en kyllä osaa oikein sanoa miten se kannattaisi tehdä, mutta olen pyrkinyt antamaan avanssikäskyn koirille aina kun he odottavat johonkin lupaa. Ruokakupille mentäessä, talosta ulos lähtiessä, autosta pois hypätessä etc. kaikessa joihin koira odottaa lupaa. En tiedä onko siitä ollut hyötyä, mutta molemmat koirat ovat hyviä etenemään.
Avanssin varmasti saa säilymään kun sitä vaatii koiralta. riistatilanteissa ase laukeaa vasta silloin kun koira on edennyt. Jos linnut siivittää ilman, että koira etenee en ammu, enkä myöskään ammu koirille maahan. Uskon tämän säilyttävän avanssia.
Myöskin isossa roolissa on koiran pysähtymisen vaatiminen etenemisestä johtaneen riistatilanteen jälkeen. On hyvin tärkeää, ettei koira yhdistä avanssia ja paikkakäskyä mikäli sillä on jonkinlaisia peräänmeno vinkeitä. Jos liian rajusti estää avanssin jälkeen koiran peräänmenoa lintujen siivittäessä, uskon että avanssi kärsii siitä.
Miten olet kouluttanut koirasi tiedottomaan?
Focusta ei ole tarvinnut kouluttaa tiedottamaan, se tekee sen itse oma-aloitteisesti.
Elettiin vuotta 2019, oli Focuksen ensimmäinen kokonainen metästyssyksy. Olimme Hanhivaarassa linnun pyynnissä. Focus kapusi muutamansadanmetrin päähän vaaranlaelle, ja jäi sinne seisomaan. Lähdin hiljalleen kävelemään seisonnalle. Rinne oli hyvin jyrkkä ja minulla kesti aikaa päästä sinne.
Hetken olin kävellyt sinnepäin kun näen Focuksen juoksevan minua kohti. Arvelin vain, että linnut olivat karkonneet ja koira tuli vain luokse. Focus tuli viereeni ja ulisi kauheasti. Mietiskelin mikähän siellä oli kun sillä oli niin paljon asiaa. Jatkettiin matkaa sinnepäin jossa koira oli seisomassa. Niin se sitten hiipi sinnepäin ja jäi samaan paikkaan seisomaan. Muistan kun sanoinkin sille, että ne linnut taisi jo lähteä, ettei siinä mitään ole. Väärässä olin.. Siinähän oli iso tokka teeriä. Jäin suu auki ihmettelemään, että tuliko se koira juuri kertomaan minulle, että siellä on lintuja. Enhän minä tiennyt vielä silloin että nämä koirat osaa tiedottaa. Sen jälkeen Focus onkin aina tiedottanut oma-alotteisesti. Toki joskus viheltänytkin tiedotuksen, mutta pääsääntöisesti tulee itse juoruamaan.
Mitä koulutukseen liittyvää seikkaa pidät hankalimpana, missä harrastajat yleensä epäonnistuvat?
Ehkä se juuri on tiedottaminen? Monesti nähnyt kokeissa, että harva koira tiedottaa oma-aloitteisesti taikka irtoaa huonosti pillillä tiedotukseen. Epäilen tämän johtuvan koirien paikannuslaitteista. On niin helppo mennä paikantimen avulla seisonnalle, ja ehdollistaa koira siihen, että ”kyllä se kaveri kohta tulee sieltä, niin empä lähde sitä etsimään ja kertomaan täällä olevista linnuista”.
Käytän itsekin GPS-laitetta koiralla, mutta nyt pennun kanssa olen jo alkanut vaalimaan sitä, että kun laite pärähtää koiran seisovan, jään odottamaan näköetäisyydelle niin kauaksi aikaa, että jotain tapahtuu.. Eli joko linnut karkkoaa, koira nostaa malttamattomana linnut itse ilmaan, tai parhaimmassa tapauksessa tulee tiedottamaan oma-aloitteisesti. Olemme tässä jo onnistuneet Sokan kanssa. Juuri pari päivää sitten ensimmäistä kertaa tätä kokeilin ja niin tuli 1v6kk ikänen koira itse juoksevan metson luota minulle juoruamaan. Kylläpäs se lämmittikin mieltä!
Mitä koirasi ominaisuutta arvostat/mistä nautit eniten?
Ehdottomasti oma-aloitteista tiedottamista. Focus kääntyy jo lintujen hajukentästä ympäri ilman, että käy seisomassa lintuja. Tulee luokseni ja vie äärimmäisen kauniisti odottaen ja yhteyttäpitäen takaisin lintujen luokse joka päätyy seisontaan. Se on niin mahtavaa ja kaunista seurattavaa!
Kerro jotain muuta käyttövaliostasi, onko hauskoja sattumuksia tai mieleenpainutta metsästyshetkeä, joita haluaisit jakaa?
Varmasti mieleenpaiuvin hetki oli 17.9.2019. Olimme Focuksen kans UKK-puistossa linnunpyynissä. Alkuun ei meinannut lintuja löytyä, mutta kun pääsimme yhden tunturin laelle näin kun linnun käry alkoi voimistua koiran nokassa, ja niin se töksähti sinne seisomaan. Latasin aseen ja kävelin koiran likelle. Raju avanssi suoraan riekkoparveen, linnut ilmaan joista reunimmaisen pääsin pudottamaan, ja siitä hyvin kaunis paukkunouto. Koira toi linnun minulle. Siinä hetkessä kostui silmät ja kyynel valui poskelle. Ei paukkunoudon takia, vaan se oli meidän ensimmäinen riistalintu, joka yhdessä saatiin hienon riistatyön päätteeksi. <3
Jos antaisit vinkkejä tuoreelle kanakoiran kouluttajalle/metsästäjälle, millaisia vinkkejä antaisit?
Vietä koirasi kanssa paljon aikaa, tehkää asioita yhdessä ja luokaa välillenne saumaton yhteys, niin metsästyksestä tulee helpompaa ja nautittavampaa hyvän yhteistyön myötä!
Älä luovuta koskaan, jos meinaa usko horjua jonkun takkuilevan asian kanssa, kysy rohkeasti apua ja neuvoja muilta alan harrastajilta. Päätä kaikenlaiset treenit onnistuneeseen suoritukseen, niin molemmille jää siitä hyvä mieli.
viimeisenä vinkkinä, Luota aina koiraasi!
Saksanseisojakerho esittelee nettisivuillaan uudet käyttövaliot alkaen vuodesta 2023, mikäli omistaja näin haluaa. Esittelyitä julkaistaan sivustolla sopivin väliajoin. Vanhemmista käyttövalioista löytyy tarinoita kerhon juhlajulkaisuista. Koulutustoimikunta pyrkii olemaan sähköpostitse yhteydessä kaikkiin uusiin käyttövalioiden omistajiin. Mikäli sähköposti ei ole tavoittanut tuoretta käyttövalion omistajaa, ole yhteydessä tiedotus@saksanseisojakerho.fi
