Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaan kokeita ja näyttelyitä voi järjestää Kennelliiton tai kennelpiirin jäsenyhdistys. Yhtä tai useampaa rotua edustava valtakunnallinen yhdistys voi hakea Kennelliiton tai kennelpiirin jäseneksi, jos se on oman rotujärjestönsä jäsen.
Saksanseisojakerho ry:n sääntöjen mukaan kerholla voi olla myös yhdistysjäseniä. Suomen Münsterikerho ry haki Saksanseisojakerhon jäsenyyttä ja rotukerhon statusta, jotta se voisi liittyä jäseneksi Suomen Kennelliittoon ja sitä kautta järjestää muun muassa ryhmänäyttelyitä oman varanhankintansa tueksi.
Saksanseisojakerho ry:n hallituksen päätös
Saksanseisojakerho ry:n hallitus päätti 3.4.2023 hyväksyä Suomen Münsterikerhon hakemuksen rotukerhoksi. Hallitus on hyväksynyt myös rotukerhon jäsenyyttä koskevan ohjesäännön, johon on kirjattu perusteet, joilla yhdistys voidaan rotukerhoksi hyväksyä ja joiden mukaan rotukerhon tulee jäsenyyden aikana toimia suhteessa Saksanseisojakerhoon. Jotta rotukerho voidaan ottaa Saksanseisojakerhon jäseneksi, se tulee tehdä päätös ohjesäännön hyväksymisestä.
Rotukerhon jäsenyyden edellytykset ja perusteet
Rotukerho on siis osa Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaista organisaatiota. Kennelliiton sääntöjen mukaan rotukerho on yhtä tai useampaa rotua edustava valtakunnallinen yhdistys, jonka rotujärjestö hyväksyy jäsenekseen. Rotukerho voi hakea myös kennelpiirin jäsenyyttä ja siten esim. järjestää omissa nimissään näyttelyitä ja kokeita.
Rotukerhon toimintaa valvoo ja ohjaa se rotujärjestö, jonka jäsen se on. Yhtä rotua ei voi edustaa kuin yksi rotukerho, mutta sama rotukerho voi olla usean rodun edustaja. Jos rodulla on useampia samaa rotua harrastavia yhdistyksiä, rotujärjestö voi hyväksyä jäsenekseen ja siten rotukerhoksi vain yhden kutakin rotua edustavan yhdistyksen.
Rotukerhon rooli Saksanseisojakerhon jäsenenä
Rotujärjestö ja rotukerho voivat sopia työnjaosta rotua koskevissa asioissa kuten esimerkiksi jalostuksen ohjauksessa tai ulkomuototuomareiden koulutuksessa. Tällöin rotukerho ja rodun jalostustoimikunta tai jalostusneuvoja voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi PEVISA-ehtojen valmistelussa.
Tämä ei muuta kuitenkaan sitä, mikä taho tekee lopulliset päätökset edellä mainituissa asioissa. Kaikissa tapauksissa rotujärjestöllä eli Saksanseisojakerholla on aina päätösvalta muun muassa PEVISA- ehtojen ja jalostuksen tavoiteohjelman hyväksymisessä. Samoin ylituomarikoulutusta ja KAER- sääntöjä koskevat päätökset tehdään Saksanseisojakerhon hallituksessa tai vuosikokouksessa kuten tähänkin asti.
Rotukerhon ohjesääntö Saksanseisojakerhossa
Saksanseisojakerhon hallitus on hyväksynyt ohjesäännön, millä edellytyksillä yhtä tai useampaa rotua edustava yhdistys voidaan hyväksyä Saksanseisojakerhon jäseneksi. Päätöksen jäsenten hyväksymisestä tekee kerhon hallitus.
Rotukerhoksi hakevan yhdistyksen tulee täyttää ohjesäännön ehdot ja luonnollisesti sen tulee toimia näiden sääntöjen mukaan myös koko jäsenyyden ajan.